tiistai 5. tammikuuta 2016

Ruumissaari - Ulvilan Liikistö

Ulkona oli tänään lähes -20°C pakkasta, joten lähdin käymään kameran kanssa eräässä Satakunnan alueen mielenkiintoisimmista kohteista, josta soisi saatavan vieläkin enemmän tietoa. Paikka on Ulvilan Liikistö, joka sijaitsee Ulvilan Vanhakylässä, noin 1,5 km päässä Ulvilan keskiaikaisesta Pyhän Olavin kirkosta. Liikistön alue oli aktiivisena varhaiskeskiajalla, todennäköisesti 1200-luvulta 1400-luvulle. Lopulta joki madaltui Liikistön ympäristössä ja vuonna 1365 Ulvilan keskiaikainen kaupunki sai kaupunkiprivilegiot kuningas Albrekt Mecklenburgilaiselta. Näiden myötä alueen toiminta siirtyi vähitellen perustetulle kaupunkialueelle Ulvilan Pyhän Olavin kirkon läheisyyteen.

Muistokivi

Liikistön alue sijaitsi varhaiskeskiajalla saarella ja sitä reunusti joelle päin rakennettu suojavarustus. Liikistössä sijaisti Ulvilan ensimmäinen kirkko, hautausmaa, sekä käräjäpaikka ja oli täten hyvin vilkas kauppapaikka useasta eri maasta tulleille kauppiaille.

Hautausmaalta on löydetty tähän asti 298 vainajaa. 1930-luvulla tehdyissä kaivauksissa löydettiin hautamuistomerkkeinä erilaisia kivilatomuksia ja kivipaaseja ja oli joukossa myös aikoinaan pystyssä seissyt kivipaasi, joka on samanlainen, kuin kuuluisa Untamalan Pyhän Pietarin kirkon kirkkomaalla sijaitseva Kalevanpojan viikatteentikku. Pyhän Olavin kirkossa säilytetään kalkkikivisiä hautakivia, joiden uskotaan olevan peräisin Liikistöstä 1200-1300-luvulta. Kahdesta haudasta on lisäksi löytynyt suomalaiseen hautauskäytäntöön kuulumattomia ruumisristejä. Hautausmaata on rajannut myös kivinen aita, joka on edelleen osittain näkyvissä.

Hautausmaan vanhaa kiviaitaa

Liikistössä sijaitsi siis myös Ulvilan ensimmäinen kirkko, tai oikeastaan saattoihan niitä olla jopa kaksi. On nimittäin kerrottu, että Liikistössä olisi ensin sijainnut puinen kirkko, jonka jälkeen paikalle olisi rakennettu kivinen kirkko, tästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Vuodelta 1311 tiedetään olleen sittemmin Porin palossa tuhoutunut kirje, joka on koskenut Liikistön kirkon rakentamista. Samoin vuodelta 1332 tiedetään olleen Piispa Pentin asiakirja, joka käsittelee Ulvilaan rakennettavaa kivistä kirkkoa. Tästä ollaan kuitenkin eri mieltä, tarkoittaako tämä jälkimmäinen Liikistön toista kirkkoa, vai nykyäänkin olemassa olevaa Pyhän Olavin kirkkoa. Liikistössä oleva muistokivi kertoo, että tällä oltaisiin tarkoitettu nimenomaan nykyistä kirkkoa. Paikalla on sijainnut historian kuluessa kuitenkin useita puisia kappelirakennuksia. Vuonna 2002 löydettiin puisen seinälinjan jälki, joka radiohiiliajoituksella ajoitettiin 1300-luvulle.


Kirkkojen rauniot ja paikalle pystytetty risti

n. 40 metrin päässä kirkon paikasta sijaitsevat myös käräjäkivet, joka pitää sisällään kymmenisen suurehkoa lohkaretta hajanaisessa, halkaisijaltaan n. 5 metrin mittaisessa ympyrässä. Käräjäkivien iästä ei ole kuitenkaan varmaa tietoa.

Käräjäkivet

Kauppapaikkana Liikistöön on todennäköisesti saapunut 1200-luvulla Gotlannista saksalaissukuisia kauppiaita. Tästä on konkreettisena todisteena löydetyt 1200-luvun gotlantilaiset rahat. Joen madaltumisesta johtuvista syistä kaikki Liikistön toiminta kuitenkin siirtyi Ulvilan keskiaikaisen kaupungin alueelle. Rahalöytöjen perusteella Liikistössä on saattanut olla kuitenkin toimintaa vielä 1400-luvulla.

Joidenkin lähteiden mukaan Liikistö löytyy arabialaisen maantieteilijä al-Idrisin vuonna 1154 valmistuneesta maailmankartta Tabula Rogerianasta nimellä Ragvalda. Nimi viittaa Liikistöön, sillä Liikistön alue sijaitsi aikoinaan Ravanin kylässä, jonka ruotsalainen käännös on Ragvaldsby. Mikäli tämä pitäisi paikkansa, kirjoitettaisiin Liikistön historiaa vieläkin varhaisemmaksi.

1900-luvun alussa Liikistön sanotaan olleen pappilan hakamaana ja tiedetään sieltä haetun kiviä useaan Ulvilassa rakennettuun kiviseen navettaan. Täten vielä tänäänkin Ulvilan vanhoja maita kävellessä voi ajatella, että siinä on navetta poikineen kasattu jonkun historian eläjän hautakivestä.

Mikäli Porin, tai Ulvilan suunnalla liikut, niin suosittelen tutustumaan alueeseen, kuten myös Pyhän Olavin kirkkoon, josta myöhemmin lisää.

Lähteet:
http://www.ulvilanseurakunta.fi/liikisto
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=886010004
http://arkeonyt.mbnet.fi/arkeonyt/AN%202005%202%20netti.pdf
Anna-Kaisa Sjölund - Ulvilan Liikistön varhaisvaiheista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti