tag:blogger.com,1999:blog-79898168180110236862024-03-13T23:22:48.278+02:00Alla kasvon kaikkivallan - Tarinoita historiastaOtteita ja kuvauksia historiallisen Ruotsin ja pääsääntöisesti sen itäisten osien, eli nykyisen Suomen alueen historiasta, sekä satunnaisesti myös esihistorian ajalta. Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.comBlogger29125tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-72795659010110191752023-05-01T12:04:00.010+03:002023-05-02T11:10:11.732+03:00Vanha Suurtori - Turun verilöyly 1599Turun Vanha Suurtori on tänä päivänä rauhallinen alue keskellä vanhaa Turkua. Useimmat tuntevat sen paikkana, jossa joulurauha julistetaan, toiset taas erinäisistä markkinoista. Torin synty ajoittuu kuitenkin jo 1300-luvulle, oletetusti vuoden 1318 Turun palon jälkeiseen aikaan. 500 vuoden ajan Vanha Suurtori oli valtakunnan tärkein solmukohta, se oli neljän tien risteys, tai paremminkin paikka, jonne <i>kaikki tiet veivät</i>. Se oli Turun sydän ja maallisen vallan keskus, sen laitamilla sijaitsivat mm. <a href="https://turunraatihuone.fi/" target="_blank">Raatihuone</a> ja <a href="https://oikeus.fi/hovioikeudet/turunhovioikeus/fi/index/hovioikeudenhistoriaa.html" target="_blank">Hovioikeus</a>.<div><br /></div><div>1500-luvulla torin pituus oli n. 80 metriä ja 1700-luvulla jo 120 metriä. Leveyttä torilla oli tuolloin n. 25-27 metriä. Torilta Aurajoen ylitti <a href="https://www.turku.fi/uutinen/2019-04-02_lukiolaiset-loivat-pennisillan-uudestaan" target="_blank">Pennisilta</a>, jonka toisessa päässä sijaitsi pieni toriaukio, nykyinen <a href="https://www.turku.fi/vahatori-262728" target="_blank">Vähätori</a>. Mainitsemisen arvoinen on myös <a href="https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/luostarin-valikatu" target="_blank">Luostarin välikatu</a>, joka toimi keskiajalla Turun valtakatuna. Se johti Kaskenmäellä sijainneelta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4n_Olavin_dominikaanikonventti" target="_blank">Pyhän Olavin dominikaaniluostarilta</a> kaupungin keskustaan ja Tuomiokirkolle. Luostarin välikatu on ainutlaatuinen jäänne keskiajalta. Nykyisin Vanhan Suurtorin rakennuksia ovat <a href="https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/vanha-raatihuone" target="_blank">Vanha Raatihuone</a>, <a href="https://www.turku.fi/brinkkala/alueen-historia/brinkkala" target="_blank">Brinkkalan talo</a>, <a href="https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/hjeltintalo" target="_blank">Hjeltin talo</a>, <a href="https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/katedraalikoulu" target="_blank">Katedraalikoulu</a> ja <a href="https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/juseliuksentalo" target="_blank">Juseliuksen talo</a>. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlX4sJFVED-Ju0wUKjQxBLeTI6tklfgkViZItErxR9ECOlGWCNxjbXWc63EGvS35dzr7AqidJryMh-FNaEJ34RpHmXQo6eokVfESmkq7WmrxrUVFxKqpB4Yx7Q1tiqxfJgfAxAf0I0sei3P5T9s6EqvHTFKyRg1BSdDG2mJisP4yL-dLJfvoeBnZJ_/s4032/20230430_163433854_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlX4sJFVED-Ju0wUKjQxBLeTI6tklfgkViZItErxR9ECOlGWCNxjbXWc63EGvS35dzr7AqidJryMh-FNaEJ34RpHmXQo6eokVfESmkq7WmrxrUVFxKqpB4Yx7Q1tiqxfJgfAxAf0I0sei3P5T9s6EqvHTFKyRg1BSdDG2mJisP4yL-dLJfvoeBnZJ_/s320/20230430_163433854_iOS.jpg" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Luostarin välikatu</td></tr></tbody></table><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXfKM0xvTxKtrt158tTxCUe0G0N3Bjmmr9zGIkvv2qsJD4OAVGWqzlvzJQgzZSnC9GtNOFwJsbelTTVos6Jaj2Z047lMx3QxohiXzw75s4xTD03hdxRwANU-_wFQsnzJ11ckRGjgUqcQVPkWDCjdPniBboCqFNdqLU0cAqqCu-IAOfv7ZhkbqmgYsc/s4032/20230430_163721356_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXfKM0xvTxKtrt158tTxCUe0G0N3Bjmmr9zGIkvv2qsJD4OAVGWqzlvzJQgzZSnC9GtNOFwJsbelTTVos6Jaj2Z047lMx3QxohiXzw75s4xTD03hdxRwANU-_wFQsnzJ11ckRGjgUqcQVPkWDCjdPniBboCqFNdqLU0cAqqCu-IAOfv7ZhkbqmgYsc/s320/20230430_163721356_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha Raatihuone</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh17cfJQD53IIS6RSAa2UC0ofP8mQLnDdICBV7VWKTVt17vC_o13rR2HQkWHMt4nm3RfNTiERCZMTpbDhDCRFHDY5O4xMakl6kJmzFPW3Nlj2elExavE7nH6bFlQsXVXmrh3JLAfxrOhTrt2n2sqhkFoqax4ueBaq1hXZLoAwlm4uDZurPD4581JfVN/s4032/20230430_163825310_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh17cfJQD53IIS6RSAa2UC0ofP8mQLnDdICBV7VWKTVt17vC_o13rR2HQkWHMt4nm3RfNTiERCZMTpbDhDCRFHDY5O4xMakl6kJmzFPW3Nlj2elExavE7nH6bFlQsXVXmrh3JLAfxrOhTrt2n2sqhkFoqax4ueBaq1hXZLoAwlm4uDZurPD4581JfVN/s320/20230430_163825310_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha Suurtori ja Brinkkalan talo</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Vanhan Suurtorin rakennuksista ja historiasta voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, joten siksi haluankin pääasiassa keskittyä yhteen, ja kenties siihen järkyttävimpään tapahtumaan torin historiassa, nimittäin vuoden 1599 <i>Turun verilöylyyn</i>. Ymmärtääkseen tapahtunutta, täytyy ensin tietää taustoja 1500-luvulla sattuneista valtataisteluista. </div><div><br /><a href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315" target="_blank">Kustaa Vaasasta</a> tuli värikkäiden vaiheiden jälkeen Ruotsin kuningas vuonna 1523. Hän toteutti maassa uskonpuhdistuksen, jonka myötä Ruotsista tuli luterilainen valtakunta. Kustaa Vaasalla oli 11 lasta, joista tässä mainitsen kolme myöhemmin kuninkaaksi kruunattua, eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerik_XIV" target="_blank">Eerikin</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhanan</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX" target="_blank">Kaarlen</a>; kuninkaina Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX. <div><br /></div><div>Kustaa Vaasa kuoli 1560, jonka jälkeen Eerik nousi kuninkaaksi. Eerikin kanssa vallasta taisteli Juhana. Tämä valtataistelu kärjistyi ensimmäisen kerran 1563, kun Eerik sai erinäisten tapahtumien ja ristiriitojen johdosta valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan. <a href="https://kerranelamassa.fi/kotimaan-matkailu/turku/turun-linna/" target="_blank">Turun linnassa</a> hoviaan pitänyt Juhana vangittiin puolisonsa, puolalaisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_Jagellonica" target="_blank">Katariina Jagellonican</a> kanssa, ja kuljetettiin Ruotsiin <a href="https://www.kungligaslotten.se/language/suomeksi/gripsholmin-linna.html" target="_blank">Gripsholmin linnaan.</a> Sivuhuomautuksena sanottakoon, että kuljettajana toimi muuan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming" target="_blank">Klaus Fleming</a>, jonka myöhempi aika muistaa etenkin <a href="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/kontiopuiston-koulu/luokkien-portaalit/4-a/opetusvideoita/historia/srva/nuijasota" target="_blank">nuijasodan</a> melskeestä. <br /><br />Vuonna 1568 Eerik sai koko valtakunnan kauhistumaan mennessään naimisiin talonpoikaistaustaisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Maununtyt%C3%A4r" target="_blank">Kaarina Maununtyttären</a> kanssa, josta siten tuli Ruotsin kuningatar. Tätä avioliittoa eivät Eerikin veljet hyväksyneet; heidän ohella aatelisto nousi kapinaan. </div><div>Eerik kukistui saman vuoden syksyllä ja kuninkaaksi nousi Juhana. Eerik vangittiin perheineen ensin Tukholmaan, josta siirrettiin parin vuoden kuluttua Turun linnaan. Siellä hänen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=CdcjxpbXkdM" target="_blank">kyynäräpäiden</a> kerrotaan hanganneen jäljet vankityrmän ikkunalautaan. Turusta Eerik siirrettiin vielä takaisin Ruotsiin, ennen kuin vuonna 1577 kuoli <a href="https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000006279690.html" target="_blank">myrkytettynä</a>. Kaarina Maununtytär vietti loppuelämänsä vapaana <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/suomen-kartanot-3-8-liuksialan-kartanossa-asui-kuningatar" target="_blank">Liuksialan kartanossa</a> ja on haudattu <a href="https://kerranelamassa.fi/kotimaan-matkailu/turku/turun-tuomiokirkko/" target="_blank">Turun tuomiokirkkoon</a>. Hän on siten ainoa Suomeen <a href="https://kalmistopiiri.fi/2017/05/07/kaarina-maununtyttaren-kauniit-nilkat-havaintoja-kuningattaren-jaannoksista/" target="_blank">haudattu</a> kruunattu kuninkaallinen.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOptI7zxBcdq8WhHMRdQhhFXVqxU-F9j_QGcvayF5Zpc7bOT35b7qW9IK-oVJNg7rvWLT6ytc_M6qdVU69o48-uQE4LxTRwPHBYeyXG7zc-wKdF2k5xtVxD3TLv7tWV3bTihLkVhEHnGKACSIcHA5I8gTuB8J-JkGf04n3nKgCJfmc4Ib0tejz5wRP/s1873/Eerik_XIV_ja_Kaarina_Maununtyta%CC%88r.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1873" data-original-width="1388" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOptI7zxBcdq8WhHMRdQhhFXVqxU-F9j_QGcvayF5Zpc7bOT35b7qW9IK-oVJNg7rvWLT6ytc_M6qdVU69o48-uQE4LxTRwPHBYeyXG7zc-wKdF2k5xtVxD3TLv7tWV3bTihLkVhEHnGKACSIcHA5I8gTuB8J-JkGf04n3nKgCJfmc4Ib0tejz5wRP/s320/Eerik_XIV_ja_Kaarina_Maununtyta%CC%88r.jpg" width="237" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: start;">Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär</span><br style="text-align: start;" /><span style="text-align: start;">Erik Johan Löfgren 1864</span><br style="text-align: start;" /></td></tr></tbody></table> <br />Kuninkaana ollessaan Juhana ajautui riitoihin veljensä Kaarlen kanssa. Juhanan ja Katariina Jagellonican pojasta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund" target="_blank">Sigismundista</a> tuli Puolan kuningas vuonna 1587. Juhanan kuoltua 1592 kruunattiin Sigismund seuraavana vuonna myös Ruotsin kuninkaaksi, jolloin syntyi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Personaaliunioni" target="_blank">personaaliunioni</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Puola-Liettua" target="_blank">Puola-Liettuan</a> ja Ruotsin välille. Katolinen Sigismund ja protestanttinen Kaarle alkoivat taistella vallasta. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismundin_ja_Kaarlen_valtataistelu" target="_blank">Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu</a> onkin nimitys, jota käytetään Ruotsin sisällissodasta vuosien 1597-1599 välillä. Tämä taistelu ulottui myös Suomen alueelle, ensin nuijasotana 1596-1597, sekä myöhemmin Kaarlen saaden Tukholman valtiopäiviltä luvan viedä armeijansa Suomeen nujertaakseen loputkin Sigismundin kannattajat.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgysQHZdXcvhK8YUtw0C3tKa8Bj_ecqfY7PgSW2IirZNd49AtQZcSCKwtggXetA-wmLecHQUoja9QC6ZGE0ewTJQUdQt8651ME9owGY4GqP63cCNLQuoneJgBZ09Sa61TaFglpgAmAigtJoQSE0z05nV8CjqGl4sZo4vFEnpXco6pxSfiNMX_pCX_8H/s4000/Albert_Edelfelt_-_Duke_Karl_Insulting_the_Corpse_of_Klas_Fleming.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3103" data-original-width="4000" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgysQHZdXcvhK8YUtw0C3tKa8Bj_ecqfY7PgSW2IirZNd49AtQZcSCKwtggXetA-wmLecHQUoja9QC6ZGE0ewTJQUdQt8651ME9owGY4GqP63cCNLQuoneJgBZ09Sa61TaFglpgAmAigtJoQSE0z05nV8CjqGl4sZo4vFEnpXco6pxSfiNMX_pCX_8H/s320/Albert_Edelfelt_-_Duke_Karl_Insulting_the_Corpse_of_Klas_Fleming.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista <br />Alber Edelfelt 1878</td></tr></tbody></table><br />Ja niin pääsemmekin vuoteen 1599 ja Vanhalle Suurtorille, jolloin Kaarle on kukistanut vastustajansa, vallannut Suomen alueen ja ennen kaikkea sen merkittävimmän kaupungin, Turun, itselleen.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1tOOhyVd5Wgzr39jrYGNnbxLVGKWiBxuk-ALSCui7hClNV1o6pVsjKUQzGW5iZijVwc8exPn3a2Os-WrkJK-lsKl35pk5fDuhP9Br63Wxbw_7wOeiG0MBaLnf3OHdK5v-UzVLIlRankXhi4hGSWpmLemNChp140dtFAT-74TRYOYD2LdjpXyom8bp/s4032/20230430_163530809_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1tOOhyVd5Wgzr39jrYGNnbxLVGKWiBxuk-ALSCui7hClNV1o6pVsjKUQzGW5iZijVwc8exPn3a2Os-WrkJK-lsKl35pk5fDuhP9Br63Wxbw_7wOeiG0MBaLnf3OHdK5v-UzVLIlRankXhi4hGSWpmLemNChp140dtFAT-74TRYOYD2LdjpXyom8bp/s320/20230430_163530809_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha Suurtori Raatihuoneelta joelle<br /></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh5QK669xXSnybENVZBA945xXmCwgTBiuuuXXb6WRsm_-XfAxR6cRCwwtRuacYloVVJeI8xd9VXeQ_TwdMuRfJiZsSKt3iNvHRZzql0aucPEGPwbIszqtuigBClyq3asnBiBZ020nqcUm_VAJ6Fy_Cu21vlMs7Pi-yVYqykZwU5rAbqZik_5AFV9h7/s4032/20230430_163620928_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh5QK669xXSnybENVZBA945xXmCwgTBiuuuXXb6WRsm_-XfAxR6cRCwwtRuacYloVVJeI8xd9VXeQ_TwdMuRfJiZsSKt3iNvHRZzql0aucPEGPwbIszqtuigBClyq3asnBiBZ020nqcUm_VAJ6Fy_Cu21vlMs7Pi-yVYqykZwU5rAbqZik_5AFV9h7/s320/20230430_163620928_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha Suurtori ja osa Porthaninpuistoa Raatihuoneelta joelle</td></tr></tbody></table><br />10.11.1599 toimeenpantiin rangaistus, joka nykyään tunnetaan nimellä <i>Turun verilöyly</i>. Kuoleman saattue kulki ensin Turun linnasta Vanhalle Suurtorille. Päällysmiehenä järkyttävässä tapahtumassa toimi Kaarle-herttuan tallimestari Antti Niilonpoika. Väkeä kokoontui suuria määriä seuraamaan mestausta, ja eniten surkuttelua osakseen kerrotaan saaneen nuoren <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Fleming" target="_blank">Johan Flemingin</a>, joka nuoresta iästään huolimatta otti tyynesti vastaan tuomionsa, vannoi syyttömyyttään ja syytti Kaarle-herttuaa verenhimosta. Häntä lohdutti Turun kirkkoherra Gregorius, vaikka Johanin kerrotaan yhtä paljon lohduttaneen itse kirkkoherraa. Kaikkiaan Vanhalla Suurtorilla mestattiin 14 Suomessa vaikuttanutta Kaarle-herttuan vastustajaa.<br /><br />Mestatut olivat:</div><div><br /></div><div>Krister Martinpoika Björnram<br />Sten Fincke, Hämeen linnan päällikkö<br />Johan Fleming, Klaus Flemingin poika<br />Olavi Fleming, Klaus Flemingin poika<br />Hartikka Henrikinpoika, Vuolteen säteriratsutilan omistaja<br />Niilo Iivarinpoika, Klaus Flemingin avioton poika<br />Mikael Paavalinpoika Munck, Vehmaan Nuhjalan säteritilan omistaja ja Turun linnan alipäällikkö<br />Sigfrid Sigfridinpoika, huovipäällikkö <br />Mikael Paavalinpoika Munck <br />Jaakko Möl <br />Hannu Jänis <br />Esko Jaakonpoika <br />Herman Hannunpoika</div><div><br /></div><div>Yllä 13 nimeä, sillä yhden mestatun nimi ei ole tullut esiin missään näkemässäni lähteessä. <br /><br />Johan Flemingiä lukuunottamatta kaikkien mestattujen päät asetettiin riviin Turun raastuvan ylle.<br /><br />Miekka, jolla Johan Fleming mestattiin, on nähtävillä Tukholman kuninkaanlinnan kokoelmissa. Miekan säilään Johanin äiti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ebba_Stenbock" target="_blank">Ebba Stenbock</a> antoi kaivertaa tekstin poikansa kuoleman muistoksi <i>"Claes Flemingz ena Son halshuggen, efter Konung Carl den IX. befalning." </i></div><div><i><br /></i></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Ho_VFWfoEM1li2ygEB9B3vUfucEEOVu8yApTo8xwpyJw84vgY9n5YQsuwFM_OXyoKW1sGfQvf09HIzBTyMtkibiR2YX9yzwzwGtdyUosQALU_wOnEe8plG_b81q-rxgU3HfG3BqtcMSqXF4kJTNsdEkfgZMYnnmPlGi03GeJQC7pjAhqhJ40yb0B/s1599/Miekka.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1066" data-original-width="1599" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Ho_VFWfoEM1li2ygEB9B3vUfucEEOVu8yApTo8xwpyJw84vgY9n5YQsuwFM_OXyoKW1sGfQvf09HIzBTyMtkibiR2YX9yzwzwGtdyUosQALU_wOnEe8plG_b81q-rxgU3HfG3BqtcMSqXF4kJTNsdEkfgZMYnnmPlGi03GeJQC7pjAhqhJ40yb0B/s320/Miekka.jpg" width="320" /></a></div><br /><div>Suomen kuningasmielisten varsinaiset johtajat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_St%C3%A5larm" target="_blank">Arvid Stålarm</a> ja Anolan kartanon isäntä <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/01/anolan-kartano-kirkkosaari-ja-axel-kurck.html" target="_blank">Axel Kurck</a> saivat myös kuolemantuomion. Kumpaakaan ei mestattu. Tämä ei ollut myöskään ainoa kerta, kun kyseiset herrat tällaisen tuomion saivat ja sen myös välttivät. Arvid Stålarmin sanotaan saaneen elämänsä aikana viisi kuolemantuomiota, kun taas Axel Kurck vältti mestaamisen ainakin kaksi kertaa. 20.3.1600 heidät jopa vietiin yhdessä mestauslavalle, mutta viime hetkellä mestaus peruttiin heidän osaltaan, muiden tuomittujen menettäessä päänsä. Kaarlen luottamusta ei kumpikaan saavuttanut, mutta siitä huolimatta Axel Kurck nimitettiin ylisotaeverstiksi.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCDBcHvt5Km_SDu2FvVTMXyKn0sQP0bKtMCcjDzpvy424seD97KS6sXULJ4XVDLLF_TcJy_AxRxa6L5IdCVwR0eqrXzucW_EniHyxsLmqUMo8ZLf4SM0Rul21KlauhBeHN5aV4vkgkA1im8bHDqyW9HOPYeRShenaAKd2-iJbD91bktGry-aizkH_E/s632/turkukartta.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="632" data-original-width="600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCDBcHvt5Km_SDu2FvVTMXyKn0sQP0bKtMCcjDzpvy424seD97KS6sXULJ4XVDLLF_TcJy_AxRxa6L5IdCVwR0eqrXzucW_EniHyxsLmqUMo8ZLf4SM0Rul21KlauhBeHN5aV4vkgkA1im8bHDqyW9HOPYeRShenaAKd2-iJbD91bktGry-aizkH_E/s320/turkukartta.jpg" width="304" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Turun kartta 1600-luvun alussa, Vanha Suurtori merkitty punaisella</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjm9TTe87ZztLinNWsXKRIwedKSsriIT9qOpuzBGewfh3Ef6xCB02XUX9Sf2S8vN1F-dlBhP-xu7-RCl9a7M8hj-lXFAk5wrybwoiNE6Q8sUP_5A5rdUL-bVAfodtXaY_G4PI0RN4gSlAdRanHcOX7vWitW3SPeG19TRF7uiP-IGmpZ3TAfn1S5EDC-/s921/20230501_195616056_iOS.jpg"><img border="0" data-original-height="529" data-original-width="921" height="184" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjm9TTe87ZztLinNWsXKRIwedKSsriIT9qOpuzBGewfh3Ef6xCB02XUX9Sf2S8vN1F-dlBhP-xu7-RCl9a7M8hj-lXFAk5wrybwoiNE6Q8sUP_5A5rdUL-bVAfodtXaY_G4PI0RN4gSlAdRanHcOX7vWitW3SPeG19TRF7uiP-IGmpZ3TAfn1S5EDC-/s320/20230501_195616056_iOS.jpg" width="320" /></a></div><br /><div>Tänään kun kulkee läpi Vanhan Suurtorin ja kuvittelee näitä verisiä historian tarinoita, tulee mietittyä elämää ja Vanhaa Suurtoria hieman syvemmin.</div></div></div><div><br /></div><div>Lähteet: </div><div><br /></div><div><a href="https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/luostarin-valikatu">https://www.turku.fi/vanha-suurtori/alueen-historia/luostarin-valikatu</a></div><div><br /></div><div><a href="https://yle.fi/a/3-5367761">https://yle.fi/a/3-5367761</a></div><div><br /></div><div><a href="http://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2010/08/viidesti-armahdettu-arvid-stalarm.html">http://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2010/08/viidesti-armahdettu-arvid-stalarm.html</a></div><div><br /></div>C. J. Gardberg: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja<div><br /><div>Mirkka Lappalainen: Susimessu - 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa</div><div><br /></div>Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja <br /><div><br /></div><div><br /></div></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-79307770342213190042023-04-14T15:04:00.010+03:002023-04-15T22:18:18.033+03:00Keskiaikainen Ulvila - Wlspby - Kadonnut kaupunkiTurku 1229, Porvoo 1380, Viipuri 1403, Rauma 1442, Naantali 1443. Mikä puuttuu joukosta? Tietenkin Ulvila 1365, Suomen alueen keskiaikaisten kaupunkien keskuudessa ainoa lähes täysin kadonnut kaupunki. Sillä tarkoitan, että kaupungista ei ole jäljellä kuin keskiaikainen Pyhän Olavin kirkko, josta <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/01/ulvilan-keskiaikainen-pyhan-olavin.html" target="_blank">kirjoitinkin jo aiemmin</a>, sekä <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=886010003" target="_blank">Kellarimäen</a> rauniot. Ulvila on kyllä edelleen olemassa, mutta nykyinen Ulvila ei periaatteessa ole suoraa jatkumoa keskiaikaiselle kaupungille. Harva tietää kadonneen kaupungin sijaintia, eikä se maisemassa enää edes erotu. On surullista, mutta samalla myös kiehtovaa ajatella nykyisen peltoalueen olleen Suomen yhden kuudesta keskiaikaisen kaupungin sijainnista. Ulvila oli niistä kaupungeista toiseksi vanhin heti Turun jälkeen, ja myös Ruotsin valtakunnan pohjoisin kaupunki. <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=886010002" target="_blank">Alue sijoittuu</a> nykyisin Ulvilan Pyhän Olavin kirkolta Isokartanon pellolle, sekä Kellarimäen alueelle.<div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlB_iWTdASvEI6hBzNBzswTu4YbmykKrf0tMRxCDcyu2IpjjpNPRwGJFrn0OdH7mQzxl_yqfEY6Wfl7u12G0ZurAr_swXZldjPdoFp78EH2GtI5Cr7kGeVR3aGVU1LnCgVV7VzkvR50Owf8X0Kw7eXsq3IRD2M24HN5XTpBV6dDAjAkFdkMuNODLOg/s4032/20230414_110218300_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlB_iWTdASvEI6hBzNBzswTu4YbmykKrf0tMRxCDcyu2IpjjpNPRwGJFrn0OdH7mQzxl_yqfEY6Wfl7u12G0ZurAr_swXZldjPdoFp78EH2GtI5Cr7kGeVR3aGVU1LnCgVV7VzkvR50Owf8X0Kw7eXsq3IRD2M24HN5XTpBV6dDAjAkFdkMuNODLOg/s320/20230414_110218300_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tällä peltoalueella oli Ulvilan kaupunki, <br />kaukana keskellä on Isokartano, <br />jonka takana Pyhän Olavin kirkko, <br />oikealla oleva metsikkö on Kellarimäki</td></tr></tbody></table><br />Mitä tiedetään keskiaikaisesta Ulvilasta? </div><div><br /></div><div>Aluksi ajattelin helpoimman vastauksen olevan, ettei juuri yhtään mitään, sillä alueen kaivaukset ovat olleet häpeällisen vähäisiä, eikä merkintöjä, aikalaiskuvauksia, tai muutakaan tietoa ole kovinkaan paljon säilynyt. Ulvilasta ei myöskään ole kaupunkiarkeologista selvitystä, jollainen on Suomen muista keskiaikaisista kaupungeista. Osa tunnetuista muinaisjäännöksistä, kuten Kellarimäki, ovat käytännössä täysin tutkimattomia ja niiden alkuperä ja historia on vain arvailujen varassa. Kuitenkin tätä tekstiä kirjoittaessa huomasin, että tietoa oli yllättävän paljon, vaikka tarkempaa kuvaa kaupungista ja sen olemuksesta on vaikea hahmottaa. Toivotaan myös, että saan tulevaisuudessa täydentää tätä kirjoitusta useaan kertaan, kun uutta tietoa saadaan selville. Vaikka teksti on pitkä, keksin silti valtavasti asioita, joihin haluaisin saada selvyyden. <div><br /></div><div>Matkaan siis! <br /><br />Ulvilan kaupungin perustamisasiakirjana pidetään kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Albrekt_Mecklenburgilainen" target="_blank">Albrekt Mecklenburgilaisen</a> 7.2.1365 antamaa kirjettä, jonka mukaan hän otti Ulvilan asukkaat suojelukseensa ja sijoitti heidät kaupungin lain piiriin. Kaupunki tosin saattaa olla tätä vanhempi, sillä jo 3.9.1347 kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Eerikinpoika" target="_blank">Maunu Eerikinpoika</a> antoi Ulvilan asukkaille luvan käydä markkina-aikaan kauppaa <a href="https://kokemaki.fi/kaupunki-ja-hallinto/kuntainfo/historia/" target="_blank">Kokemäellä</a>. Kuningas Albrekt vahvisti tämän oikeuden samana päivänä, kun myönsi kaupungille privilegiot. Kaupunkiaikaa kesti vajaat 200 vuotta vuoteen 1550, jolloin kuningas <a href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315" target="_blank">Kustaa Vaasa</a> määräsi Ulvilan porvarit muuttamaan vastaperustettuun <a href="https://historia.hel.fi/fi/kaannekohdat/alkujuuret-ja-perustaminen/1550-helsingin-perustaminen" target="_blank">Helsinkiin</a>. Tämän muuton myötä Ulvilan keskiaikainen kaupunki lakkasi olemasta. Kovin kauaa eivät ulvilalaiset kuitenkaan Helsingissä aikaansa kuluttaneet, sillä jo vuonna 1558 kuningas antoi heille luvan palata takaisin Satakuntaan rakentamaan uutta kaupunkia. Siihen aikaan Ulvila oli jo maankohoamisen myötä jäänyt kauas jokisuusta, joten Kustaa Vaasan poika, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana herttua</a>, perusti uuden kaupungin lähemmäs merta, joka sai nimekseen Björneborg eli Pori. Voidaan siis ajatella, että nykyinen Pori on jatkumoa keskiaikaiselle Ulvilalle. Perustetun Porin kaupungin paikalla on todennäköisesti myös sijainnut aiemmin useaan kertaan mainitsemani Aborchin linna. </div><div><br />Mutta takaisin keskiaikaiseen Ulvilaan. <br /><br />Olen kirjoittanut aiemmin <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/01/ruumissaari-ulvilan-liikisto.html" target="_blank">Liikistöstä</a>, jonka alue liittyy vahvasti myös Ulvilan historiaan. Liikistö löytyy joidenkin arvioiden mukaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Abu_Abdillah_Muhammad_al-Idrisi" target="_blank">al-Idrisin</a> vuonna 1154 valmistuneesta maailmankartasta <a href="https://www.worldhistory.org/image/14129/tabula-rogeriana/" target="_blank">Tabula Rogerianasta</a> nimellä <i>Ragvalda</i>. Liikistö sijaitsi Ravanin kylässä, joka on ruotsinkieliseltä nimeltään Ragvaldsby. Liikistössä on sijainnut ainakin yksi kirkko, sekä ylempänä joella toinen, nykyisen Nakkilan kunnan alueella sijaitsevan <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/01/anolan-kartano-kirkkosaari-ja-axel-kurck.html" target="_blank">Anolan kartanon</a> omistamalla Kirkkosaarella. Liikistöstä kirkko siirrettiin n. 1,5 km päähän nykyisen Pyhän Olavin kirkon paikalle luultavasti vuonna 1332. Asiasta ei tosin täyttä varmuutta ole. Ensimmäinen kirkko uudella paikalla on mahdollisesti ollut puinen, vaikka kivikirkonkaan rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Sen rakentamisajankohdan arviot ovat niinkin laajat kuin 1332-1510. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGPYzaaBoysupWno97dpKLZQpvZxn-iiwguPVl8N8zhbj1ZyRltfETxfDK8YBKIM-8QwvSavH3q7qDabci-ZLK8iaVl3-9ciqgjcIx-zluIl1tSthzagpisXRIYCuehLmoTuO8nXsse3115Jztz1xJSGLQa9ux5pXAzHuCOsp4MICasBOFD6mZKezF/s4032/20230414_110137258_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGPYzaaBoysupWno97dpKLZQpvZxn-iiwguPVl8N8zhbj1ZyRltfETxfDK8YBKIM-8QwvSavH3q7qDabci-ZLK8iaVl3-9ciqgjcIx-zluIl1tSthzagpisXRIYCuehLmoTuO8nXsse3115Jztz1xJSGLQa9ux5pXAzHuCOsp4MICasBOFD6mZKezF/s320/20230414_110137258_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pyhän Olavin kirkko</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Kirkon ympäristöön kuitenkin muodostui Ulvilan kaupunki. <br /><br />Ulvila oli erityisen hyvällä paikalla <a href="https://blogit.utu.fi/koekulttuuriperinto/satakunnan-ymparistokoulu/kokemaki/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat/karajamaki/kokemaenjoki/" target="_blank">Kokemäenjoen</a> suulla, josta kauppiaat olivat jo vuosisatoja seilanneet sisämaahan. <a href="https://historianet.fi/tekniikka/merenkulku/hansakaupungit-merten-ja-kaupan-hallitsijat" target="_blank">Hansakauppiaat</a> tarvitsivat sataman ja tukikohdan, jollaisen Ulvilan seutu heille tarjosi. <i>Suomalaisen oikeuden kylistä</i> pääosaa pidetään jo rautakaudella syntyneinä, kun taas <i>ruotsalaisen oikeuden kylien</i> katsotaan syntyneen keskiajalla, lähinnä 1200–1400-luvuilla. Suomalaisen oikeuden kyliä Ulvilassa oli vain kuusi. Niistä lähinnä jokisuuta on Haistila, joka sittemmin on muodostanut yhteisen jakokunnan joen pohjoispuolella sijaitsevien Vanhakylän, Ravanin ja Pappilan kanssa. Vanhakylän ja Ravanin sekä ilmeisesti myös Pappilan kylien asutus on syntynyt todennäköisesti jo 1200-luvulla. Näiden kaikkien kylien alueilla oleilleet kauppiaat keskitettiin 1300-luvun puolivälissä muodostettuun Ulvilan kaupunkiin.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4eyyEEcLWOrB_noIiEhDhItIFGHZZjb7Yu6wrPH7OM1X2NpX6AGOYgFq2p8CFkDrC28R5_L3kv9qHvZ0c3EZBordrSC0sm_MW3ZU83W75RgdErTExIOSWYN9pWjWSZXEu_gvlWTVdW8ZboVAjqYP-ICeSTFXHyTBNk3-sdOEetuPFzPrug774-V03/s4032/20230414_110544164_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4eyyEEcLWOrB_noIiEhDhItIFGHZZjb7Yu6wrPH7OM1X2NpX6AGOYgFq2p8CFkDrC28R5_L3kv9qHvZ0c3EZBordrSC0sm_MW3ZU83W75RgdErTExIOSWYN9pWjWSZXEu_gvlWTVdW8ZboVAjqYP-ICeSTFXHyTBNk3-sdOEetuPFzPrug774-V03/s320/20230414_110544164_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pyhän Olavin kirkon portilla oleva teksti</td></tr></tbody></table><br />Ulvilasta Turkuun johti <a href="https://www.jalkipeli.net/huovintie-oli-keskiajalla-hameen-harkatien-ohella-suomen-tarkeimpia-maanteita/" target="_blank">Huovintie</a>, joka kulki Ulvilasta lähtiessä joen pohjoispuolta Ravaniin, jossa oli ikivanha Kokemäenjoen ylityspaikka ja joen toisella puolella oleva <a href="https://www.finna.fi/Record/museovirasto.7EEE14CA546EB8586BB594098C9A7762" target="_blank">Haistilan lauttaranta</a>. Ulvilassa kulki myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_rantatie" target="_blank">Pohjanlahden rantatie</a>, joka kulki Turun ja <a href="https://yle.fi/a/3-12603715" target="_blank">Korsholman</a> linnojen välillä. Porin kohdalla se kiersi Ulvilan kautta, koska Porin alueen luodot eivät mahdollistaneet jokisuiston ylittämistä. Lisäksi alueella kulki <a href="https://aamuset.fi/artikkeli/4791048" target="_blank">Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitistö</a>. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjQmqhXYGSXnb_iGdmzUSVYDmnq6DYN0cYFyizOojWXzKCtDOTz02FDtl8c0wn4KZneCxVIPWCevY40cyv7FE1o2BmqJqgnwnlTxE-BK7TSeJmFKBUzRDR8mAdLVHi-boy-c6WoDTdaqJ2kjsVM3y9_EeHWy3HAxQkC55mYRodomeNq94TvU6RUM-Q/s640/20230413_144109460_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="442" data-original-width="640" height="221" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjQmqhXYGSXnb_iGdmzUSVYDmnq6DYN0cYFyizOojWXzKCtDOTz02FDtl8c0wn4KZneCxVIPWCevY40cyv7FE1o2BmqJqgnwnlTxE-BK7TSeJmFKBUzRDR8mAdLVHi-boy-c6WoDTdaqJ2kjsVM3y9_EeHWy3HAxQkC55mYRodomeNq94TvU6RUM-Q/s320/20230413_144109460_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Olisiko Ulvilassa voinut näyttää tältä?</td></tr></tbody></table><div><br />Vaikka Liikistö mainitaan varmuudella jo vuonna 1311 kirkon rakentamista koskevassa kirjeessä, ja niinikään kirkon rakentamista koskevassa piispa Pentin (Bengt) asiakirjassa vuodelta 1332, niin Ulvila (Vlspby) mainitaan ensimmäisen kerran laamanni Jakob Andrissonin toukokuussa 1344 antamassa kaupanvahvistuksessa. Kolme vuotta myöhemmin maaliskuussa 1347 Jakob todisti, että samainen kauppa oli aikoinaan vahvistettu Ulvilan <a href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2758" target="_blank">Pyhän Gertrudin</a> (Pyhä Kerttuli) <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaikaiset_killat" target="_blank">kiltatuvassa</a> pitäjäläisten, kirkkoherran ja kaupunkilaisten läsnä ollessa. Perimätiedon mukaan Pyhän Gertrudin kiltatalo sijaitsi nykyäänkin alueella hyvin erottuvalla Kellarimäellä, ja siellä oleva 13 x 13 metrin kokoinen kellari olisi jäänyt kiltatuvasta jäljelle. On myös mahdollista, että Kellarimäen rakennusjäännös liittyy 1550-luvulla toimineeseen <a href="https://blogit.utu.fi/koekulttuuriperinto/satakunnan-ymparistokoulu/pori/kivi-pori/kuninkaankartano/" target="_blank">Ulvilan kuninkaankartanoon</a>, jossa tehtiin huomattavia rakennustöitä ja mm. kaksi kellaria vuonna 1554. Joka tapauksessa Kellarimäki on alue johon pitäisi keskittää laajoja tutkimuksia, kuten luonnollisesti koko keskiaikaisen kaupungin alueeseen. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiijfCOw--OrKOZYODgd2Dau_5igpMKJ1AGGbR3pU-ourBJhZDKfe5wWutfHEs68r8uBMFAqpJlYyDEhUxLhbnCim0TCRM1JZx-oaHI96DdcW7TtRD-BLv8O-8cItJvcGSk4CiwOGKyG6mKAyhd-SXkBtrCb5J1435n0kTgso6WEtBug4eCAz8wOlFk/s4032/20230414_110253930_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiijfCOw--OrKOZYODgd2Dau_5igpMKJ1AGGbR3pU-ourBJhZDKfe5wWutfHEs68r8uBMFAqpJlYyDEhUxLhbnCim0TCRM1JZx-oaHI96DdcW7TtRD-BLv8O-8cItJvcGSk4CiwOGKyG6mKAyhd-SXkBtrCb5J1435n0kTgso6WEtBug4eCAz8wOlFk/s320/20230414_110253930_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kellarimäki</td></tr></tbody></table><div><br />Georg Haggrén julkaisi yhteenvedon vuonna 2000 Ulvilan 1970-luvun kaivausten löytöaineiston lasifragmenteista, ja sen perusteella keskiaikaisen Ulvilan taloissa nautittiin juomia Böömissä ja itäisen Saksan alueella valmistetuista lasipikareista. Erityisen mielenkiintoista on, että Ulvilan ja Turun arkeologisten kaivausten perusteella keskiajalla käytössä olleen lasitavaran määrä on ainakin näissä kahdessa suomalaisessa kaupungissa ollut eräisiin Ruotsin keskisuuriin kaupunkeihin kuten Lodöseen ja Söderköpingiin verrattuna huomattavan suuri ja lasiastioiden käyttö levisi myöhäiskeskiajalla myös sisämaan vauraista talouksista ainakin linnoihin ja kartanoihin.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipSskhtZmjExdk3mozFqln8flPRsHmkbYLomTmXcRZvPmhL7nG4uxp_3k5dxv8OKI1bO0yPQpvJGlYQSbGi7hj-j8UvGYJI-fkwYz_ehSFYotvRuhUTrF7dFTwbwTykxGxhnE8kEHTFXIrTITAt5I_qFCCLgxCpqFInXdAMZ_TfJb7Znc8Z9ZxaKye/s2420/Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202023-4-14%20kello%2022.18.56.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1186" data-original-width="2420" height="157" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipSskhtZmjExdk3mozFqln8flPRsHmkbYLomTmXcRZvPmhL7nG4uxp_3k5dxv8OKI1bO0yPQpvJGlYQSbGi7hj-j8UvGYJI-fkwYz_ehSFYotvRuhUTrF7dFTwbwTykxGxhnE8kEHTFXIrTITAt5I_qFCCLgxCpqFInXdAMZ_TfJb7Znc8Z9ZxaKye/s320/Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202023-4-14%20kello%2022.18.56.png" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ulvilan keskiaikaisen kaupungin sijainti kartalla</td></tr></tbody></table><br />Miten Ulvila sitten vertautuu väkiluvultaan muihin sen ajan kaupunkeihin? </div><div><br /></div><div>Turku oli Suomen alueen kaupungeista ylivoimaisesti suurin, mutta Ulvila ja Rauma olivat suunnilleen samankokoisia, eli n. 5-6 kertaa Turkua pienempiä. Tällainen vertailu ja väkiluvun arviointi on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ja perustuukin pääosin sellaisiin laskelmiin, jotka ovat parhaimmillaankin suuntaa-antavia.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglwrHnrqoiAtu9dR2VWFZRjr0CVg3qrt6v-vehPQXuLXiClwye5dujJrNQDB6zLDcUdDzZhENaCjeM-expbK3-am8rlwlv-wvt_wfr_69y4ImTFTud4Q1rQnVOAebGgIg_1x7fr55i8keIaTvyOdDfvzSPiQs7wS45Jag2bt6-3sc3PHU4cDAxEO87/s900/20230413_144834005_iOS.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="637" data-original-width="900" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglwrHnrqoiAtu9dR2VWFZRjr0CVg3qrt6v-vehPQXuLXiClwye5dujJrNQDB6zLDcUdDzZhENaCjeM-expbK3-am8rlwlv-wvt_wfr_69y4ImTFTud4Q1rQnVOAebGgIg_1x7fr55i8keIaTvyOdDfvzSPiQs7wS45Jag2bt6-3sc3PHU4cDAxEO87/s320/20230413_144834005_iOS.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mielikuvissa Ulvila saattoi olla tällainen, <br />mitään varmuutta kuitenkaan kaupungin taloista <br />tai kaduista ei ole olemassa</td></tr></tbody></table><br />Ulvilan kruunulle maksama sääntövero vuosina 1540–51 oli 100 markkaa rahaa ja yhteensä 2 markkaa 2 äyriä tonttiveroa. Ulvilaan verrattuna Turun sääntövero oli siihen aikaan noin kuusinkertainen. Mikäli kaupunkien kokoa halutaan arvioida veronmaksajien ja sääntöveron ilmentämänä väkilukuna, Ulvilan kaupungin väkiluku olisi ollut vuoden 1548 tietojen perusteella noin 580. Samaan aikaan Turun väkiluku oli noin 2230. <br /><br />Ulvilan sinetissä oli W-kirjain lyhenteenä kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Wlpsby. Kaupungin sinetillä vahvistettiin 1427 maakauppa, jonka vahvistajien joukossa mainitaan olleen Ulvilan pormestarit Thomas Pedersson ja Anund Nilsson. Kaupunginlain mukaan kaupungin sinettiä, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erioikeus" target="_blank">privilegiokirjeitä</a> ja muistikirjaa tuli säilyttää erityisessä huoneessa tai lukollisessa kirstussa ja kaikista kaupungin alueella olevista kiinteistöistä tehdyt kaupat tuli joko vahvistaa kaupungin sinetillä sinetöidyllä asiakirjalla tai merkitä niitä koskevat tiedot kaupungin muistikirjaan. Ulvilan kaupungin muistikirjaa, tilejä, raadin oikeuspöytäkirjoja tai kopiokirjoja ei ikävä kyllä ole säilynyt, eikä kaupungin raadin tai sen porvariyhteisön nimissä annettuja asiakirjoja tai lähetettyjä kirjeitä tunneta toistaiseksi lainkaan. Alkuperäiset privilegiokirjeet ovat kadonneet ja niiden kopioita on säilynyt vain muiden kokoelmien kautta.</div><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinJu7-9Z6vmUfB7xi7a2ATEIyws-wGWLemGaAwmtuql9j-JEO8VchLP-iE-n4zkxFybv8suv1wtelndjIBZGQP6VOJlzv7XTrQFP3ayk5hBJU9CguLNTtUn39rPTWuAp3t-qux8Exh8Yxus_D1YQi0zoaGURku59aUh2msNTeUR8mPwWhdU6MOl9lL/s231/Ulvila_seal_1419.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="229" data-original-width="231" height="229" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinJu7-9Z6vmUfB7xi7a2ATEIyws-wGWLemGaAwmtuql9j-JEO8VchLP-iE-n4zkxFybv8suv1wtelndjIBZGQP6VOJlzv7XTrQFP3ayk5hBJU9CguLNTtUn39rPTWuAp3t-qux8Exh8Yxus_D1YQi0zoaGURku59aUh2msNTeUR8mPwWhdU6MOl9lL/s1600/Ulvila_seal_1419.png" width="231" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ulvilan sinetti</td></tr></tbody></table><br />Kaupunkiajalta ei myöskään ole säilynyt kartta-aineistoa. Vanhakylän ja sen lähikylien alueen vanhimmat kartat ovat 1690-luvun geometrisia karttoja ja 1760-luvun lopun isojakokarttoja. Kummassakaan ei ole mainintoja muinaisesta kaupunkialueesta. Kartoista selviää sen verran, että kaupunkialueen halki on kulkenut nyttemmin poiskynnetty pohjois-eteläsuuntainen Keskitieksi kutsuttu tie. Tien varrella olevalta Isokartanon pellolta on 1900-luvun ojituksen yhteydessä löytynyt pieni kiviholvisilta. Keskitie kulki Kellarimäen alueen halki ja jatkui mahdollisesti Pappilaan saakka. <br /><br />Ulvilan pappilasta muodostettiin vuonna 1551 kuninkaankartano. Kuningas Kustaa Vaasa oli antanut tästä määräyksen jo syyskuussa 1549, eli ennen kuin itse kaupunki lakkautettiin. Kuninkaankartanoon liitettiin pappilan ohella Isokartanon isännän Gustaf Fincken omistama peltokappale, Lukkarinluoto sekä osa erään Severin Larssonin perillisten omistamasta tilasta, joka oli rälssimaata. Muutama vuosi myöhemmin kartanoa laajennettiin vielä Brita Flemingiltä saadulla maalla. Kartanosta tuli Ala-Satakunnan hallintokeskus, jonka ensimmäinen vouti Mats von Klefven otti 22.6.1551 vastaan. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dwM-DyfOos66dYmUCKvyUc4L8DarCI8PT_pzJPHNenTokZ7aNrvsCV78S34F_v8r_l6FcyUPVAcMBr7SwDV4A' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><div><br /></div><div>Keskiaikainen Ulvila sijaitsi videon kuvaamalla alueella. Ensin siinä näkyy Pyhän Olavin kirkko, sitten Isokartano peltoalueineen, ja lopuksi etualalla metsäalue, joka on Kellarimäki. </div><div><br /></div><div>Ulvilan kaupunkioikeudet siirrettiin vuonna 1558 Porille ja hallinto sen uuteen kuninkaankartanoon Porin perustamisen yhteydessä. Viimeistään sen myötä keskiajalla syntyneen Ulvilan oleminen päättyi. 442 vuotta myöhemmin, vuonna 2000, Ulvilan kunta alkoi jälleen käyttää nimitystä kaupunki. <br /><br />Lähteet:</div><div> <br />Ulvila. Arkeologinen selvitys ja tarkkuusinventointi. Kellarimäen asemakaava-alue - FT Kari Uotila ja FT Georg Haggrén<div><br /><div>Suomen pienet kaupungit keskiajalla - Tapio Salminen</div><div><br /></div><div>Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna</div><div><br /></div>Hausen, Reinhold: Finlands medeltidssigill i afbild utgifna af Finlands statsarkiv genom Reinhold Hausen. Suomen kansallisarkisto, 1900</div><div><br /></div><div><a href="https://keskiaikaisettiet.wordpress.com/pohjanlahden-rantatie/">https://keskiaikaisettiet.wordpress.com/pohjanlahden-rantatie/</a></div><div><br /></div>Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57–100 - Jalmari Jaakkola</div></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-26290091145537784612023-04-05T11:47:00.011+03:002023-04-14T09:36:09.037+03:00Kokemäen linna - "Fortalicium seu castrum"<div style="text-align: left;">Jokainen tuntee linnat Turussa, Hämeessä ja Savossa, ehkä jopa Viipurissa, Ahvenanmaalla ja Raaseporissa. Ovathan ne vieläkin olemassa. Vähemmän tunnettuja ovat täysin kadonneet, mm. <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/06/liinmaan-linna-vreghdenborch.html" target="_blank">aiemmin esittelemäni</a> Liinmaan linna, eli Vreghdenborch Eurajoella, ja tässä kirjoituksessa avattava Kokemäen linna. </div><div style="text-align: left;"><br />Vertailukohteeksi Kokemäen linnalle ei tietenkään sovi mahtavat Turun tai Hämeen linnat, mutta mielenkiintoinen asia se on siitä huolimatta, että saarella, keskellä Kokemäenjokea, on seissyt ihan oikea linna. Satakunta on kiinnostava näiden kadonneiden linnojen suhteen. Jo aiemmin mainitsemani Liinmaan linna näkyy enää maaston muodoista, Aborchin linnasta ei tiedetä edes sijaintia; tätä tulen avaamaan myöhemmin ja myös esittämään näkemykseni sen sijainnista. Myös <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/02/kyron-skanssi-linnoitus-eramaassa.html" target="_blank">Kyrön skanssia</a>, josta olen kirjoittanut, voidaan pitää linnana, vaikka imartelevampi nimitys sille onkin linnake. </div><div style="text-align: left;"><br />Mennäänpäs siis Kokemäelle. Paikkaan, jossa jo rautakaudella on sanottu sijainneen <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=271010019" target="_blank">Teljän kauppapaikka</a>, ja jossa perimätiedon mukaan <a href="https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Piispa+Henrik" target="_blank">Piispa Henrik</a> yöpyi ja saarnasi ennen loppuaan Köyliönjärven jäällä. Kokemäen halki kulkee <a href="https://blogit.utu.fi/koekulttuuriperinto/satakunnan-ymparistokoulu/kokemaki/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat/karajamaki/kokemaenjoki/" target="_blank">Kokemäenjoki</a>. Keskellä jokea seisoo Linnaluoto-niminen saari n. kolme kilometriä alajuoksuun Kokemäen keskustasta. Tällä saarella on sijainnut Kokemäen linna. Saaresta on käytetty nimitystä Forsbyn linnaluoto ja Koskenkylän linnaluoto, mutta sitä ei pidä sekoittaa Harolan linnaluotoon, joka sijaitsee myös Kokemäellä, tosin yläjuoksussa jonkin verran kauempana keskustasta. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_JPDJaB_Pf-7i4Rbt52QyMREKhD6mfKhZ7CY48Ck3S-MUTzzjegeWAAKJTwiF8muvcn0M1CzRtefESN_M-fnizyrAiiNk8taqGNWwQdfCJh6pI3oZM5fKEIr0QAmVH9Bf1NMV8SpVGtYVeQ4z7jpczYWKEqxtxL0Vd2CS0O_QH2i55OoVqpKo5s8h/s956/Kokema%CC%88en_linna.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="641" data-original-width="956" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_JPDJaB_Pf-7i4Rbt52QyMREKhD6mfKhZ7CY48Ck3S-MUTzzjegeWAAKJTwiF8muvcn0M1CzRtefESN_M-fnizyrAiiNk8taqGNWwQdfCJh6pI3oZM5fKEIr0QAmVH9Bf1NMV8SpVGtYVeQ4z7jpczYWKEqxtxL0Vd2CS0O_QH2i55OoVqpKo5s8h/s320/Kokema%CC%88en_linna.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">H.A. Reinholmin asemapiirros Linnaluodolla <br />olevista rakenteista</td></tr></tbody></table><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kokemäen linnan tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tunneta, mutta purkamisajankohta ja syy siihen tiedetään. Se selviää kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Albrekt_Mecklenburgilainen" target="_blank">Albrekt Mecklenburgilaisen</a> kirjeestä, joka on päivätty 12.7.1367. Kirje on kopioitu <a href="https://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=74&groupId=30" target="_blank">Turun tuomiokirkon Mustaankirjaan</a> 1474-1486. Kirjeessä kuningas määrää linnan "revittäväksi", eli purettavaksi ja siirrettäväksi sopivampaan paikkaan. Tämä uudelleen rakennettu linna on todennäköisesti alussa mainitsemani Liinmaan linna. Linnan purkaminen taas johtui siitä, että alueen asukkaat olivat valittaneet, että linna tuotti niin suuren rasituksen, etteivät he kyenneet sitä kantamaan. </div><div style="text-align: left;"><br />Kokemäen linna oli hallintokeskus, johon ympäröivien asukkaiden verot koottiin ja jota veroa maksaneet talonpojat ylläpitivät. Yhdenkään linnanvoudin nimeä ei tiedetä, ja vaikka Kokemäeltä tunnetaan viisi 1300-luvulla päivättyä asiakirjaa, yhtään linnassa päivättyä tekstiä ei ole säilynyt. Mutta se tiedetään, että linna sijaitsi strategisesti erinomaisella paikalla. Sieltä käsin pystyttiin vartioimaan paitsi joen liikennettä, myös sen molempia rantoja. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhz8NZHFT1t7HILIJXaJLYrDU0HZEtLPHza38Xlu9aVESMFjZRK91Q1v6BpU0S97vYyPCKzmc3Ra6iAyvS-lzEyDC5P2N8_cjbxisjEYMqnwK5365Wql6GHlg6SF4IPW7EKF0V3slK5HCJHgX3n_XNJts3IQiZEpZcf2ufKAikQ8_ZCv6pxhlkXxcpC/s2969/2014_Kokema%CC%88en_Linnaluoto_02.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2017" data-original-width="2969" height="217" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhz8NZHFT1t7HILIJXaJLYrDU0HZEtLPHza38Xlu9aVESMFjZRK91Q1v6BpU0S97vYyPCKzmc3Ra6iAyvS-lzEyDC5P2N8_cjbxisjEYMqnwK5365Wql6GHlg6SF4IPW7EKF0V3slK5HCJHgX3n_XNJts3IQiZEpZcf2ufKAikQ8_ZCv6pxhlkXxcpC/s320/2014_Kokema%CC%88en_Linnaluoto_02.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Linnaluoto - J. Hokkanen 2014<br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Joen etelärannalla sijaitsee rautakauden loppuun asti käytössä ollut <a href="https://kalmistopiiri.fi/2022/05/03/piispallista-symboliikkaa-kokemaen-aimalan-leikkimaen-hopeakahvaisessa-miekassa/" target="_blank">Äimälän Leikkimäen kalmisto</a>, jonka hautaukset ovat saattaneet ulottua jopa 1200-luvulle asti. Merkittävimmät löydöt kalmistosta ovat hopeakoristeinen miekka, joka on ajoitettu vuosille 950-1000, sekä vaaka ja siihen kuuluneet punnukset.</div><div style="text-align: left;"> <br />Linnan rakentamisajankohtaa voidaan päätellä olemassaolevan tiedon valossa. Topografialtaan Kokemäen linnaluoto muistuttaa useita Suomesta tunnettuja neliömäisiä vallihaudoin varustettuja linnakumpuja, jotka sijoittuvat 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun. Linnaluodolta on löydetty rautakaudelle tai varhaiseen keskiaikaan ajoittuvaa keramiikkaa, joten luodolla on ollut toimintaa viimeistään 1200-luvulla, tai jopa aiemmin. Tosin paikan merkityksestä tuohon aikaan ei ole selvyyttä. Linnaluodolta on löytynyt tiilimurskaa, mutta harmaakivirakenteita ei toistaiseksi tunneta. Tiilien käyttö viittaa 1300-luvun puolenvälin jälkeiseen aikaan. Todennäköisesti suurin osa Linnaluodon rakenteista on kuitenkin ollut puisia. Eräs mahdollinen rakennusajankohta on 1324-1325, jolloin <a href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7659" target="_blank">Matias Kettilmundinpoika</a> toimi Suomen käskynhaltijana. </div><div style="text-align: left;"><br />Sivuhuomatuksena mainittakoon Matias Kettilmundinpojan yhteys <a href="https://historiansilmin.blogspot.com/2016/11/nykopingin-pidot-eraan-veljesriidan.html" target="_blank">aiemmin kirjoittamaani tekstiin</a> Nyköpingin pidoista. Matias Kettilmundinpoika kuului herttua Erik Maununpojan lähipiiriin. Kun kuningas Birger Maununpoika vuonna 1317 vangitsi ja surmasi molemmat veljensä, Erikin ja Valdemarin, suurylimykset karkottivat kuninkaan ja valitsivat Matias Kettilmundinpojan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Drotsi" target="_blank">drotsiksi</a>, joka oli hallinnon ja oikeudenhoidon ylin valvoja. Kun kolmevuotias <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Eerikinpoika" target="_blank">Maunu Eerikinpoika</a> valittiin 1319 Ruotsin kuninkaaksi, Matias Kettilmundinpojasta tuli holhoojahallituksen johtaja. Vuonna 1322 hänet kuitenkin syrjäytettiin ja hänestä tuli Suomen käskynhaltija, jonka hallussa olivat 1324-1326 Turun ja Hämeen linnat sekä koko läntinen Suomi. Tähän ajankohtaan myös Kokemäen linnan rakentaminen saattaa ajoittua. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA5V1i_x97nLLCZQqbAMcD8VVCDj5KthFGuwbfPgMQgvLd3ZNNNSQ_A9WshGpmoPzrid04VlF3EnrikT9fYpqHClNSJ64kzCFij07NmNJxM-5Jo5gskn0Yx8c-1bCv73PoJ85KoQfWJ9K4KzeSgtYcPG4Uk1el13UiA_MVxyg98oz5j_qIpLBf26df/s1200/7A28C1AF499722E01E4585F26858E2C0.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="937" data-original-width="1200" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA5V1i_x97nLLCZQqbAMcD8VVCDj5KthFGuwbfPgMQgvLd3ZNNNSQ_A9WshGpmoPzrid04VlF3EnrikT9fYpqHClNSJ64kzCFij07NmNJxM-5Jo5gskn0Yx8c-1bCv73PoJ85KoQfWJ9K4KzeSgtYcPG4Uk1el13UiA_MVxyg98oz5j_qIpLBf26df/s320/7A28C1AF499722E01E4585F26858E2C0.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näköala Forsbyn rannalta Linnaluotoon 1885, <br />Agathon Reinholmin piirros</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidDmkgvHI27pjDHVeuHSzDprUUPacvexZcnC97m-o-5osRjAtNZgXJQKyzE2VVPmpr31dB5AE7Z8EC63SJZh2TDHZEU0bdKCX2Jji1K8G7dQg4TUlauxGxAdD3_SthXv85yOHrHQHPzsdWQX4pYuIMb32T0h1nV97J2QTmc_P4MFUeWRLD5rgHxmIX/s1582/Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202023-4-4%20kello%2021.17.16.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="952" data-original-width="1582" height="193" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidDmkgvHI27pjDHVeuHSzDprUUPacvexZcnC97m-o-5osRjAtNZgXJQKyzE2VVPmpr31dB5AE7Z8EC63SJZh2TDHZEU0bdKCX2Jji1K8G7dQg4TUlauxGxAdD3_SthXv85yOHrHQHPzsdWQX4pYuIMb32T0h1nV97J2QTmc_P4MFUeWRLD5rgHxmIX/s320/Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202023-4-4%20kello%2021.17.16.png" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkymä Linnaluodolle 1807, <br />Carl Gustav Ramsay</td></tr></tbody></table><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Mitä tiedetään sitten linnan koosta? Muinaisjäännös on n. 30 x 40 metrin laajuinen tasanne, jonka pohjoissivulla on n. 25 metriä pitkä ja yli 1,5 metriä korkea valli ja vallihauta. Aivan Linnaluodossa kiinni olevalla Katavaluodolla on ollut pyöreä, n. 18 metriä ympärysmitaltaan oleva tiilestä ja harmaakivestä muurattu rakennus. </div><div style="text-align: left;"><br />Mielenkiintoisena lisänä alueeseen voi vielä kertoa Linnaluodosta n. kilometrin verran Kokemäen keskustaan päin olevan Isoluodon ja sen edessä olevan pienemmän saaren. Tällä saarella sijaitsi harmaakivestä muurattu neliskulmainen vankitorni, kistu. Tornin sivun pituus oli yli 5 metriä ja korkeutta sillä oli yli 14 metriä. Rannasta luodolle oli johtanut holvattu silta. Rannalla sijaitsi <a href="https://blogit.utu.fi/koekulttuuriperinto/satakunnan-ymparistokoulu/kokemaki/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat/" target="_blank">Kokemäenkartano</a>, jonka omistaja oli käskenyt purkaa tornin viimeiset jäännökset vuonna 1834. Kistulla ei tiedetä kuitenkaan olevan yhteyttä Kokemäen linnaan, vaikkakin Isoluotoa on joissain päätelmissä pidetty jopa Aborchin linnan sijaintina. Itse en siihen usko, sillä Aborchin linna oli varmuudella olemassa vuonna 1395, eikä käy järkeen, että alle 30 vuotta Kokemäen linnan purkamisesta, olisi rakennettu viereiselle saarelle uusi linna. Varsinkin, kun purkaminen johtui liiallisesta rasitteesta alueen väestölle. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgf30vuGoN0F6OmHDX8Tvnw0CdT_7BdxsCVSvfZ4H7EnSyDVdChs8A2sEs2ThP6rHajdiBRD6kmF2XVhEp9SVllKTkke4TszJaSLvLu_PJ8MBF1gTYpdAbDaYp-yEPN5yx5PTKuF6m_pZFHykl8PQCE9jyuzJXOtTniabH4JQeEgtXx1udXjcdAgq3k/s1618/Kistu.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="1618" height="131" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgf30vuGoN0F6OmHDX8Tvnw0CdT_7BdxsCVSvfZ4H7EnSyDVdChs8A2sEs2ThP6rHajdiBRD6kmF2XVhEp9SVllKTkke4TszJaSLvLu_PJ8MBF1gTYpdAbDaYp-yEPN5yx5PTKuF6m_pZFHykl8PQCE9jyuzJXOtTniabH4JQeEgtXx1udXjcdAgq3k/s320/Kistu.png" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kokemäenkartanon kistu, <br />Johan Fredrik Weberin maalaus 1799</td></tr></tbody></table><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Vanhaa tietä Kokemäelle ajellessa ja joelle katsellessa voi vain ihmetellä sitä asiaa, että ensin yhdellä saarella on sijainnut keskiaikainen linna ja seuraavalla saarella iso kivinen vankityrmä. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilnTBOON-XcJjTkUTDeiMaQI9YMy_iW0NpXavLiLigvdIMquvPauqIeihpo5cQp-iOSkH5VrtujlJVzTwJScK9hAO-_Pu3-wTwT-zpCRKySj1Ec1V9JZ0Wn0FhrZggEVJIXDnoV4kbdKyY-BTdfMWbMoKftA_7KcwvQSQr2wxD4i2wkMaKyefnv2_u/s2190/Sijainti%20kartalla.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1185" data-original-width="2190" height="173" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilnTBOON-XcJjTkUTDeiMaQI9YMy_iW0NpXavLiLigvdIMquvPauqIeihpo5cQp-iOSkH5VrtujlJVzTwJScK9hAO-_Pu3-wTwT-zpCRKySj1Ec1V9JZ0Wn0FhrZggEVJIXDnoV4kbdKyY-BTdfMWbMoKftA_7KcwvQSQr2wxD4i2wkMaKyefnv2_u/s320/Sijainti%20kartalla.png" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Linnaluodon sijainti kartalla</td></tr></tbody></table><br /><div style="text-align: left;">Lähteet:</div><div style="text-align: left;"><br />Tapio Salminen: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle</div><div style="text-align: left;"><br />Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna</div><div style="text-align: left;"><br />Tapio Salminen: Kokemäen linna, Aborch ja Vreghdenborch – lähteiden ja tutkimuksen uudelleenarviointi</div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-84785719126209905082017-02-20T20:14:00.004+02:002023-04-14T09:35:57.191+03:00Rauman kirkot - Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniotAloitan tämän näin kevyesti sanomalla, että Vanha Rauma on yksi hienoimmista ja vaikuttavimmista kohteista Suomessa. Jos minun pitäisi antaa muutama kohde Suomesta jollekin täysin tietämättömälle henkilölle, olisi Vanha Rauma yksi niistä. Näen itseni asumassa siellä ja kulkemassa niitä vanhoja katuja, kirjoittamassa, istumassa kahviloissa, elämässä rauhallista elämää ja hengittäen historiaa.<br />
Käykää siellä, varsinkin kesällä, voin taata, että se kannattaa.<br />
<br />
Mutta sitten asiaan. Aiheena ovat Vanhan Rauman sydämessä sijaitsevat kirkot. Tai oikeastaan kirkko ja toisen kirkon rauniot. Molemmat kohteet ovat hyvin ainutlaatuisia ja mieleenpainuvia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOk0rlp1NNDKQTXEDEq_DteC9Ov8wsVHT33N56DY_ZO7jqz2bfsnXbo4WlygQpzaB51VlrLMztLUetVIBBpv9Ryr0CFxjmcMkcih57ZnF1iCbdwduxstcgSqwwoGHRW4p5RQUWjEWUYAo/s1600/DSCN0904.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOk0rlp1NNDKQTXEDEq_DteC9Ov8wsVHT33N56DY_ZO7jqz2bfsnXbo4WlygQpzaB51VlrLMztLUetVIBBpv9Ryr0CFxjmcMkcih57ZnF1iCbdwduxstcgSqwwoGHRW4p5RQUWjEWUYAo/s320/DSCN0904.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1k3H38Mc9sC7iBk8AUgc5nGnopheC5DTKrjLhvQqevz_M5cMmgUBD4LCsp_gyR65iSi-EukWGXU96sp81IrSiIH0FjauqkY2NOiPNU0iTPGiArpqhNbhQGDWuaW6gah4RrWYNLGFVslU/s1600/DSCN0918.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1k3H38Mc9sC7iBk8AUgc5nGnopheC5DTKrjLhvQqevz_M5cMmgUBD4LCsp_gyR65iSi-EukWGXU96sp81IrSiIH0FjauqkY2NOiPNU0iTPGiArpqhNbhQGDWuaW6gah4RrWYNLGFVslU/s320/DSCN0918.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pyhän Ristin kirkko</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Rauman kaupunki sai privilegionsa vuonna 1442, mutta luonnollisesti jo tätä ennen on Pyhän Kolminaisuuden kirkon ympäristössä ollut asutusta ja elämää. Kirkon paikka on ollut kaupungin kaakkoiskulmassa, Turkuun johtavan tien vieressä. Pyhän Kolminaisuuden kirkon paikalla on ollut ensimmäinen puukirkko 1400-luvun alkupuoliskolta lähtien. Voidaan olettaa, että puukirkko paikalle rakennettiin kauppaoikeuksien myöntämisen jälkeen. Kauppaoikeuksista on maininta vuodelta 1413 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerik_XIII_Pommerilainen" target="_blank">Erik Pommerilaisen</a> laatimassa verokirjassa. Puukirkon viereen rakennettiin kivisakaristo, joka oli erillään runkohuoneesta. Puukirkko on purettu kaupunkiprivilegioiden saamisen jälkeen 1400-luvun puolivälissä ja sen tilalle rakennettiin kivinen runkohuone, johon liitettiin aiemmin rakennettu sakaristo. Tämä tapahtui ilmeisesti vuosien 1495-1505 välissä. Kirkkoa kunnostettiin vuosina 1592 ja 1599, mutta kirkon holvikatto sortui talvella 1633-1634. Vuodelta 1635 on maininta kirkon katon kunnostuksesta, mutta vuonna 1640 kirkko paloi, eikä sitä enää kunnostettu varojen puutteen vuoksi. Kaupunkikirkoksi tuli täten entinen luostarikirkko, eli Pyhän Ristin kirkko. Tämän jälkeenkin Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon haudattiin ihmisiä, viimeisimmät 1850-luvulla. Kirkon seinäkiviä käytettiin 1810-luvulla, kun Pyhän Ristin kirkkoon rakennettiin länsitorni, täten nämä kaksi kirkkoa linkittyvät hyvin vahvasti keskenään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrbPnn54sTV4jHWESSgQfiL3xbU-Hc-IM2qhJ2Gp6gPa2ltev0yFONSj2WZRc4ffaBxLzDTTKfJtvxwNGtzFegdW80R9FJjbPR1jD18TWj1hmALzNr6_uuJ8sGHNTXmuGfngMBgGQRgJg/s1600/DSCN0905.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrbPnn54sTV4jHWESSgQfiL3xbU-Hc-IM2qhJ2Gp6gPa2ltev0yFONSj2WZRc4ffaBxLzDTTKfJtvxwNGtzFegdW80R9FJjbPR1jD18TWj1hmALzNr6_uuJ8sGHNTXmuGfngMBgGQRgJg/s320/DSCN0905.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIkLRcAMHaC37gGQVRvey_K2rik7Wh1mUsXvplp8I_B0GpaE4LEmBDJEM310gCBLi0KD2sfWNGrVpYly-x8WVvTiRFIWibl4oJBiS6wqocaEhWXCy9H3bFeVavoUPk2xKllfOvnOgD65w/s1600/DSCN0912.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIkLRcAMHaC37gGQVRvey_K2rik7Wh1mUsXvplp8I_B0GpaE4LEmBDJEM310gCBLi0KD2sfWNGrVpYly-x8WVvTiRFIWibl4oJBiS6wqocaEhWXCy9H3bFeVavoUPk2xKllfOvnOgD65w/s320/DSCN0912.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Paikalla oleva muistolaatta, jossa huomiota herättää<br />
1300-lukua koskeva rakennusajankohta. Laatta kaipaisi<br />
siis pientä päivitystä. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Rauniot kokivat hävitystä vielä useasti, mutta ennen kaikkea <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha" target="_blank">isovihan</a> aikana. Silloin holveista, ikkunoista ja oviaukoista purettiin tiiliä.<br />
<br />
Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioilla näkee mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi niistä on sakariston vinous runkohuoneeseen nähden. Tällaiset asiat ovat tavallaan pikkuseikkoja, mutta itse pidän niitä mielenkiintoisina yksityiskohtina. Samasta paikasta löytyy myös ullakon oviaukko, sekä ullakon portaiden alaosa. <a href="https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK10000_5372#tekniset" target="_blank">Tästä linkistä</a> näkyy kirkon pohjapiirustus.<br />
<br />
Rauniot kohoavat parhaimmillaan kolmeen metriin ja kirkon ulkomitat ovat 29,2 x 15,7 metriä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgl1BXUZc8QF0L1ycn8UkEIrpWsMIcYQbF6sLGSZ9gdQgG965B989uFnkNlmb-BUTbFZvhO_ihw1VtU92EKqkWb9yVb4LOZ9BPyfUF3mXOV9AuoxwWXqhCqYp-fxRvrcP0EeY42KEmjJeM/s1600/DSCN0907.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgl1BXUZc8QF0L1ycn8UkEIrpWsMIcYQbF6sLGSZ9gdQgG965B989uFnkNlmb-BUTbFZvhO_ihw1VtU92EKqkWb9yVb4LOZ9BPyfUF3mXOV9AuoxwWXqhCqYp-fxRvrcP0EeY42KEmjJeM/s320/DSCN0907.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgatbmfCzRXm7tv3d1UZ7x2Zp-gPsihVpDiFrFHadZIa8lBWzObB8zm5DxjEUyfv8PtpFfk-y2k97PHI9BhaGhIW1jY7wOYufOWMUayW11ROehH2QXoHZxXswASd7Pm8GUcVUdIU434t0M/s1600/DSCN0911.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgatbmfCzRXm7tv3d1UZ7x2Zp-gPsihVpDiFrFHadZIa8lBWzObB8zm5DxjEUyfv8PtpFfk-y2k97PHI9BhaGhIW1jY7wOYufOWMUayW11ROehH2QXoHZxXswASd7Pm8GUcVUdIU434t0M/s320/DSCN0911.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ulkoneva sakaristo, joka rakennettiin jo paikalla<br />
olleen puukirkon aikaan. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sitten se toinen kirkko, eli Pyhän Ristin kirkko, joka oli alunperin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fransiskaanit" target="_blank">fransiskaani</a>konventin kirkko ja joka rakennettiin kaupungin syrjään, pitkän lahden pohjukkaan, eli kaupungin pohjoispuolelle. Nykyisin se on Rauman joeksi mataloituneen entisen lahden rannalla. Ensimmäinen kirjallinen tieto konventista on vuodelta 1449. Keskiaikaisissa lähteissä ei ole mainintaa konventin rakennuksista ja onkin mahdollista, että paikalla on sijainnut alunperin 1420-luvulla rakennettu puukirkko. Nykyinen kivikirkko rakennettiin mahdollisesti vasta 1515-1520 -luvulla. Näihin vuosilukuihin liittyen tosin löydän jatkuvasti pienoisen ristiriidan, sillä monet <a href="http://www.kotimaassa.fi/index.php?article_id=2607&__from_id__=888" target="_blank">artikkelit</a> kertovat piispa Arvid Kurjen olleen Raumalla vihkimässä tätä kirkkoa käyttöön 14.9.1512. Niin tai näin, kirkko on 1500-luvun alusta ja täten se onkin ainoa säilynyt keskiaikainen rakennus Raumalla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCf1WQXHk6XwyaZM_lLoKxNPvohljrJ6MhV8pw9cci9XQwy6tRettjhunorokqN6-5_OtPbax417iusEuebUVJytHse8Mcbs1KJ0wTodZV1TM37loYJhNhPNv9LNuq8LQJqBOILmXuz4c/s1600/DSCN0916.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCf1WQXHk6XwyaZM_lLoKxNPvohljrJ6MhV8pw9cci9XQwy6tRettjhunorokqN6-5_OtPbax417iusEuebUVJytHse8Mcbs1KJ0wTodZV1TM37loYJhNhPNv9LNuq8LQJqBOILmXuz4c/s320/DSCN0916.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Fransiskaanikonventti lakkautettiin uskonpuhdistuksen myötä vuonna 1538 ja luostarialue muutettiin ensin luterilaisen seurakunnan pappilaksi ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa" target="_blank">Kustaa Vaasan</a> määräyksestä vuonna 1551 kuninkaankartanoksi. Kirkkoa käytettiin kuitenkin ilmeisesti luostarin lakkauttamisen jälkeenkin, koska sen lasisia ikkunoita on korjattu 1580-luvulla.<br />
<br />
Kellotapuli kirkkoon valmistui 1650-luvulla. Rauman viimeisin suuri tulipalo kuitenkin tuhosi kaupunkia vuonna 1682 ja tällöin myös Pyhän Ristin kirkko koki kovia. Kirkon katto ja kellotapuli paloivat, jotka kuitenkin nopeasti korjattiin; tai toisin sanoen katto korjattiin, kellotapuli rakennettiin uudelleen, nyt kirkon länsipuolelle. Tämäkään kellotapuli ei tosin ole nykyään kirkossa oleva, sillä se purettiin huonokuntoisena 1800-luvun alussa. Sitten rakennettiin väliaikainen tapuli ja lopulta vuonna 1816 valmistui nykyinen länsitorni Pyhän Kolminaisuuden kirkon kivistä.<br />
<br />
Kirkon eteläpuolen eteishuone on vuodelta 1862 ja kuorin pohjoisosan eteishuone vuodelta 1891. Kirkon länsi- ja eteläovien edessä on ilmeisesti ollut kivirakenteiset eteishuoneet jo 1600-luvulla.<br />
Sakariston länsiseinän viereen valmistui tiilirakenteinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luuhuone" target="_blank">luuhuone </a>vuonna 1749, joka kuitenkin purettiin vuonna 1891. Luuhuoneen perustukset löytyivät vuoden 1939 kaivauksissa.<br />
<br />
Paljon vuosilukuja ja paljon muutoksia, kun on rakennettu ja purettu, sekä on tuhoutunut ja uudelleen rakennettu. Tämän päivän Pyhän ristin kirkko on kuitenkin todella vaikuttava kirkko, niin ulkoa, kuin sisältä.<br />
<br />
Sisällä nimittäin kirkon komeus pääsee vasta todella oikeuksiinsa. Sitä koristavat 1500-luvun <br />
seinä- ja holvimaalaukset, joiden pääaiheena on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_(Jeesuksen_%C3%A4iti)" target="_blank">Neitsyt Maria</a>. Ne esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian. Kirkon kiinteään sisustukseen kuuluva pohjoissaksalainen saarnastuoli 1620-luvulta on hienoimpia renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteita Suomessa. Länsi- ja pohjoislehterien kaiteissa olevat apostolimaalaukset ovat 1760-luvulta ja urkufasadi on vuodelta 1787.<br />
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIh_XW2G_3JrOq05MkFghkyfTwLvm8lbxa47ewtoZohFLHVmsdzk-GoxA3_1C-wwzLJSFcPiTWG55NWI9dMjxzTVdOzDgDgRYnUpfyctIWO1epGzOB00xkVNFAHhSC1qyjObnf5BOBSAQ/s1600/DSCN0920.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIh_XW2G_3JrOq05MkFghkyfTwLvm8lbxa47ewtoZohFLHVmsdzk-GoxA3_1C-wwzLJSFcPiTWG55NWI9dMjxzTVdOzDgDgRYnUpfyctIWO1epGzOB00xkVNFAHhSC1qyjObnf5BOBSAQ/s320/DSCN0920.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmjQxLQpJbWL2kQa1dw_Htl9w-cH_xF7N6Egq9jNKONVdqkMuHXaFeaw5MobCk-_smUPNN51RZPQOX5IudbdS2OCcSe5rq4E44HuOOskIgqVy4iba05hMXwuQ190mqLZKWpe65hDpyQX4/s1600/DSCN0922.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmjQxLQpJbWL2kQa1dw_Htl9w-cH_xF7N6Egq9jNKONVdqkMuHXaFeaw5MobCk-_smUPNN51RZPQOX5IudbdS2OCcSe5rq4E44HuOOskIgqVy4iba05hMXwuQ190mqLZKWpe65hDpyQX4/s320/DSCN0922.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrnGqmxFbS_9yhsSIjbMPbSrvPZFLPlR5mvTrMey_-EHeIHLzhRr2stIidRoXExtAz_PReDbXGJ2rkkq6MUofeqEffttLJ9OAHyNb5cOOSqTKOqsBMxctfljURmGmkTTbNFbRDTDOMvSA/s1600/DSCN0923.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrnGqmxFbS_9yhsSIjbMPbSrvPZFLPlR5mvTrMey_-EHeIHLzhRr2stIidRoXExtAz_PReDbXGJ2rkkq6MUofeqEffttLJ9OAHyNb5cOOSqTKOqsBMxctfljURmGmkTTbNFbRDTDOMvSA/s320/DSCN0923.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIoLBpgiO8Y81aJ0cz9Ebh_9UZLr-4IHBXgM5LubQrRgNy3tq8afvl2gf15BARECRZCWUWQ7HSbERs5gjKWBva3FAc8kuaT3zeFaouE0eFP_7Jp2rgH_eqRc_n-1bAwUm3ypcoKU8DMrs/s1600/DSCN0925.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIoLBpgiO8Y81aJ0cz9Ebh_9UZLr-4IHBXgM5LubQrRgNy3tq8afvl2gf15BARECRZCWUWQ7HSbERs5gjKWBva3FAc8kuaT3zeFaouE0eFP_7Jp2rgH_eqRc_n-1bAwUm3ypcoKU8DMrs/s320/DSCN0925.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipeJGZXcH53M-9IoqRMb2zuzw77NW5HvJEkSUduGm3bpbSlXx2OmlHfqei5AIGnucWiIWnXV3QdS9aQReL36YP8k6oXP98DmRHU46CHu1KUzTon1IiVKQuqDJ6vBG7MNwunS7e7u51XRc/s1600/DSCN0927.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipeJGZXcH53M-9IoqRMb2zuzw77NW5HvJEkSUduGm3bpbSlXx2OmlHfqei5AIGnucWiIWnXV3QdS9aQReL36YP8k6oXP98DmRHU46CHu1KUzTon1IiVKQuqDJ6vBG7MNwunS7e7u51XRc/s320/DSCN0927.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd2Zz8mSdm5HVA_YySAzqECmrdM8e_DpsHqiufPCXzverMs2DeHMxtcM95HJjUp2fiJl3jgABzSnvzTj-tZxeNmfGXAs6TtXI2GJQ11OsQN4HDrcmw5hwdY1pq7v1JYkEuPD_7fWTQqM4/s1600/DSCN0929.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd2Zz8mSdm5HVA_YySAzqECmrdM8e_DpsHqiufPCXzverMs2DeHMxtcM95HJjUp2fiJl3jgABzSnvzTj-tZxeNmfGXAs6TtXI2GJQ11OsQN4HDrcmw5hwdY1pq7v1JYkEuPD_7fWTQqM4/s320/DSCN0929.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAtVre9ZzX5977X_-QP9GFJmyxj96WQfIiaOy6WcEIaMvtWolP08ncN8y7grbHFM35jq2N7Oj_3Ppx5JX2YqEBZ7qgquhQ461qViSL8XtkbbszdlXnaY36wWeLZkdGvJ52LPMOS6yUIOM/s1600/DSCN0930.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAtVre9ZzX5977X_-QP9GFJmyxj96WQfIiaOy6WcEIaMvtWolP08ncN8y7grbHFM35jq2N7Oj_3Ppx5JX2YqEBZ7qgquhQ461qViSL8XtkbbszdlXnaY36wWeLZkdGvJ52LPMOS6yUIOM/s320/DSCN0930.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC9L_UdONU10_jjoGQkihKOj-sxeIvhDWoU0JeIZmw8CFREid8CaItU04ITQIz8DdUwYqiYFAYd5jhov9yKGApq2rht1-vnzCfXigPYGpIS8bUjBle6gacgXeFHJw_nWRCm8fjjsJR9dg/s1600/DSCN0931.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC9L_UdONU10_jjoGQkihKOj-sxeIvhDWoU0JeIZmw8CFREid8CaItU04ITQIz8DdUwYqiYFAYd5jhov9yKGApq2rht1-vnzCfXigPYGpIS8bUjBle6gacgXeFHJw_nWRCm8fjjsJR9dg/s320/DSCN0931.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br />
Kirkon lisäksi muista konventtiin kuuluneista rakennuksista ei ole tietoa. Kirkon pohjoispuolella sijaistevaa kirkonkellaria on toisinaan pidetty keskiaikaisena. Siitä ei kuitenkaan ole kirjallista tietoa ennen 1700-lukua, jolloin siellä säilytettiin ehtoollisviiniä. Onkin esitetty, että kellari olisi 1600-luvulta. Myöskään konventin aikaisesta hautausmaasta ei ole säilynyt tietoja, mutta kirkon länsi- ja eteläpuolella olevaa kirkkotarhaa on alettu käyttää vasta 1700-luvun alussa.<br />
<br />
Pyhän Ristin kirkko koki kovia vielä myöhemminkin, sillä vuonna 1967 kirkon tornirakennelmassa <a href="https://ls24.fi/raumalainen/kirkontornin-palossa-oli-aineksia-katastrofiin" target="_blank">riehui tulipalo</a>, joka saatiin onneksi nopeasti kuriin ja lopulta tilanteesta selvittiin melko vähäisin vaurioin.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
Päivi Hakanpää: Rauma-Raumo - Kaupunkiarkeologinen inventointi</div><div><br />
Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna</div><div><br />
<a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1513">http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1513</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-30892871722916852452017-01-05T18:25:00.002+02:002023-04-14T09:36:19.195+03:00Irjanteen kirkko - Satakunnan vanhin puukirkkoPitkään olen ollut aikeissa kirjoittaa Irjanteen kirkosta, mutta aina se on jäänyt. Kauan kesti myös, että pääsin kirkon sisälle kuvaamaan. Nyt on sekin hoidettu.<br />
Irjanteen kirkolla on tullut useasti käytyä. Irjanne sijaitsee siis Eurajoella, Porin ja Rauman puolessavälissä. Kirkon alue on paikkana jotenkin, kuin toisesta maailmasta. Kirkon pihalle ja kirkkomaalle kuljetaan kellotapulin läpi, tai sen vieressä olevasta pienestä portista ja on tämän, sekä kirkkomaalla olevien suurten puiden vuoksi, hyvin suojaisen ja suljetun oloinen. Itse kirkko on pieni ja hyvin sievä olemukseltaan. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa, jossa näkyy edelleen muutamia peltisiä, rautaisia ja kivisiä muistomerkkejä. Hautausmaata, eli täten lähes koko kirkon aluetta ympäröi pieni kivinen muuri. Hautausmaalle on viimeksi haudattu vainajia 1800-luvulla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwGdjTMTmJlY-yk7PxZdjRxGQKumsySp7b7lGoEwEeGNhx-YR6RQdUt2d_mzptEAraIA_gRJ6e1E-KkixnHG0moj5dNdXX1KRn0_OEV7WtYiCnoSHjvCHzWncG7u3Ru37WxjStGCDBvzI/s1600/DSCN0580.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwGdjTMTmJlY-yk7PxZdjRxGQKumsySp7b7lGoEwEeGNhx-YR6RQdUt2d_mzptEAraIA_gRJ6e1E-KkixnHG0moj5dNdXX1KRn0_OEV7WtYiCnoSHjvCHzWncG7u3Ru37WxjStGCDBvzI/s320/DSCN0580.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsp-pI3uzzCAUuHiCixQQCVyH26nMKfrqPizY9jlTU_8eNa_E7j4teZwVHRpK3NvA0NQLfv751KzzAU-CJ3-kNxOACOA6Ft70d45mt5PTcIjx2RDoI0kUm4lfcoGXQfQNCiSVhucK1_ek/s1600/DSCN0586.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsp-pI3uzzCAUuHiCixQQCVyH26nMKfrqPizY9jlTU_8eNa_E7j4teZwVHRpK3NvA0NQLfv751KzzAU-CJ3-kNxOACOA6Ft70d45mt5PTcIjx2RDoI0kUm4lfcoGXQfQNCiSVhucK1_ek/s320/DSCN0586.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Tällä paikalla on ollut kirkko 1200-, tai viimeistään 1300-luvulta lähtien. Alkuperäisen kirkon suojeluspyhimys oli itse pyhä Pietari. Nykyinen kirkko on kolmas kirkko samalla paikalla ja muistona Ala-Satakunnan ns. uhrikirkoista. Irjanteen kylä asutettiin varhaiskeskiajalla.<br />
Nykyinen Eurajoen kirkonkylä perustettiin 1400-luvulla ja Irjanne jäi tuolloin omaksi rukoushuonekunnaksi. Nykyinen kirkko on osa Irjanteen kylän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.<br />
<span style="color: black;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJVYUUGhVBVOLnHDYUFZw2OiRn4bFLakKydZBpr6RcCiceyqpn0LGzRuIq5jAjbTp8bToULbrkOLwapS9tG4MiCR7RJbxplaXOfGTt1aC6ASpcADWoeK0dLLM7_5PymfI0r9AL6ynDejw/s1600/DSCN0557.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJVYUUGhVBVOLnHDYUFZw2OiRn4bFLakKydZBpr6RcCiceyqpn0LGzRuIq5jAjbTp8bToULbrkOLwapS9tG4MiCR7RJbxplaXOfGTt1aC6ASpcADWoeK0dLLM7_5PymfI0r9AL6ynDejw/s320/DSCN0557.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lainamakasiini, kellotapuli ja ruiskuhuone, jonka vierellä <br />
näkyy Åke Tottin muistokivi. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQ3HES3YyNtWRyYcxRMyNCSAg4WbeFIXg3_sX8RILJwNzIJaUGiJEu3PZaJTDcZdlLIYSrWMUHQcSDfIeRc6_xvrEVrnZ-duut1h-ud0hP2LdOtm3FgXS2XNze8c93t8mPif6EGsscoZI/s1600/DSCN0593.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQ3HES3YyNtWRyYcxRMyNCSAg4WbeFIXg3_sX8RILJwNzIJaUGiJEu3PZaJTDcZdlLIYSrWMUHQcSDfIeRc6_xvrEVrnZ-duut1h-ud0hP2LdOtm3FgXS2XNze8c93t8mPif6EGsscoZI/s320/DSCN0593.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVL0-Lu07aPP_6RaDnQcEbgrL9hUpdBOR_6Nx00cv-IHOkjdZuwTuq-cDskP9WvUKyPEQ1g5ViMXzK2hGzetmNWpghCutONqr8-xEnGj29weX1C4F6CSnKOyrp3G0ZdKZTDON-8wN-pyE/s1600/IMG_20170105_152628.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVL0-Lu07aPP_6RaDnQcEbgrL9hUpdBOR_6Nx00cv-IHOkjdZuwTuq-cDskP9WvUKyPEQ1g5ViMXzK2hGzetmNWpghCutONqr8-xEnGj29weX1C4F6CSnKOyrp3G0ZdKZTDON-8wN-pyE/s320/IMG_20170105_152628.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Irjanteen kirkko 1930-luvulla. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kirkon vieressä olevan hautasmaan takana pauhaa koski, johon ensimmäisen sahan perusti sotamarsalkka Åke Tott 1630-luvun alussa. Hänen muistokivensä löytyykin kirkon pihamaalta näkyvältä paikalta. Kirjoittelin Tottista <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/06/ake-tott-pohjolan-lumiaura.html" target="_blank">aiemmin ja päivityksessä </a>on myös kuva muistomerkistä.<br />
Kirkkomaalla on myös taideteos <i>Elämänpuu</i>, jonka on veistänyt Marjatta Weckström. Se on hankittu Mirjam Lahdenrannan testamenttilahjoituksen varoilla.<br />
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGkR7JJNrRPoAxvqdemx0E0f58otWRKqoHhFBN2Pp2NpUQz6rQW-PYyCDETRbzGqbOSkMPo13ZvmE8l8XBmaKv-T6vNSAM-XTpUct56TMjG9f05-vpLGnLDC2jxnd0NntPw5xMBoCRkkE/s1600/DSCN1123.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGkR7JJNrRPoAxvqdemx0E0f58otWRKqoHhFBN2Pp2NpUQz6rQW-PYyCDETRbzGqbOSkMPo13ZvmE8l8XBmaKv-T6vNSAM-XTpUct56TMjG9f05-vpLGnLDC2jxnd0NntPw5xMBoCRkkE/s320/DSCN1123.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Etualalla Elämänpuu -taideteos. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoVRJMW4fx9kgQFqS9toDd_03Af-S9GzNvdlfHfSySy1Mn_uh31r20TWrrVVssizMa3ru5pSJUyNY7N1EogVJwmCd5HgdHSD42O-I2Ui4Lkc1OzIrwhw0mbiRQp3zJJn4SBGLsF57mVPs/s1600/DSCN1114.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoVRJMW4fx9kgQFqS9toDd_03Af-S9GzNvdlfHfSySy1Mn_uh31r20TWrrVVssizMa3ru5pSJUyNY7N1EogVJwmCd5HgdHSD42O-I2Ui4Lkc1OzIrwhw0mbiRQp3zJJn4SBGLsF57mVPs/s320/DSCN1114.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixKUrtsmGl4rDkWZwWit8s4eQ5J6eeqP-EwaUfXCNWolcESmTI8n-65xNE97ewVb0_GSnm5VAja60BOpmm-PCbFTf1FK5HKjRt-BhArOLZHXEED2AgNzNjCTPkqZL8DR66lt-j52vbOtc/s1600/DSCN1117.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixKUrtsmGl4rDkWZwWit8s4eQ5J6eeqP-EwaUfXCNWolcESmTI8n-65xNE97ewVb0_GSnm5VAja60BOpmm-PCbFTf1FK5HKjRt-BhArOLZHXEED2AgNzNjCTPkqZL8DR66lt-j52vbOtc/s320/DSCN1117.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Irjanteen kirkko, kolmas samalla paikalla oleva, on Satakunnan vanhin puukirkko. Se on malliltaan puinen pitkäkirkko, jonka sivuilla on kylkiäiset; kirkko on paanuilla katettu ja se rakennettiin Merimaskusta kotoisin olevan Carl Jacobsson Killaisen johdolla vuonna 1731. Kirkon vieressä on lounaissuomalaista tyyppiä oleva barokkimallinen kellotapuli, jonka rakennusmestarina toimi Thomas Ravonius ja se valmistui 1758. Kellotapulin vieressä oleva lainajyvästö, eli lainamakasiini, valmistui 1833 ja toimii nykyään kotiseutumuseona. Pieni ruiskuhuone valmistui 1908.<br />
<br />
Kirkossa ei ole urkuja, eikä lämmitystä. Alttaritaulu on <i>Ehtoollisen asettaminen</i>, mutta sen tekijä on kadonnut historian hämärään ja jäänyt tuntemattomaksi. Istumapaikkoja sisällä on n. 200. Maininnan ansaitsee myös kirkkolaiva, joka on rakennettu puusta ja pahvista. Laiva on alunperin rakennettu ilmeisesti 1800-luvun alussa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2X9ttcUuDvjs2fhiEequ0tj0mK647ci9qMWWiCpMSkDVx4mojXMSLJodEMC7fhmaIBYoA_Ijke-B8LLbC5TRERPZjHgNSVDH5Xu001UO2IZIYR-ZDH3dB-ezGr9CkisPI-yzj63lX6tU/s1600/DSCN1177.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2X9ttcUuDvjs2fhiEequ0tj0mK647ci9qMWWiCpMSkDVx4mojXMSLJodEMC7fhmaIBYoA_Ijke-B8LLbC5TRERPZjHgNSVDH5Xu001UO2IZIYR-ZDH3dB-ezGr9CkisPI-yzj63lX6tU/s320/DSCN1177.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj78DfXHRSMurFFIBKhbCUqi-lUvh_789rV1Gk3f0cKkDP_i_uLv2kyULc48u0swNcAttLmByaWYRimb7FjTcmNwfVaask7cNt7pF9IO3qGax6B9gqHZiPxGFrQWSs8hkrgt2ELuWkJhP4/s1600/DSCN1182.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj78DfXHRSMurFFIBKhbCUqi-lUvh_789rV1Gk3f0cKkDP_i_uLv2kyULc48u0swNcAttLmByaWYRimb7FjTcmNwfVaask7cNt7pF9IO3qGax6B9gqHZiPxGFrQWSs8hkrgt2ELuWkJhP4/s320/DSCN1182.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHqm19YCiiaaPT0YdUdbVd-oFK2KcwSdDBx-hmnA5zudd-D7Zk-xk8B_LVGYNB0dTtPloZzMhxJEcFycnUsBFUOrDOZrVJjjLBerpf29t2Y3a7U3F5aVvth2k6wVtbg34wFwIxWZyaehQ/s1600/DSCN1187.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHqm19YCiiaaPT0YdUdbVd-oFK2KcwSdDBx-hmnA5zudd-D7Zk-xk8B_LVGYNB0dTtPloZzMhxJEcFycnUsBFUOrDOZrVJjjLBerpf29t2Y3a7U3F5aVvth2k6wVtbg34wFwIxWZyaehQ/s320/DSCN1187.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk5-aetXlA5NDODx9T8DKkUDddiPK35uyFeYfbNxh7cUo7n4WIHdERWXf6JMcpUo00xZmi70e_yZnTXuzHp9CKVw-Mm4tXAu0HORVpg1ZXk-qo9YOZFmVTQ_d4jt0tpvKkIZumpw5mcb4/s1600/DSCN1188.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk5-aetXlA5NDODx9T8DKkUDddiPK35uyFeYfbNxh7cUo7n4WIHdERWXf6JMcpUo00xZmi70e_yZnTXuzHp9CKVw-Mm4tXAu0HORVpg1ZXk-qo9YOZFmVTQ_d4jt0tpvKkIZumpw5mcb4/s320/DSCN1188.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNaamxyB_iGBNPU0nTYDaQkLA8xX5MZtlwqzoyFzp6ocdbNNJPAK7PmdnwYEOwuBd1OJyiZwTjS_dBoSZDXhNIde0UUt_xGrM0nxeQqWKGHL0H_KcQZtqkuzhv6u5kImDXA2cQuh8YOjk/s1600/DSCN1193.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNaamxyB_iGBNPU0nTYDaQkLA8xX5MZtlwqzoyFzp6ocdbNNJPAK7PmdnwYEOwuBd1OJyiZwTjS_dBoSZDXhNIde0UUt_xGrM0nxeQqWKGHL0H_KcQZtqkuzhv6u5kImDXA2cQuh8YOjk/s320/DSCN1193.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC-8cghZJn0wgR-auE3ZrtnvE5TT2-esMZlTnqCISZ-X-nFEl7VPFHbKdMKbtgjfS-R4MeXpPt7d6xArSwoKMpaIjehLvKpf-vVY0egNBXuIgb7muc6Dc60JESjF6ZKCcYNtoiKIoxwKk/s1600/DSCN1199.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC-8cghZJn0wgR-auE3ZrtnvE5TT2-esMZlTnqCISZ-X-nFEl7VPFHbKdMKbtgjfS-R4MeXpPt7d6xArSwoKMpaIjehLvKpf-vVY0egNBXuIgb7muc6Dc60JESjF6ZKCcYNtoiKIoxwKk/s320/DSCN1199.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-6s3YaWZUJfye2HRi6oZmzLHxpWymfJHWd1aoW7q7PgjYC3-ibXc0kLM7H95ItQ1qIcwemNQhyuDSQC97Lmu3-eoFryknVGT8ASTW3QzwwGOSHO0d9RzIdA4tiRuVf5HAvgzSIeiU59E/s1600/Alttari.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-6s3YaWZUJfye2HRi6oZmzLHxpWymfJHWd1aoW7q7PgjYC3-ibXc0kLM7H95ItQ1qIcwemNQhyuDSQC97Lmu3-eoFryknVGT8ASTW3QzwwGOSHO0d9RzIdA4tiRuVf5HAvgzSIeiU59E/s320/Alttari.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alttaritaulu <i>Ehtoollisen asettaminen. </i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBXsJv_Sargn351_-y80wykjQHLR5WOtHJWkVFqypRrCsHDPkMKSDesin2i_8OI6I4InM2cmQpYSNGP6X4VwZAnewqYqalIh2nX7GzLoQtRqiNwpGb71V5zrzyMq0_xcPktdI9CIO9qT0/s1600/IMG_20161018_092407.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBXsJv_Sargn351_-y80wykjQHLR5WOtHJWkVFqypRrCsHDPkMKSDesin2i_8OI6I4InM2cmQpYSNGP6X4VwZAnewqYqalIh2nX7GzLoQtRqiNwpGb71V5zrzyMq0_xcPktdI9CIO9qT0/s320/IMG_20161018_092407.jpg" width="179" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Unto Kaskin maalaus Irjanteen <br />
kirkon sisältä.<br />
Taulu sijaitsee Eurajoen<br />
kunnantalolla. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Eräs kiinnostava asia vielä Irjanteen kirkosta ja sen ympäristöstä on niin sanottu <i>Ruumistie, </i>joka on johtanut Irjanteelle Lapin ja Eurajoen nykyisellä rajalla sijaitsevasta Santolvin kirkkomäestä Rikantilan, Lutan, Sydänmaan ja Kaukomäen kautta. Vainajat tuotiin haudattaviksi Irjanteelle joko miesvoimin tai hevosen vetäminä. Ruumistie oli viimeinen taival. Nimi antaa kylläkin hieman yksipuolisen kuvan tiellä kulkijoista. Sanotaan, että Ruumistietä pitkin on tuotu vainajia aina Varsinais-Suomesta saakka, mikä on siihen aikaan ollut matkana hyvinkin pitkä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUWRRP7S8SBrNzsecJB-uPSl8_sZ2FkXtcLsry3NcTA-SvpD5XVhCx9mt55ceJh80V-9JTRPp85EziakWMnxB2cDWiUhAI8l8nSAINRmwRxaB4TUFG7PbTj-w_EQlMVy0DjQIFcowLotk/s1600/IMG_20170105_152758.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUWRRP7S8SBrNzsecJB-uPSl8_sZ2FkXtcLsry3NcTA-SvpD5XVhCx9mt55ceJh80V-9JTRPp85EziakWMnxB2cDWiUhAI8l8nSAINRmwRxaB4TUFG7PbTj-w_EQlMVy0DjQIFcowLotk/s320/IMG_20170105_152758.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Eurajoen teitä keskiajalla. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZL63IvfF7eBx4O4Pj1beDC5E3CYAzTewB-RT0pS8ssGaW9ETYyhjYvCpnVK7rwQEC1FOJc2k0Opq2xTpxveM2Ac1WMnQDqOogyOqwYK3BjEKY18HcCM608ygXJpGfg1kP3g8uNcSvYgo/s1600/DSCN1203.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZL63IvfF7eBx4O4Pj1beDC5E3CYAzTewB-RT0pS8ssGaW9ETYyhjYvCpnVK7rwQEC1FOJc2k0Opq2xTpxveM2Ac1WMnQDqOogyOqwYK3BjEKY18HcCM608ygXJpGfg1kP3g8uNcSvYgo/s320/DSCN1203.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Ruumispaarit, jossa teksti: <br />
"<i>Mitäs koreilet sinä wajwainen tuhka ja multa. <br />Nin se kuitengin sihen loppu.Tänäpänä kuningas huamena kuolut."</i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Lähteet:</div><div><br />
Kotiseutumme Eurajoki XII<br />
<br />
<a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=271">http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=271</a><br />
<br />
<a href="http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/KatsonMaalaismaisemaa/Inventointilomake_eurajoki_3.pdf">http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/KatsonMaalaismaisemaa/Inventointilomake_eurajoki_3.pdf</a><br />
<br />
<a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjhoito&taulu=T_ALUE&tunnus=51400002">http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjhoito&taulu=T_ALUE&tunnus=51400002</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-45688878369427560532016-11-18T20:53:00.004+02:002023-04-14T09:36:32.946+03:00Nyköpingin pidot - Erään veljesriidan päätös<div style="text-align: left;">
Edelleen antaa odotuttaa itseään kirjoitus Irjanteen vanhasta puukirkosta, mutta ei anneta sen haitata. </div>
<div style="text-align: left;">
Tällä kertaa mennään hieman kauemmas historiaan, eli n. 700 vuoden päähän. Mennään myös pois nykyisen Suomen alueelta, aina Ruotsin puolelle ja Nyköpingin linnaan. Siellä päätti kuningas Birger järjestää joulujuhlan, joihin kutsui mm. veljensä Valdemarin ja Eerikin. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9N-efkpLZBT_gJo58baoMHUW1bW9HT0vUjkeCsEn67BBZ2G7N0BSWvToGgJYP9WNKQEDT2nwFt2x-qyVwwmK5oKsh-dbgwys2w9Fcz_kpZEy-TmUk2z_S12S0Ll5d3hLnHmQlvSMwgAU/s1600/linna2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9N-efkpLZBT_gJo58baoMHUW1bW9HT0vUjkeCsEn67BBZ2G7N0BSWvToGgJYP9WNKQEDT2nwFt2x-qyVwwmK5oKsh-dbgwys2w9Fcz_kpZEy-TmUk2z_S12S0Ll5d3hLnHmQlvSMwgAU/s320/linna2.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Carl Johan Fahlcrantzin maalaus<br />
Nyköpingin linnasta. </td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>"Vieläkö muistatte Håtunan leikin? </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Minä muistan sen varsin hyvin!</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Tämä leikki ei ole yhtään sen kummoisempi, </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>mutta tällä kertaa leikin tahdin määrään minä!" </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: left;">
Näin lausui kuningas Birger veljillensä Nyköpingin linnassa 10. ja 11. päivän välisenä yönä, joulukuussa 1317. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Mistä on siis kyse? Kaikki ovat mahdollisesti joskus kuulleet nimen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Birger-jaarli" target="_blank">Birger-jaarli</a>. Hänen poikansa oli kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Ladonlukko" target="_blank">Maunu Ladonlukko</a> ja hänellä taasen oli kolme poikaa, Birger, Eerik ja Valdemar. </div>
<div style="text-align: left;">
Maunu Ladonlukko julisti Birgerin kuninkaaksi vasta muutaman vuoden ikäisenä, vuonna 1284. Ladonlukon kuoltua 1290 ja Birgerin ollessa vielä alaikäinen, maata johti kuitenkin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Torkkeli_Knuutinpoika" target="_blank">Torkkeli Knuutinpoika</a>, joka myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_linna" target="_blank">Viipurin linnan</a> perustajana tunnetaan. Torkkeli johti maata aina vuoteen 1298, jolloin Birger nousi virallisesti valtaan. Hänet kruunattiin kuitenkin vasta 1302. Torkkeli Knuutinpoika oli edelleen vahva hahmo Ruotsissa. Birgerin, Eerikin ja Valdemarin riidoissa hän asettui Birgerin puolelle. Veljesten väliaikaisesti sopiessa, saivat he käännettyä Birgerin Torkkelia vastaan ja vuonna 1306 hänet mestattiin Tukholmassa. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpfRreaykzf-80XmMDQmCBWi2NgygFz38jUhusPHQwKZArF6TFYOwzCaZB4-5s8Fw4UcypV6ZmF1VLpJyKvsn3l_uTxghw1Fi11lx51z8phXH4R0pBgWzFRQ48ZmekezMGp3xgHpsQ8Fc/s1600/Birger.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpfRreaykzf-80XmMDQmCBWi2NgygFz38jUhusPHQwKZArF6TFYOwzCaZB4-5s8Fw4UcypV6ZmF1VLpJyKvsn3l_uTxghw1Fi11lx51z8phXH4R0pBgWzFRQ48ZmekezMGp3xgHpsQ8Fc/s1600/Birger.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuningas Birger</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Välihuomautuksena, että kuningas Birger on juurikin sama Birger, joka oli esillä eri medioissa vuoden 2016 syksyllä. Hänen kynästään nimittäin on peräisin 700 vuotta sitten kirjattu Suomen vanhin säilynyt asiakirja, eli <a href="http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/hankkeet/diplomatarium-fennicum/suomen-vanhin-asiakirja-700-vuotta-1-10-2016" target="_blank">suojelukirje</a> Karjalan naisille. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Kun Birger kruunattiin kuninkaaksi, sai veljeksistä nuorin, Valdemar, herttuakunnakseen Suomen ja Eerik taasen Södermanlandin. Valdemarin ollessa Suomen herttuana (1302-1317), <a href="http://www.turunlinna.fi/" target="_blank">Turun linnan </a>alkutilana ollut leiri mahdollisesti rakennettiin umpilinnoitukseksi, jossa oli paksut ja ylipääsemättömät muurit. Vuonna 1308 Turun linna mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjassa ja sitä kutsutaan jo linnaksi. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
29.9.1306 veljesten katkerat riidat isänsä perinnöstä kärjistyivät ensimmäisen kerran. Siitä päivämäärästä alkoi niin kutsuttu <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5tunaleken" target="_blank">Håtunan leikki</a>. Eerik ja Valdemar vangitsivat veljensä, kuningas Birgerin; hän pääsi vapaaksi vasta kaksi vuotta myöhemmin, kun Valdemar ja Eerik olivat pakottaneet hänet sopimukseen, joka teki heistä herttuakunnissaan lähes itsenäisiä ruhtinaita. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Herttuat hallitsivat mielensä mukaan, Valdemar siis lääniä, joka käsitti suurimman osan Suomea, sekä Turun ja <a href="http://www.kansallismuseo.fi/fi/hameen-linna" target="_blank">Hämeen linnat</a> ja Eerik Södermanlandia. Kuningas Birger kuitenkin hautoi kostoa, joka tuli olemaan monin verroin kauheampi, mitä Håtunan leikki oli ollut. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Kuningas Birger kutsui veljensä, sekä muita kutsuvieraita Nyköpingin linnaan viettämään joulua sovinnon merkeissä. Tapahtuma on saanut nimekseen Nyköpingin pidot. Pidot sujuivat aluksi hyvin ja Birger oli veljiään kohtaan ystävällinen. Illan vaihtuessa yöksi kaikki kuitenkin muuttui. Birger nimittäin vangitutti veljensä ja sulki heidät, lähteestä riippuen, linnan torniin, tai tornin kellariin. Avaimen hän heitti tarinan mukaan linnan ohi virtaavaan Nyköpinginjokeen. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Vuoden 1318 juhannukseen mennessä molemmat veljeksistä olivat nääntyneet nälkään. Eerikinkronikan mukaan ensin kuoli Eerik ja sitten Valdemar. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-ingtdkWfaUrHtjcxJyoiBS0Gs3vsPFPXWfLbzJWYOPPulYlbKE0yy3iSaBfjEvvQgTIT6iFsh2ozIqAx6u7Lvk-zCqQ0cGoJrfgiN0hV_A5Ht2yvv0_rb8kovJ-dkrJj4PeyzRZpzJE/s1600/linna.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-ingtdkWfaUrHtjcxJyoiBS0Gs3vsPFPXWfLbzJWYOPPulYlbKE0yy3iSaBfjEvvQgTIT6iFsh2ozIqAx6u7Lvk-zCqQ0cGoJrfgiN0hV_A5Ht2yvv0_rb8kovJ-dkrJj4PeyzRZpzJE/s320/linna.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nyköpingin linna</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Hyvin ei loppunut Birgerinkään elämä. Nyköpingin pitojen jälkeen kamppailu häntä vastaan kiristyi. Keskeistä osaa esitti valtakunnan hallinnon ylimmäksi valvojaksi kohonnut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matias_Kettilmundinpoika" target="_blank">Matias Kettilmundinpoika</a>. Hän karkotti kuninkaan maasta ja löi lisäksi tanskalaisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerik_Menved">Eerik Menvedin</a>, joka oli hyökännyt Skåneen Birgeriä auttaakseen. Birger kuoli maanpaossa Tanskassa vuonna 1321. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Matias Kettilmundinpojan ansiosta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%A4lbo-suku" target="_blank">Folkunga-suvun</a> perinnöstä käydyt riidat saatiin loppumaan. Siksi onkin luonnollista, että juuri hän kantoi nälkään kuolleen Eerikin poikaa, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Eerikinpoika" target="_blank">Maunu Eerikinpoikaa</a>, sylissään, kun hänet valittiin Moran kivillä kesällä 1319, vasta 3-vuotiaana, Ruotsin kuninkaaksi. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Lähteet:</div><div style="text-align: left;"><br /></div>
<div style="text-align: left;">
C.J. Gardberg, P.O. Welin - Suomen keskiaikaiset linnat</div><div style="text-align: left;"><br /></div>
<div style="text-align: left;">
Eerikinkronikka</div><div style="text-align: left;"><br /></div>
<div style="text-align: left;">
<a href="http://www.academia.edu/27412941/Johdanto_Muinaisruotsalainen_ritarieepos_ja_sen_maailma_Introduction_the_Old_Swedish_chivalric_epic_and_its_world_" target="_blank">http://www.academia.edu</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-41738192287403590912016-11-06T18:55:00.001+02:002023-04-14T09:36:49.036+03:00Eerik Slang - Pohjolan LeonidasIS THIS SPARTA?<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Ei ole, vaan tämä on tarina sotilaasta, joka henkilökohtaisella rohkeudellaan ja itsepäisyydellään pelasti koko armeijan, tämä on myös tarina tuon saman armeijan ylipäälliköstä, hänestä, jota historiankirjoitus on mielestäni kohdellut turhan kovalla kädellä. </div>
<div>
Ja mikä olisikaan parempi päivä näistä kirjoittaa, kuin 6.11., eli päivä, jona muistamme suurta kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf" target="_blank">Kustaa II Aadolfia</a>. Tästä kerron vielä lisää päivityksen lopussa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuinka moni voi valehtelematta sanoa kuulleensa nimen Eerik Slang? </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kirjoittaisin niin mielelläni hänestä pitkän ja yksityiskohtaisen kertomuksen, mutta taitaa olla niin, että Slangin varhaisesta elämästä tiedetään todellisuudessa melko vähän, myöhemmistä teoistaan kylläkin. Sen vuoksi käsittelen tässä myös runsaasti kolmikymmenvuotisen sodan vaiheita, joihin vahvasti Slangin aikana kuului myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ban%C3%A9r" target="_blank">Johan Banér</a>. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWU5amzNCJ-VpPtV5pbmIsBFLvD7Mmn76o4QxOVRAC6VBtxz49w-wDxzHUD5DaEKY8pbjlfp1yKgBWvaIUo-nZjp8qxc5FoBfAe0ceugX5fGe0wa4kXWNYmzuqfE36BjL2rtsLmxatMmk/s1600/johan-banr-bm1y9j.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWU5amzNCJ-VpPtV5pbmIsBFLvD7Mmn76o4QxOVRAC6VBtxz49w-wDxzHUD5DaEKY8pbjlfp1yKgBWvaIUo-nZjp8qxc5FoBfAe0ceugX5fGe0wa4kXWNYmzuqfE36BjL2rtsLmxatMmk/s320/johan-banr-bm1y9j.jpg" width="302" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Johan Banér</span></td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Monelle voi olla epäselvää ketkä taistelivat vastakkain kolmikymmenvuotisessa sodassa. Se on hyvin hankala yksiselitteisesti kertoa. Vihollisena Ruotsin näkökulmasta voidaan kuitenkin aina pitää <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_saksalais-roomalainen_keisarikunta" target="_blank">Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa</a>, eli keisarillisia. Nyt kirjoituksessa olevien vuosien aikaan, myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksi_(alue)" target="_blank">Saksi </a>oli vaihtanut keisarillisten puolelle. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Aloitetaan vuodesta 1635. Kuningas Kustaa II Aadolf oli kuollut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%BCtzenin_taistelu" target="_blank">Lützenissa</a> kolmea vuotta aiemmin ja vuonna 1634 Ruotsin armeijan ylipäälliköksi nousi loistelias Johan Banér. Samana vuonna ruotslaiset kokivat valtavan tappion <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%B6rdlingenin_taistelu" target="_blank">Nordlingenissa</a>, mikä ei kuitenkaan pysäyttänyt Ruotsin mahtavaa ja taitavaa armeijaa. Nordlingenin taistelua voidaankin pitää vain yhtenä epäonnisena tapahtumana kymmenien tapahtumien joukossa, jonka tappiot Ruotsi otti takaisin parissa vuodessa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
1635 <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2015/12/torsten-stalhandske.html" target="_blank">Torsten Stålhandsken</a> rinnalle, tai manttelinperijäksi ratsuväen komentajana nousi uusi Suomen alueelta tuleva tähti, Perniöstä kotoisin oleva eversti Eerik Slang. Kun takkinsa kääntäneen Saksin vaaliruhtinas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_Yrj%C3%B6_I" target="_blank">Juhana Yrjö I</a>, joka tunnetaan myös nimellä Olut-Yrjö, yritti viedä joukkojaan Elben yli, surmasi Eerik Slang ratsuväkineen yli päässeet sotilaat ja loput löi takaisin. Tästä viimeistään alkaa Slangin tarina, vaikka tähän asti pääsystä olisi taatusti myös kerrottavaa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tultaessa vuoteen 1635 oli sota raaistunut entisestään ja paljon on siitä syytetty Johan Banéria. On toki totta, että <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johann_Tilly" target="_blank">Johan Tillyn</a> ja Kustaa II Aadolfin kuoltua, uskonnollinen paatos väheni ja painopiste siirtyi ideologiasta politiikkaan. Pitää kuitenkin muistaa, että Banérin tulospaineet olivat kohtuuttomat, sillä hänen resurssit olivat huomattavasti pienemmät, kuin kuninkaalla oli ollut. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Oxenstierna" target="_blank">Axel Oxenstierna</a>, joka oli käytännössä Ruotsin hallitsija <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiina" target="_blank">kuningatar Kristiinan</a> holhoojahallituksen aikana, vaati paljon. Siksi Banérin menestyksen huomioiden, häneen kohdistunut kritiikki on ollut melko epäoikeudenmukaista. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Banér aloitti tapansa mukaan vuoden 1636 ärhäkästi. Saksin armeijan "myllyttäminen" jatkui sekä hänen, että Eerik Slangin toimesta. Ruotsi sai vielä yhden vihollisen lisää, kun <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Brandenburg" target="_blank">Brandenburg</a> liittoutui keisarin kanssa saadakseen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pommeri" target="_blank">Pommerin</a> alueen itselleen ja sen myötä pääsyn Itämerelle. Banér joutui kahden tulen väliin ja siitä syystä ylitti Elben <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Magdeburg" target="_blank">Magdeburgin</a> luona, vihollisen seuratessa perässä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Magdeburg on paikka, josta voisi kirjoittaa täysin oman tarinansa. Siellä tapahtui vuonna 1631 yksi sotahistorian <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Magdeburgin_ry%C3%B6st%C3%B6" target="_blank">järkyttävimmistä verilöylyistä</a>, kun katolinen armeija tuhosi koko kaupungin ja teurasti yli 20 000 siviiliä. Silminnäkijän mukaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gottfried_Heinrich_Pappenheim" target="_blank">Pappenheimin</a> ratsumiehet olivat raaimpia: he raiskasivat ja sitoivat naisia jalustimiinsa ja juoksuttivat heitä perässään, keihästivät lapset peitsiinsä ja heittivät tuleen. Pappenheim kuvaili Magdeburgin tuhoa kauheimmaksi sitten Jerusalemin ja Troijan hävitysten. Kun hävitys viimein loppui, mustiksi palaneita ruumiita ajettiin Elbeen kahden viikon ajan. Saksan kielessä oli pitkään ryöstön jälkeen käytössä verbi <i>magdeburgisieren</i>, joka tarkoittaa täydellistä tuhoamista tai tuhotyötä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viisi vuotta edellä mainittujen tapahtumien jälkeen, eli vuonna 1636, Eerik Slang teki yhden upeimmista urotöistään Magdeburgin piirityksen aikana. Parinsadan ratsumiehen kärjessä hän tunkeutui kaupunkiin, otti vankeja, löi pari saksilaista ratsurykmenttiä ja palasi seuraavana päivänä takaisin Banérin armeijaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
24.9.1636 (juliaanisen kalenterin mukaan) käytiin suuri Wittstockin taistelu, joka viimeistään palautti kunnian pari vuotta aiemmin kärsityn Nordlingenin tappion jälkeen. Nordlingenin taistelu oli ollut häpeällinen katastrofi ja Wittstock palautti uskon Ruotsin aseisiin. Banérin riskinotto tässä taistelussa hakee vertaistaan 1600-luvun kenttätaistelujen joukossa ja kohottaa sen vuoksi hänet vuosisadan nerokkaimpien sodanjohtajien joukkoon. Hän teki uhkarohkean päätöksen, jota vastustaja odotti kaikkein vähiten. Hän jakoi armeijan kahtia. Päävoimat hyökkäsi ylipäällikön johdolla <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Dosse_(river)" target="_blank">Dossen</a> rantoja myötäillen Scharfenbergin vasemmalla puolella sijaitsevalle Viinimäelle, jonka puolustus oli heikompi. Vasen siipi koukkasi vihollisen oikeaan sivustaan ja vyörytti sen. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Torstensson" target="_blank">Torstenssonin</a> ratsuväen syöksyessä metsästä käänsi saksilaiset tapansa mukaan hyökkääjille selkänsä ja pakenivat, Viinimäen ja Dossen väliin syntyi uusi rintama. Hyökkykset ja vastaiskut seurasivat toisiaan. Keisarilliset eivät antaneet periksi, vaan hyökkäsivät yhä uudelleen Banérin yksikköjä vastaan. Sitten iski ratsuväki keisarillisten sivustaan ja selustaan ja heidän pelinsä oli pelattu. Vain pimeys pelasti vihollisen täydelliseltä tuholta.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhKCctEI9RnDfYCA8vmcCQ_3RFLNiZByrMbCGvksDUr1DgFg5Xy-J6Bz37CNBm1knzr17GNyd63H_PYw1bJ4btTKX_lq-eX5XMn5wREdn53Z7oSqZYS6-h3RhgDDMXPjkjYerYX-DWcJ8/s1600/M012+HK10001+48.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="249" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhKCctEI9RnDfYCA8vmcCQ_3RFLNiZByrMbCGvksDUr1DgFg5Xy-J6Bz37CNBm1knzr17GNyd63H_PYw1bJ4btTKX_lq-eX5XMn5wREdn53Z7oSqZYS6-h3RhgDDMXPjkjYerYX-DWcJ8/s320/M012+HK10001+48.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Wittstockin taistelu 1636</span></td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Banér aloitti vuoden 1637 salamahyökkäyksellä Saksiin, jossa hän valtasi Torgaun, tärkeän ylimenopaikan Elben varrella. Torgaussa Banérin joukot pysyttelivät neljä kuukautta; Slang ja Stålhandske hakkapeliittoineen hävittivät ympäristöä laajasti ja pitivät vihollisen ratsuväen kurissa, heidän ansiostaan Banér nöyryytti toden teolla vastustajiaan harhautuksella, joka on rinnastettu historian suurimpien urotöiden joukkoon. Banér teki nopean ratkaisun lähtiessään marssimaan Torgausta kohti Orderia. Takaa-ajajat olivat kintereillä. Orderin sivujoelle saapuessaan, vastassa oli epämiellyttävä yllätys, sillä edessä oli neljän kilometrin levyinen vihollisarmeija. Vihollinen riemuitsi jo varmasta voitosta, mutta Banér ei panikoinut. </div>
<div>
Vapaana oli vain Puolan raja, jota ei Banér voinut ylittää rikkomatta rauhaa. Hän kuitenkin kertoi armeijalle, että ainoa mahdollisuus on Puolan kautta koukata Pommeriin. Banérin vaimo ja parhaimpiinsa pukeutuneet upseerinrouvat lähtivät arvokkaimpien kuormastojen kanssa kohti Puolan rajaa. Eräälle epäluotettavimmista upseereistaan Banér antoi tehtäväksi selvittää puolalaisen tiestön kunto. Harhautus onnistui ja vihollinen nielaisi syötin marssimalla itään, samalla Banérin marssiessa länteen ja karkaamalla vihollisen pussista. Jokainen tunti tarkoitti kahden tunnin etumatkaa. Yli kaksi viikkoa kestänyt opeaatio herätti valtavasti huomiota Euroopassa. Myöhemmin Banér kertoi: <i>"Minä olin toki heidän pussissaan, mutta he unohtivat sitoa suun kiinni." </i></div>
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
Sota jatkui, mutta hakkapeliitat eivät koko kolmikymmenvuotisen sodan aikana menettäneet valioyksikköjen mainettaan. Varsinkaan kun heidän komentajinaan oli Eerik Slangin ja Torsten Stålhandsken kaltaisia Suomen alueelta tulevia upseereja. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vuonna 1639 piirittäessään Freiburgin hopeakaivoskaupunkia, Banér kuuli keisarillisten joukkojen lähestyvän. Hän päätti iskeä keisarillisen ja saksilaisen armeijan kimppuun, ennen kuin ne yhtyisivät. Syttyi Chemnitzin taistelu, missä Stålhandsken ja Slangin oikean siiven ratsuväki ratkaisivat taistelun, joka päättyi vihollisen jalkaväen perusteelliseen häviöön. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Joissain lähteissä on mainittu Slangin menettäneen toisen kätensä vuonna 1636. Näin ei kuitenkaan ole, vaan vuosi oli 1640. Tämä vuosi oli muutoin melko tapahtumaköyhä, pieniä kahakoita oli monia ja tappiota tuli puolin ja toisin. Eräässä kahakassa Slang haavoittui niin vaikeasti oikeaan käsivarteensa, että se oli amputoitava. Eversti Slang selvisi kuitenkin leikkauksesta hengissä, mikä ei ollut siihen aikaa ollenkaan itsestäänselvyys, tai edes yleistä. Kotiutuksesta hän ei suostunut edes puhumaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mistä tulee sitten Slangin ns. lempinimi "<i>Pohjolan Leonidas</i>"? </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Joulukuun viimeisinä päivinä vuonna 1640 Banér sai omaan nopeaan tapaansa ajatuksen lähteä marssimaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Regensburg" target="_blank">Regensburgiin</a>, siellä kaupungin linnoituslaitteet olivat rappiolla ja keisarilliset joukot hajallaan. Tuumasta toimeen ja armeija lähti liikkeelle. Hän alkoi kuitenkin epäröidä, että keisarilliset joukot oli hälytetty ja päätti ottaa tarkemmin selvää tilanteesta. Aikaa kului hukkaan kuusi päivää, kuudentena päivänä ruotsalaiset kaappasivat suuren varustekuljetuksen Nürnbergin ja Prahan välisellä tiellä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Banér asettui vajaan sadan kilometrin päähän <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Regensburg" target="_blank">Regensburgista</a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cham,_Germany" target="_blank">Chamiin</a>, lähelle Böömin rajaa. </div>
<div>
Keisarilliset ryhtyivät kokoamaan joukkojaan saadakseen jo kerran varmasta satimesta livahtaneen Banérin kiinni. Ratsumies toi tiedon Chamia lähestyvistä keisarillisista ja Banér oli jäämässä jälleen pussiin. Keisarillinen pääarmeija oli jo tavoittanut <a href="http://www.neunburgvormwald.de/" target="_blank">Neunburgin</a>, joka sulki tien Chamiin. Tuo pieni kaupunki oli huonosti linnoitettu, mutta sen varuskuntaa komensi eräs yksikätinen Suomen Perniöstä kotoisin oleva Eerik Slang! Tämä pieni kaupunki todisti yhtä suurinta yksittäistä urotyötä kolmikymmenvuotisessa sodassa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vihollinen ympäröi Neunburgin kaupungin <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ottavio_Piccolomini" target="_blank">Ottavio Piccolominin</a> johdolla 8.3.1641 ja kaksi päivää myöhemmin sai tykistönsä asemiin. Hän vaati Slangia antautumaan, mistä suomalainen kieltäytyi. Voisi ajatella, että kunnialliseen antautumiseen olisi riittänyt aukon ampuminen muuriin, varsinkin, kun kyseessä oli äärimmäisen huonosti varusteltu Neunburg. Päivän kestäneen tykistötulen jälkeen kaupungin muureissa oli ammottava aukko. Puolustajilla ei ollut kuin käsiaseita, tykkejä ei ollenkaan. Piccolomini lähetti yhden everstinsä tiedustelemaan Slangin antautumista. Slang oli tukkinut muurissa olevan aukon hirsillä ja laudoilla. Everstin esityksen hän torjui siltä seisomalta luvaten ampua seuraavan, joka moista tulee ehdottelemaan. Näin myös tapahtui. Kun Piccolominin rumpali lähestyi muuria uuden ehdotuksen kanssa, osui häneen välittömästi musketinluoti. Seurauksena oli raju väkirynnäkkö, jonka Slang torjui keisarillisille raskain tappioin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Seuraavana päivänä tykit raahattiin entistä lähemmäksi kaupungin muureja ja kaksi tornia ammuttiin hajalle. Vaikka moni Slangin alipäälliköistä halusi antautua, ei Slang siihen suostunut, vaan vaati ammusten loppuessa miehiään taistelemaan kivin. Vasta kun tornien välinen muuri oli ammuttu hajalle ja näköala torille oli esteetön, suostui Slang aloittamaan neuvottelut. Tosin ei millä tahansa ehdoilla, vaan hän vaati upseereilleen vapaata poislähtöä. Piccolominille ei kuitenkaan sopinut, muuta kuin täydellinen antautuminen ja Slangin ohella vangeiksi jäi 90 upseeria, 1600 ratsumiestä ja 180 musketööriä, suurin osa heistä Suomen alueelta kotoisin olevia sotilaita. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vaikka Slang aiheutti viholliselle melko suuriakin tappioita, kohdeltiin häntä arvostaen. Tästä johtuen hän sai kunnianimen "<i>Pohjolan Leonidas</i>". Spartan kuningas Leonidas kaatui 300 sotilaansa kanssa viimeiseen mieheen Thermopylain solassa vuonna 490 eKr. Leonidas jäi historiaan myyttisenä sankarina. Tätä sankaritarinaa on viime aikoina kuvattu mm. elokuvassa 300. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Banér oli tietoisesti uhrannut Slangin joukkoineen pelastaakseen pääarmeijansa. Piccolomini teki taasen kohtalokkaan ja valtavan taktisen virheen pysäyttäessään armeijansa moukaroimaan Neunburgin kaupunkia. Slangin puolustaessa ankarasti kaupunkia pääsi Banér jälleen pakoon. Hän eteni pääarmeijan kanssa parin peninkulman päivävauhtia kohti pohjoista. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Banér ei saanut milloinkaan tilaisuutta kiittää Slangia urotyöstä, joka oli tehnyt pääarmeijan pelastumisen mahdolliseksi. Hän joutui vuoteen omaksi ja oli kuolemassa, lääkärit eivät voineet tehdä mitään verta yskivälle Banérille ja hän kuoli 10.5.1641, vain 45-vuotiaana. Banér oli ollut seitsemän vuotta Ruotsin armeijan ylipäällikkönä ja tänä aikana saalistanut yli 600 vihollisen lippua. Hänen johtamissaan taisteluissa surmattiin yli 80 000 vihollisen sotilasta. Yksikään toinen ylipäällikkö ei ollut joutunut toimimaan niin epätoivoisissa olosuhteissa ja niukoin resurssein, ylivoimaista vihollista vastaan, kuin Banér. Kerta toisensa jälkeen hän pelasti armeijansa pikamarsseilla ja kerta toisensa jälkeen hän nöyryytti vastustajaansa; Wittstockin loistava voitto, joka lähes tuhosi keisarillisen armeijan, kuuluu sotahistorian klassikoihin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Banérin kuoltua armeijan ylipäälliköksi valittiin Kustaa II Aadolfin tykistöekspertti Lennart Torstensson. Saapuessaan paikalle, hän toi mukanaan neljä eskadroonaa hakkapeliittoja ja neljä komppaniaa Pohjanmaan jalkaväkeä. Hänellä oli mukanaan myös vajaat 500 000 riikintaaleria, vaatteita, kenkiä ja lähes 22 000 metriä kangasta talven varalle. Torstensson oli Banérin tavoin taitava taktikko ja strategi. Hän oli kuitenkin luonteeltaan edeltäjäänsä rauhallisempi ja tavoiltaan hienostuneempi. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Miten sitten pääsemme takaisin Eerik Slangiin? Pitää mennä reilu vuosi ja useampi pieni taistelu eteenpäin. Ollaan vuodessa 1642. Torstensson oli lähtenyt perääntymään ja alkanut piirittää Leipzigia, vihollisen lähestyessä piiritys loppui ja alkoi uudelleen perääntyminen. Silloin vihollinen lankesi ansaan ja heitä odotti täydellinen yllätys. </div>
<div>
Pakenevien joukkojen asemasta heitä oli vastassa Ruotsin taisteluun järjestäytynyt armeija, ajankohta oli 23.10.1642 ja taistelukenttänä oli Breitenfeldin alue, missä Kustaa II Aadolf 11 vuotta aiemmin saavutti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Breitenfeldin_ensimm%C3%A4inen_taistelu" target="_blank">loistavimman voittonsa</a>. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Siellä oli nyt myös yksikätinen Eerik Slang, joka oli vaihdettu sotavankeudesta vapaaksi. Hänet oli ylennetty kenraalimajuriksi ja hän johti vasenta siipeä. </div>
<div>
Vaikka taistelu alkoikin ruotsalaisten kannalta erittäin huonosti, päättyi se lopulta voittoon. Hakkapeliitat löylyttivät jälleen kerran vastustajiaan isän kädestä. 4000 vihollista kaatui ja saman verran jäi vangiksi. Suurin osa heistä otti pestin Ruotsin armeijaan. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHavrZlmVlI33qJk8WgKuB_Zbt6ST1Ut9BaV-WpQtfxSUD8_Frlkp3o09hgmbpzxTsKr9hQnIUlJSP-oKNINY6yV8hxyUa9CkjWCdcCVwEOKYLtubn4PHkF_2mg-nMjLtCcj8LvtZ7wDc/s1600/Slaget_vid_Leipzig_1642_SP244.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="220" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHavrZlmVlI33qJk8WgKuB_Zbt6ST1Ut9BaV-WpQtfxSUD8_Frlkp3o09hgmbpzxTsKr9hQnIUlJSP-oKNINY6yV8hxyUa9CkjWCdcCVwEOKYLtubn4PHkF_2mg-nMjLtCcj8LvtZ7wDc/s320/Slaget_vid_Leipzig_1642_SP244.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Breitenfeldin toinen taistelu 1642</span></td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Voitto ei kuitenkaan ollut kovin halpa, sillä omia kaatuneita, tai haavoittuneita oli lähes yhtä paljon ja tässä taistelussa tarinamme sankari sai myös surmansa. Johtaessaan vasenta sivustaa Slangiin osui hänen sotilasuransa kuudes ja samalla viimeinen laukaus. Eerik Slang sai viimeisen leposijansa eräästä Leipzigin kirkosta. Hänen arkkunsa kannessa on risti ja vuosiluku 1642. Häneen sammui Slangin suku. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kolmikymmenvuotinen sota päättyi kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1648, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Westfalenin_rauha" target="_blank">Westfalenin</a> rauhaan. Sodan suuriin voittajiin kuului Ruotsi, mikä viimeistään merkitsi sen suurvalta-aseman alkua. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mitä sitten tulee tähän päivämäärään ja Kustaa II Aadolfiin, olen jo aiemmin kirjoittanut seuraavaa: </div>
<div>
<br /></div>
<i>Tänään 6.11. liputetaan Kustaa II Aadolfin kunniaksi. Sen kunniaksi, että 400 vuotta sitten Suomi osana Ruotsia vietiin aiempaa vahvemmin osaksi länttä, eikä itää. Kustaa II Aadolf loi suurvalta-Ruotsin, hänen valtakuntansa oli Euroopan mahtavin ja armeijansa pelätyin. Vaikka Suomi oli harvaan asuttu ja köyhä, sinne järjestettiin lainkäytön perusteet ja oikeuslaitos. Hallitsija ei enää ollut mielivaltainen aateli, vaan kruunu. Silloin alkoi kehittyä pohjoismainen valtio. Sellainen, jossa lakeja saattoi kunnioittaa ja viranomaisiin luottaa; se on ehkä arvokkainta, mitä meillä on. <br />Kustaa II Aadolf kaatui 6. marraskuuta 1632, eli 384 vuotta sitten, Lützenin taistelussa. Topelius kirjoitti seuraavaa: "Saatuaan tiedon kuninkaan kuolemasta sotilaat unhottivat haavansa ja väsymyksensä. Tuntuipa, kuin olisi elämä kadottanut arvonsa, kun suurin, paras sankari oli kaatunut." Kauan olkoon muistoissa Pohjolan Leijona; Kultainen Kuningas. Gud är mitt harnesk!</i><br />
<div>
<i><br /></i></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPf8rUSqorPra2UyKxw56bDBuOSd4u_2cGg-eJn-gcYeBq7p59wGhXZchCmJJdo0888La48kZYGAdzYBmtaEke0vCxjP_JZQ5p06CC2odTBc4QzR02mU1aOPfgziuC6sS0PjeMuTrSDGM/s1600/Kustaa.gif" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPf8rUSqorPra2UyKxw56bDBuOSd4u_2cGg-eJn-gcYeBq7p59wGhXZchCmJJdo0888La48kZYGAdzYBmtaEke0vCxjP_JZQ5p06CC2odTBc4QzR02mU1aOPfgziuC6sS0PjeMuTrSDGM/s320/Kustaa.gif" width="236" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Kustaa II Aadolf</span></td></tr>
</tbody></table>
Lähteet:<div><br />
<div>
Olavi Antila, Juha E. Tetri - Hakkapeliittain jäljillä - Suomalaiset Euroopan sotakentillä</div><div><br /></div>
<div>
<a href="http://runeberg.org/nfce/0748.html">http://runeberg.org/nfce/0748.html</a></div><div><br /></div>
<div>
<a href="http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1423108990420">http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1423108990420</a></div>
</div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-50787813778659243142016-06-29T19:49:00.002+03:002023-04-14T09:37:07.805+03:00Åke Tott - Pohjolan lumiauraÅke Tottista kirjoittaminen on ollut mielessä blogin perustamisesta lähtien. Ensimmäinen kiinnostukseni häneen syttyi jo vuonna 2000 asuessani Eurajoella ja löytäessäni sieltä sattumalta Åke Tottin verikiven. Asuin silloin Eurajoen Kristillisen Opiston alueella, eli enstisellä Lavilan kartanolla, jonka Åke Tott omisti. Päärakennuksen kirjastosta löysinkin juttuja ja historiaa hänestä.<br />
Viime vuonna pääsin ensimmäistä kertaa käymään Turun tuomiokirkossa, johon Åke Tott on haudattu. Hetki oli pysäyttävä. Näistä syistä Åke Tott on ansainnut oman katsauksensa blogissani.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeLfkylnn1meyYSYyL5S0Amf7FAjsGjDkAJ-_YDKngROxTj2F5RWC6BJGE4vG6_JfzT9VWyhEErK8X8jVoE86OzrXVeUs2KKfM6x_j9yK0ClzRewdGt20SiEbTXMaWg18YKsGdacGrPms/s1600/566.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeLfkylnn1meyYSYyL5S0Amf7FAjsGjDkAJ-_YDKngROxTj2F5RWC6BJGE4vG6_JfzT9VWyhEErK8X8jVoE86OzrXVeUs2KKfM6x_j9yK0ClzRewdGt20SiEbTXMaWg18YKsGdacGrPms/s320/566.jpg" width="264" /></a></div>
<br />
Åke Henrikinpoika Tott syntyi 4.6.1598 Lohjalla. Hänen äitinsä oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Maununtyt%C3%A4r" target="_blank">Kaarina Maununtyttären</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerik_XIV" target="_blank">Eerik XIV</a>:n tytär Sigrid. Olenkin aina mietiskellyt asiaa siltä kannalta, että jos historia olisi mennyt hieman toisella tavalla, Åkesta olisi voinut tulla jopa kuningas. Sitä ei tietenkään tapahtunut, vaan kuninkaana oli hänen syntymänsä aikaan äitinsä Sigridin serkku <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund" target="_blank">Sigismund</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana III</a>:n poika, jonka jälkeen kuninkaaksi nousi Sigridin setä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX" target="_blank">Kaarle IX</a> ja Åke Tottin ollessa 13-vuotias tuli kuninkaaksi Kaarle IX:n poika, mahtava <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf" target="_blank">Kustaa II Aadolf</a> - Pohjolan leijona.<br />
<br />
Tott oli vasta 15-vuotias, kun hän osallistui <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakob_De_la_Gardie" target="_blank">Jakob De la Gardien</a> Venäjän retkelle <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkerin_sota" target="_blank">Inkerin sodassa</a>. Tämän jälkeen hän asui useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi vuonna 1623 takaisin kotimaahansa Kustaa Aadolfin kamariherraksi. Kustaa II Aadolfin sanotaan olleen Åke Tottin serkku, joka sinänsä on ihan validisti ajateltu. Oikeasti Åke Tottin äiti, Sigrid, oli Kustaa Aadolfin serkku.<br />
<br />
Åke Tottista tuli Kustaa Aadolfin luottosotilas ja häntä alettiinkin kutsua nimellä Pohjolan lumiaura.<br />
Hän osallistui <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan_sota" target="_blank">Puolan sotaan</a> ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan Suomen alueelta värvättyä ratsuväkirykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli valtaneuvos, sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sen jälkeen kenraali.<br />
<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" target="_blank">Kolmikymmenvuotinen sota</a> oli alkanut jo vuonna 1618, mutta Ruotsi osallistui siihen vasta vuodesta 1630 lähtien. Stralsundiin saapui loppukesästä 1630 Reinhold Metstacken komentama Porin rykmentti ja Klaus Hastfehrin johtama Savon rykmentti. Åke Tottin kyrassieerit, sekä seitsemän komppaniaa Turun läänin, Karjalan ja Uudenmaan ratsuväkeä <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2015/12/torsten-stalhandske.html" target="_blank">Torsten Stålhandsken</a> ja Reinhold Wunschin alaisuudessa ehtivät myös perille. Åke Tott osallistui sodassa Grubinin taistelun lisäksi suureen ja voittoisaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Breitenfeldin_ensimm%C3%A4inen_taistelu" target="_blank">Breitenfeldin taisteluun</a>, jossa hän taisteli vasemmalla sivustalla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Horn" target="_blank">Kustaa Hornin </a>alaisuudessa saksalaisen ratsurykmenttinsä kanssa.<br />
<br />
Åke Tottin sotilasura katkesi kuitenkin sairasteluun ja hän palasi takaisin Ruotsiin vuonna 1633 mukanaa kuninkaan ruumis. Kustaa II Aadolf oli kaatunut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%BCtzenin_taistelu" target="_blank">Lützenin taistelussa</a> edellisen vuoden marraskuussa.<br />
<br />
Vuonna 1630 (joissain lähteissä vuonna 1631) Tott sai sotamarsalkan arvon palkkiona ansioistaan ja Eurajoen kolme kartanoa maksuna ratsuväkikomppanian kolmevuotisesta varustamisesta ja ylläpidosta, muistuteltuaan kuningasta aikansa tällaisesta lupauksesta. Ne olivat <a href="http://www.vuojoki.fi/tmp_vuojoen_kartano_site_0.asp?sua=2&lang=1&s=221" target="_blank">Vuojoen</a>, Lavilan, sekä Irjanteen kartanot. <br />
<br />
Åke Tott oli näkyvä ja vaikutusvaltainen mies Eurajoella. Hänestä ei ehkä pidetty kovinkaan paljon, kuten on sanottu, että hänestä ei myöskään pidetty muiden upseerien keskuudessa.<br />
Niin tai näin, Tott perusti Eurajoen Irjanteelle ensimmäisen vesivoimalla toimivan kaupallisen sahan, tai ainakin aloitti sopimalla asukkaiden kanssa Irjanteen kosken käytöstä. Kyläläisille luvattiin vastineeksi jauhatusvuoroja Tottin myllyissä. Itse sahan rakennustyöt aloitettiin vasta Åke Tottin kuoleman jälkeen vuonna 1644.<br />
<br />
Ja sitten se kuolema.<br />
<br />
Åke Tott kuoli Lavilan kartanolla verensyöksyyn 42-vuotiaana, vuonna 1640. Matkalla kirkkomaalle hänen verta kerrotaan läikähtäneen matkan varrella olevalle kivelle. Tämä kivi kantaa nykyisin nimeä Åke Tottin verikivi ja kiveen on kaiverrettu tämä tieto. Kivi löytyy läheltä Eurajoen keskustaa, tien vierestä Lavilan kartanon ja kirkon puolimatkasta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh5S3Q-DcsiXvEitafYd9MGQf_lQwkRgespneGThb_sd6KkzGx0tyGIY5YRryrzEngJpgkCN8JmrABfFapp4y67YmWrYAg5soEpiVhj1UwTdg0-1f_InwfXvSF24p4A-7VxTVUWF7G0rc/s1600/Verikivi.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh5S3Q-DcsiXvEitafYd9MGQf_lQwkRgespneGThb_sd6KkzGx0tyGIY5YRryrzEngJpgkCN8JmrABfFapp4y67YmWrYAg5soEpiVhj1UwTdg0-1f_InwfXvSF24p4A-7VxTVUWF7G0rc/s320/Verikivi.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Åke Tottin verikivi</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Åke Tott haudattiin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tuomiokirkko" target="_blank">Turun tuomiokirkkoon</a> Tott-suvun kappeliin (Pyhän Laurentiuksen kappeliin), jonne on haudattu myös hänen molemmat vaimonsa, vuonna 1638 kuollut Sigrid Bjelkke ja 1684 kuollut Kristina Brahe, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Brahe" target="_blank">Pietari Brahen</a> sisar. Kirkon lattiatasolla on kuitenkin Åke Tottin seurana hänen äitinsä Sigrid Vaasa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7peqUwiZnYra-yYqIZEpp7mfpoEOmFqLU41Qmttcy3VNBU_Ivpl3CTo37APRvY0H91F-whWWBhro3uom8lbP0QvqD2Mi6DCDjmUjGM_2UhrH27ExEHSiNvC4XQEbm_48RCm7IliI_j8o/s1600/%25C3%25A5ke+tott+ja+kristina+brahe-800.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7peqUwiZnYra-yYqIZEpp7mfpoEOmFqLU41Qmttcy3VNBU_Ivpl3CTo37APRvY0H91F-whWWBhro3uom8lbP0QvqD2Mi6DCDjmUjGM_2UhrH27ExEHSiNvC4XQEbm_48RCm7IliI_j8o/s320/%25C3%25A5ke+tott+ja+kristina+brahe-800.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Peter Schultzin veistämät kokovartalopatsaat <br />
Turun tuomiokirkossa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tottin hautajaiset olivat hyvin juhlalliset, niissä oli mukana mm. neljä 120 miehen komppaniaa ja 52 pappia. Hautajaisissa saarnasi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius" target="_blank">Isaacus Rothovius</a>. Vuonna 1676 Pietari Brahe pystytti Tott-suvulle mausoleumin tuomiokirkkoon. Vaikka Kristina Brahe kuoli vasta 1684, veisti tunnettu Peter Schultz Tukholmassa mustasta ja valkoisesta marmorista Tottien hautakappeliin, jo vuonna 1678 valmistuneet, Åke Tottin ja Kristina Brahen kokovartalopatsaat.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvOD2jdrrbiXMQZqvYuEd6l382K01RkgWn8T5J2UJmj-EyOvuftKA_M1TugKVXyLw1iUVheHs6YOtECF9qCVVORcjiVpfFORxT_MPbR1vVPgzdvimWQfIK-DcKOS56KgSnI14pEFf-1t8/s1600/Muistokivi.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvOD2jdrrbiXMQZqvYuEd6l382K01RkgWn8T5J2UJmj-EyOvuftKA_M1TugKVXyLw1iUVheHs6YOtECF9qCVVORcjiVpfFORxT_MPbR1vVPgzdvimWQfIK-DcKOS56KgSnI14pEFf-1t8/s320/Muistokivi.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Åke Tottin muistokivi Irjanteen kirkon pihamaalla, Eurajoella.<br />
Kivessä lukee: <br />
"Sotamarsalkka Åke Tott<br />
Kuningas Kustaa II Aadolfin lumiaura<br />
30-vuotisessa sodassa<br />
Vuojoen isäntä 1630-1640<br />
Kuoli täällä 1640<br />
Ruumis Turun tuomiokirkossa<br />
Pystytti Eurajoen kotiseutuyhdistys<br />
Lahjoitti Eurajoen Säästöpankki 1976"</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div>
Åke Tott oli monella tapaa suurvalta-ajan alkupuolen soturin ruumiillistuma, urhoollinen, häikäilemätön, riidanhaluinen, ylpeä, saaliinhimoinen ja uhkarohkea, mies, joka oli valmis mihin tahansa.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
<a href="http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/3D7B037FE1E31D84C225774B00467875?openDocument&lang=FI">evl.fi</a></div><div><br />
<a href="http://www.eurajoki.fi/html/fi/Historiaa.html">eurajoki.fi</a></div><div><br />
<a href="http://punainenturku.blogspot.fi/2014/06/lumiaura.html">http://punainenturku.blogspot.fi/2014/06/lumiaura.html</a></div><div><br />
<a href="http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/566/">http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/566/</a></div><div><br />
Olavi Antila, Juha E. Tetri - Hakkapeliittain jäljillä - Suomalaiset Euroopan sotakentillä</div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-88058634050999979312016-06-11T21:05:00.010+03:002023-04-14T09:37:18.878+03:00Liinmaan linna - Vreghdenborch - Keskiaikainen linna saaressaPitkästä aikaa palaan jälleen blogin pariin ja aihe on tällä kertaa sellainen, josta jo ensimmäisessä viestissäni annoin viitettä; nimittäin Eurajoella sijaitseva Liinmaan linna, joka myös nimellä Vreghdenborch tiedetään. Kuten olen tuonut ilmi, ovat vanhat, Suomen alueella olevat linnat erittäin kiinnostava aihe itselleni. Satakunnassa niitä löytyy Liinmaan linnan lisäksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4en_linna" target="_blank">Kokemäen linna</a>, mahdollisesti viereisellä saarella sijainnut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aborchin_linna" target="_blank">Aborchin linna</a>, joka on tosin saattanut sijaita myös nykyisen Porin paikalla, sillä siellä kerrotaan myös linna olleen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana-herttuan</a> Poria perustaessa 1558, tästä löytyy merkintä niin Porin perustamisasiakirjasta, kuin myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olaus_Magnus" target="_blank">Olaus Magnuksen</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carta_marina" target="_blank">Carta Marinassa</a>. Aiemmin kirjoittamani <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/02/kyron-skanssi-linnoitus-eramaassa.html" target="_blank">Kyrön skanssi</a> on samoin Satakunnan alueelta löytyvä linnoitus. Muualta Suomesta linnoja ja linnoituksia on useita ja tulen kesän aikana kirjoittamaan myös niistä, tuskin kuitenkaan ainakaan vielä niistä tunnetuimmista, eli Turun-, Hämeen-, tai Olavinlinnasta, vaan olen ajatellut esimerkiksi Raaseporin linnaa, sekä sitä vähäisempiä ja jo lähes unohdettuja kohteita.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeg60pOy6DyTdWVOrG5XZKlzemRXDhBdvEWCBppRPhBsjkwMaNdYhbI97kp8syai_MRwric3My4UlSm98x2btVTOo-9VSduxXcNXuO5F2q4Mmjx-_BmLRilGTrJa9Fd4JTzdRNXFVzwxQ/s1600/Liinmaan+linna1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="269" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeg60pOy6DyTdWVOrG5XZKlzemRXDhBdvEWCBppRPhBsjkwMaNdYhbI97kp8syai_MRwric3My4UlSm98x2btVTOo-9VSduxXcNXuO5F2q4Mmjx-_BmLRilGTrJa9Fd4JTzdRNXFVzwxQ/s320/Liinmaan+linna1.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Linnan sijainti kartalla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggPm09XkpOilXcGW_LI0hQ6ymu3a7EeeKLpY1N2FSLi6Ctcdk5v_u_zT3kJpBGPhVbbw1TyK9IgnogX9RxXKxbk7sAcYgVOP9IPnVJ3LSKyuL55hyphenhyphenhgwiXCXEN-Jxc4oVcaYxK1feV3wc/s1600/DSCN0522.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggPm09XkpOilXcGW_LI0hQ6ymu3a7EeeKLpY1N2FSLi6Ctcdk5v_u_zT3kJpBGPhVbbw1TyK9IgnogX9RxXKxbk7sAcYgVOP9IPnVJ3LSKyuL55hyphenhyphenhgwiXCXEN-Jxc4oVcaYxK1feV3wc/s320/DSCN0522.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Näkymä parkkialueelta linnamäelle</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tänään Liinmaan linnan alueella käydessäni, oli paikka todella umpeenkasvanut; eikö sitä vielä ole ehditty niittämään, vai mistä lie johtuu? Kuvista ei sen vuoksi kovinkaan paljon saa selvää. Parempia kuvia löytyy <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=51010006" target="_blank">täältä</a>!<br />
<br />
Nyt kuitenkin mennään 1300-luvulle ja saarelle Eurajoen ja Lapinjoen suulle. Saarella sijaitsi siis Liinmaan linna, eli Vreghdenborch ja sieltä se pystyi hallitsemaan sekä jokien, että rannikon liikennettä. Linnan länsipuolella oli 100 metriä pitkä kiviperustus, eli aallonmurtaja sataman suojana. Meri on ulottunut aikoinaan siis aivan linnaan asti, kuten alla oleva kuvakin näyttää. Pohjakaavaltaan Liinmaan linna oli suorakaiteen muotoinen, jossa oli kaksi sisäkkäistä vallia ja niiden välissä ilmeisesti kuivana pidetty vallihauta. Tätä mietin kuitenkin, että olisi tuo vallihauta saatu helposti myös täytettyä, joten tuota kuivaa vallihautaa en ihan vielä ole valmis hyväksymään. Sisempi valli oli tehty kivestä ja sen päällä on ollut puinen rintavarustus. Piha-alueella, jonka koko on ollut 30 x 42 metriä, sijaitsi ainakin kaksi rakennusta, joista toinen oli rakennettu kivestä.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw04EeTr2eZs14U0x9FPrK6UisFqbj5u26wCbGCO0sVF6vfBKGUnufMbYQDlJ2x-XefNgXEr4Rz4dRilPlcLOP9SW4_1NHKGZ27xL5gfd4uFRe7GyT94i2ykIb6fM3vWYkT6JdOXHLgkI/s1600/DSCN0525.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw04EeTr2eZs14U0x9FPrK6UisFqbj5u26wCbGCO0sVF6vfBKGUnufMbYQDlJ2x-XefNgXEr4Rz4dRilPlcLOP9SW4_1NHKGZ27xL5gfd4uFRe7GyT94i2ykIb6fM3vWYkT6JdOXHLgkI/s320/DSCN0525.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwfNmoF6_8Dil3vdxXWYYGna2IvJAimFXbiWfm9PvXx1wPKFd6DA593XFINNPWFfY5Cm9mYiaS0TcwC_oaAgRO5-o5d4pNQU-sh6hrxUa51b4DONyXUexeRurQ16RDtBJ5srSrHr1Yvi0/s1600/Liinmaan+linna.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="141" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwfNmoF6_8Dil3vdxXWYYGna2IvJAimFXbiWfm9PvXx1wPKFd6DA593XFINNPWFfY5Cm9mYiaS0TcwC_oaAgRO5-o5d4pNQU-sh6hrxUa51b4DONyXUexeRurQ16RDtBJ5srSrHr1Yvi0/s320/Liinmaan+linna.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Piirroskuva linnasta, sekä satamasta, jonka paikalla<br />
on nykyään peltoa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vreghdenborchin nimen on pitkään ajateltu tulevan linnan rakennuttajalta, saksalaiselta ylimykseltä Didrich Vereggreltä, joka mainitaan Kokemäen linnan purkamiskäskyssä nimellä Tyterico Wereggis. Kuitenkin saksalaisen keskialasaksantutkijan Ulrich Weberin kielitieteellisten pohdintojen myötä tätä on pidetty vääränä, ja on ajateltu nimen taustalla olevan verosuoritusta, rahtia ja aitausta merkinnyt yläsaksan sana <i>frechte, </i>tai jokin rauhaa merkinneen alasaksalaisen sanan <i>vreden </i>johdos. Keskiaikaisia kirjallisia lähteitä on vain vähän, mutta Liinmaan linna löytyy periaatteessa vuoden 1367 asiakirjasta, joka on kopioitu sata vuotta myöhemmin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tuomiokirkon_Mustakirja" target="_blank">Turun tuomiokirkon mustaankirjaan</a>, sekä vuoden 1395 sopimuspaperista. Vuonna 1367 Satakunnan maakunnan edustajat valittivat kuninkaalle Kokemäen linnan ylläpidon olevan liian suuri rasitus, jonka vuoksi kuningas käski purkaa linnan ja rakentaa sen uudelleen sopivampaan paikkaan. Liinmaan linnan rakentamisen määräsi siis kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Albrekt_Mecklenburgilainen" target="_blank">Albrekt Mecklenburgilainen</a> vuonna 1367, ehkä jonkin paikalla olleen varustuksen täydennykseksi.<br />
<br />
Toistaiseksi ainoa kirjallinen lähde, jossa Vreghdenborch mainitaan nimeltä on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Knut_Bonpoika_Grip" target="_blank">Knut Bonpoika Gripin</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dj%C3%A4kn,_Jakob_Abrahamsonin_suku" target="_blank">Jakob Abrahamssonin</a> 15.8.1395 Turussa päivätty sopimus, jolla <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/aarnikotka-bo-joninpoika-grip.html" target="_blank">Bo Joninpoika Gripin</a> voutina Länsi-Suomessa ollut Jakob luovutti hallussaan olleet linnat ja voutikunnan Bon pojalle Knutille. Sopimus koski <i>"Turun linnaa ja sen voutikuntaa, Ahvenanmaan Kastelholmaa ja sen voutikuntaa, uutta Wartholman linnaa, joka sijaitsee voutikuntansa kanssa Uudellamaalla, Aborchin linnaa, joka sijaitsee voutikuntansa kanssa Satakunnassa, sekä Vreghdenborchin linnaa." </i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbc1zFHiahk7O79myITELBfvl345h0F1v_AtZsAN0E5XcFEXPxEIAOmyTtf8mbcfjQakKA-UGKUDn9hUPfCWh6g4cEtkNBX9mPu0-Dh6Mh3W4clgqFMLXQKSmgBAJ-2wKQDrmZ3X3lgLw/s1600/DSCN0532.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbc1zFHiahk7O79myITELBfvl345h0F1v_AtZsAN0E5XcFEXPxEIAOmyTtf8mbcfjQakKA-UGKUDn9hUPfCWh6g4cEtkNBX9mPu0-Dh6Mh3W4clgqFMLXQKSmgBAJ-2wKQDrmZ3X3lgLw/s320/DSCN0532.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcZbi30fX7tMmFJ0XuaL1EtlXY92PKJ_Tdga90K_t5MVyC9-Fw3r4uzcurdNMHHFuad3W0u1j_4Uk-XoeL-iNOajaCNAdanyVsUie9gMjcDviICLNX4LUiJvTTSLNKCpzJgxoiJbEEWrI/s1600/DSCN0540.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcZbi30fX7tMmFJ0XuaL1EtlXY92PKJ_Tdga90K_t5MVyC9-Fw3r4uzcurdNMHHFuad3W0u1j_4Uk-XoeL-iNOajaCNAdanyVsUie9gMjcDviICLNX4LUiJvTTSLNKCpzJgxoiJbEEWrI/s320/DSCN0540.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva linnamäeltä pellolle, eli entiselle merelle</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Linnan pihamaalta on löytynyt vain vähän esineistöä: hopearaha, luusta tehdyt arpakuutiot, veitsiä, sormus, rautainen kynttilänpidike, punnukset, lukon osa ja savi- sekä lasiastian palasia. Nämä esineet kertovat osaltaan tarinaa linnan alueella eletystä elämästä, mutta kovin vähän siitä kuitenkin tiedetään. Eräässä runossa linna liitetään huonoihin aikoihin:<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<i><i><i><i>Ei silloin hyvin eletty,</i></i></i></i><br />
<div style="display: inline;">
<i><i>
</i></i></div>
<i>
</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><i>Cuin oli Linna Lijnamaisa,</i></i><i></i><br />
<i>
</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><i>Cuisti Cumolan kedolla.</i></i><i></i><br />
<i>
</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><i>Silloin leipä lehmän maxoi, </i></i><i></i><br />
<i>
</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><i>Murun mullinen vasicka,</i></i><i></i><br />
<i>
</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><i>Carpion härkä Culosarvi.</i></i></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="display: inline;">
<i><i><br /></i></i></div>
<i>
</i></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihNnSTSCyzt9FT_EHeWSKua7TicKVc_qIX6lCf7Fgr97bB3NMVX5w8EprJSdhtNlyiypPGWuTPEf9KPYHe-vg6Oldjr8KwZ8bBLvoIWY1e-ncVxkE9l3mkEOwHgRc_zn5MrVoq55U0TWI/s1600/DSCN0533.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihNnSTSCyzt9FT_EHeWSKua7TicKVc_qIX6lCf7Fgr97bB3NMVX5w8EprJSdhtNlyiypPGWuTPEf9KPYHe-vg6Oldjr8KwZ8bBLvoIWY1e-ncVxkE9l3mkEOwHgRc_zn5MrVoq55U0TWI/s320/DSCN0533.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vallihauta</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMS5e65G1D8zdFCIGt4ROb2zJIBGNlQ_P3hSNaEAhZnAf-Cn2G3u4DxsberG-Nkt29ar_FXDugTFVmOBQfc8iEnreU-_iwreS4mAr9pLJM10R-yOWs-EUTv6Q5ryhknu2z-4tA7ellRsU/s1600/DSCN0542.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMS5e65G1D8zdFCIGt4ROb2zJIBGNlQ_P3hSNaEAhZnAf-Cn2G3u4DxsberG-Nkt29ar_FXDugTFVmOBQfc8iEnreU-_iwreS4mAr9pLJM10R-yOWs-EUTv6Q5ryhknu2z-4tA7ellRsU/s320/DSCN0542.JPG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
Joidenkin arvioiden mukaan Liinmaan linnan paikalla olisi saattanut olla varustusta jo 1100-1200-luvulla, tästä ei kuitenkaan tietoa sen enempää löydy, joten oletus 1300-luvun puolella rakennetusta linnasta on vahvin tällä hetkellä vahvin teoria. Linna jäi kuitenkin käytöstä jo 1400-luvun alkupuolella, joten sen historia on näin ollen hyvin lyhyt. Joistain lähteistä löytyy tietoa, että linnan kohtalon olisi sinetöinyt <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Margareeta_I" target="_blank">Kuningatar Margareta</a>, joka 1300-luvun lopulla antoi käskyn hävittää tarpeettomiksi jääneet linnat.<br />
<br />
Mielenkiintoisin legenda linnan tuhosta liittyy kuitenkin sen viimeiseen linnanherraan, joka olisi tuhonnut itse koko linnan. Linnanherran kerrotaan upottaneen linnan edustalla liikkuneen sota-aluksen, joka osoittautui kuitenkin vain tiililastissa olleeksi alukseksi. Laivalla oli mukana linnaherran oma poika; tämän erehdyksen myötä linnanherra tuhosi suutuksissaan ja masennuksissaan koko linnan.<br />
<br />
Tarinoiden mukaan Liinmaan linnassa olisi myös majaillut merirosvoja ja siellä on nähty palavan virvatulia. Joidenkin tarinoiden mukaan paikalle olisi kaivettu aarre, mutta niinhän sitä puhutaan jokaisesta historiallisesta ja vain vähän tietoa omaavasta ja mystisestä paikasta. Linnatasanteen maakerroksista on kuitenkin havaittavissa kaksi asutusvaihetta, joista myöhemmän vaiheen rakennukset ovat olleet hyvin vaatimattomia. Ovatko nämä sitten mahdollisesti niiden merirosvojen jäljiltä, sen meille kertoo toivon mukaan myöhemmät tutkimukset ja siitä saatu tieto.<br />
<br />
Liinmaan linna on mielenkiintoinen kohde ja vaikka nähtävillä ei kovin paljon linnasta olekaan, on se kuitenkin paikkana vaikuttava ja kokemisen arvoinen.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />
<a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=114169&ttyyppi=pdf&kansio_id=51">http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=114169&ttyyppi=pdf&kansio_id=51</a><br />
<br />
<a href="http://www.academia.edu/1144400/Kokem%C3%A4en_linna_Aborch_ja_Vreghdenborch_-_l%C3%A4hteiden_ja_tutkimuksen_uudelleenarviointi">http://www.academia.edu/1144400/Kokem%C3%A4en_linna_Aborch_ja_Vreghdenborch_-_l%C3%A4hteiden_ja_tutkimuksen_uudelleenarviointi</a><br />
<br />
<a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=51010006">http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=51010006</a><div><br /></div>Tapio Salminen: Kokemäen linna, Aborch ja Vreghdenborch – lähteiden ja tutkimuksen uudelleenarviointi<br /></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-40497852403462635172016-04-04T02:52:00.001+03:002023-04-14T09:52:33.738+03:00Suomenhevonen kolmikymmenvuotisessa sodassaHakkapeliittojen uroteot ovat luultavasti kaikkien tiedossa. He olivat pelottomia ja voittamattomia ratsumiehiä Suomen alueelta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" target="_blank">kolmikymmenvuotisessa sodassa</a> (1618-1648, Ruotsi osallistui sotaan vuodesta 1630 lähtien). Heidän "hakkaa päälle, pohjan poika!" -taisteluhuutonsa aiheutti kauhua ja sekasortoa vastustajissaan ja tuon huudon myötä myös hakkapeliitta-sana sai alkunsa. Heidän tunnetuimpiin taisteluihin kuuluvat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Breitenfeldin_ensimm%C3%A4inen_taistelu" target="_blank">Breitenfeld </a>1631, Rain 1632, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%BCtzenin_taistelu" target="_blank">Lützen </a>1632, Nördlingen 1634, Leipzig 1642, sekä Jankov 1645. Aiemmin kirjoittamani <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2015/12/torsten-stalhandske.html" target="_blank">Torsten Stålhandske</a> oli hakkapeliittojen päällikkö ja myöhemmin koko ratsuväen kenraali.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan keskity sen enempää hakkapeliittoihin, vaan heidän käyttämiinsä ratsuihin, eli suomenhevosiin. Toki voidaan sanoa, että sotilas ja hevonen yhdessä olivat hakkapeliitta, mutta nyt puhumme nimen omaan hevosista. Monilla on tietynlainen kuva suomalaisesta sotilaasta ratsastamassa suurella hevosella urotyöstä toiseen kolmikymmenvuotisessa sodassa, se mielikuva on taatusti hyvä, mutta todennäköisesti ainakin yhdeltä osin väärä, nimittäin hevosen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sotapalvelukseen lähteneen ratsumiehen varustaneesta talosta annettiin miehelle mukaan hyvä hevonen. Talossa kuitenkin tulkittiin "hyvä hevonen" itselle edullisimmin, eli parasta hevosta harvoin lähetettiin sotaan. Tuskin kuitenkaan huonoakaan. Tavallisesti sotaan annetut hevoset olivat tehmeet raskaita maatalon töitä, eivätkä ne välttämättä olleet kovinkaan ihanteellisia ratsuja. Hevoset olivat yleensä oriita, tai ruunia. Jo 1500-luvulla, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa" target="_blank">Kustaa Vaasan</a> aikaan oli aloitettu hevosten jalostaminen sotakäyttöön Suomenkin alueella. Tammaa ei siksi annettu sotaan, että se oli kiima-aikana hyvin arvaamaton ja veti oriiden kiinnostuksen puoleensa, aiheuttaen hankaluuksia niidenkin käsittelyyn. Oriit olivat kestävämpiä, rohkeampia ja vireämpiä kuin tammat ja yksi syy oli myös niiden suurempi koko. Tosin suuresta koosta ei voida tässäkään tapauksessa puhua, sillä tyypillinen Suomen alueella käytetty hevonen 1600-luvulla oli huomattavasti matalampi, kuin nykyinen suomenhevonen. </div>
<div>
Arkistoissa säilyneet katselmusluettelot antavat hyvinkin tarkkoja tietoja hevosten koosta. Mittayksikkönä käytettiin kämmenenleveyttä, joka on muutettuna metrijärjestelmään noin 10cm. Hakkapeliittojen hevosten korkeus satulan takaa mitattuna oli 10,5-13 kämmenenleveyttä, eli vain noin 104-129cm. Ne olivat siis nykyisen vieroitusikäisen varsan kokoisia. Upseereiden hevosten korkeus vaihteli 13-14 kämmenenleveyden, eli n. 129-140cm välillä. Nykyisin kantakirjassa olevien oriiden keskikorkeus on 157-158cm. Keisarillisten vihollisten hevoset olivat korkeudeltaan vähintään 20-30cm suomenhevosia korkeampia. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Keisarillisten ratsumiesten silmin suomenhevoset olivat naurettavan pieniä ja sanotaan, ettei keisarillisten kuormastossakaan ollut niin takkuisia ja huonon näköisiä hevosia. Mutta suomalaisella hevosella oli erittäin arvokas ominaisuus, joka pääsi oikeuksiinsa pitkillä sotaretkillä, se oli sitkeä, mikä korvasi kaiken muun. Ja tuho, jonka äärimmäisellä oikealla olevat hakkapeliitat kylvivät, on edelleen vertaansa vailla olevaa sotahistoriaa. Mahtava kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf" target="_blank">Kustaa II Aadolf</a> laittoi aina taistelussa urhoollisimmat soturinsa äärimmäiselle oikealle sivustalle ja he usein ratkaisivatkin taistelun. Olisiko suomalaisen ratsuväen iskuvoima ollut vieläkin suurempi, jos heillä olisi ollut käytössään yhtä korskeat sotaratsut, kuin vihollisella? Toki sodan kuluessa hevosia kaatui ja uusia hevosia tuli tilalle, jotka eivät olleet suomenhevosia, joten iskuvoima myös sotasaaliina saaduilla hevosilla tuli näytetyksi. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqw60f9_61qo8IIs_0srLyPxu-tYUmJ6o8uCFB3xozp1YGM5HkkaGUOAGTki_o3ok5l9d0ueRTSJf5ieP4yeSY6GZHB-Xqvs1tz8zQygzicH1FqZJeCO0tnOx35CVeeBnMAunZTNBFbk4/s1600/Hakkapeliitta-1940.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqw60f9_61qo8IIs_0srLyPxu-tYUmJ6o8uCFB3xozp1YGM5HkkaGUOAGTki_o3ok5l9d0ueRTSJf5ieP4yeSY6GZHB-Xqvs1tz8zQygzicH1FqZJeCO0tnOx35CVeeBnMAunZTNBFbk4/s320/Hakkapeliitta-1940.jpg" width="231" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hakkapeliitta kuvattuna vuoden 1940<br />
postimerkkiin</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Pienuuden ja ulkonäön muut puutteet hakkapeliittain ratsu korvasi rauhallisuudellaan, sitkeydellään, nopeudellaan, kestävyydellään ja luonteen vireydellä. Hakkapeliittojen pitkien sotaretkien vuoksi on paikallisiin saksalaisiin hevossukuihin melkoisella varmuudella jäänyt piirteitä suomalaisesta hevosesta. Samanlaisesti hakkapeliittojen sotasaaliina tuodut hevoset ovat vaikuttaneet suomalaisen hevosen kehitykseen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Hakkapeliittojen hevonen oli kiitolaukassa hyvin käyttökelpoinen ja kiitolaukka oli silloisen ratsuväen taistelutaktiikassa hyvin tärkeää. Rauhallisen ja pelottoman luonteensa ansiosta suomalaisten ratsut eivät säikkyneet turhia ja tottuivat nopeasti esim. tupesta vedetyn miekan välähdykseen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Nykyinen suomenhevonen on muita kylmäverirotuja kevyempi ja kuivarakenteisempi, mutta ei yhtä jalomuotoinen, kuin lämminverirodut. Rauhallisuutensa ja vaatimattomuutensa puolesta se on kylmäveristen kaltainen, mutta vetäjänä niitä sisukkaampi ja sitkeämpi. Sen nopeus, luonteen vireys, kestävyys ja pitkäikäisyys ovat puolestaan lämminverihevosen tyypillisiä ominaisuuksia. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhds81cbLIor68v3yGkaMtwkKzXdNv_78B_SX8Fn0enzRRfRwbvmDCcL60Yu8h0VAvY1fUaCcmtOaUnNuhtuzoEww-KaUoCF0JAxMonqZpEVl0lF2t1Ifs016v5R2qudnKvryPmOthRcyU/s1600/800px-Karjalainen_1909.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhds81cbLIor68v3yGkaMtwkKzXdNv_78B_SX8Fn0enzRRfRwbvmDCcL60Yu8h0VAvY1fUaCcmtOaUnNuhtuzoEww-KaUoCF0JAxMonqZpEVl0lF2t1Ifs016v5R2qudnKvryPmOthRcyU/s320/800px-Karjalainen_1909.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomenhevonen vuodelta 1909</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun nykyisen kantakirjaoriin keskikorkeus on 158cm, keskipituus 168cm ja keskipaino 576kg, voidaan olettaa, että hakkapeliitan ratsu oli korkeudeltaan keskimäärin 120cm ja jopa sen alle, pituudeltaan noin 132cm ja se painoi n. 400kg. Vertailukohtana voidaan hyvin pitää, että nykyisissä ratsastuskilpailuissa kansainvälisten ratsastuskilpailusäännösten mukaan alle 140cm korkeat hevoset lasketaan pieniin poneihin ja 140-148cm korkeat isoihin poneihin. Varsinaisiksi poneiksi katsotaan tietysti vain tiettyjen ponirotujen edustajat. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jopa uskomattoman pieniä olivat siis hakkapeliittojen ratsut. Voidaan vain kuvitella sitä pilkkaa, jota nämä upeat hevoset saivat osakseen ja sillä mitalla siitä myös maksettiin takaisin. Sillä harva oli se taistelu, jossa hakkapeliitat eivät olisi dominoineet Saksan sotakenttiä suuressa kolmikymmenvuotisessa sodassa.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
Olavi Antila, Juha E. Tetri - Hakkapeliittain jäljillä - Suomalaiset Euroopan sotakentillä</div><div><br />
<a href="https://suomenhevosliitto.fi/">https://suomenhevosliitto.fi/</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-304632290061076982016-03-27T00:01:00.001+02:002023-04-14T09:52:49.016+03:00Ylivieskan kirkko Tämä pääsiäinen eteni hyvin surullisissa merkeissä, sillä <a href="http://yle.fi/uutiset/kirkko_palaa_ylivieskassa/8770528" target="_blank">uutinen </a>vuonna 1786 valmistuneen Ylivieskan kirkon täydellisestä tuhosta saavutti suomalaiset lauantaina alkuillasta. <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1458963249444" target="_blank">Paloa epäillään tuhopoltoksi. </a><br />
Päätin tehdä tämän päivityksen kyseisestä kirkosta, murtuneella mielellä, sillä jokainen pala maamme historiaa on korvaamatonta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3yVxeyluJTD9wFwqhOnhBnHkkjPb_QcPXOZPKbvdw9cUB0bvwUm5QfmXQmSK-Gix6fibroCijQVbEkgki9SMh_PYghmmZsib7e9Xf_IKcDLFtUjQyxQFoHq9ZoX5qtUWv398Hd-hzWes/s1600/7bb09e2e37dee991370b48f1e8d02ca5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3yVxeyluJTD9wFwqhOnhBnHkkjPb_QcPXOZPKbvdw9cUB0bvwUm5QfmXQmSK-Gix6fibroCijQVbEkgki9SMh_PYghmmZsib7e9Xf_IKcDLFtUjQyxQFoHq9ZoX5qtUWv398Hd-hzWes/s320/7bb09e2e37dee991370b48f1e8d02ca5.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Ylivieskan ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1653 Kalajoen rannalle, samalle paikalle, jossa myös lauantaina 26.3.2016 palanut kirkko sijaitsi. Vanha kirkko oli pieni, mutta palveli kuitenkin 133 vuotta. Vähitellen se kuitenkin rappeutui ja sen tilalle päätettiin rakentaa uusi kirkko. Kirkon piirustukset laati Pekka Raudaskoski ja ne hyväksyttiin Ruotsin intendenttikonttorissa 6.7.1784. Kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1786. Kirkko oli tyypillinen pohjalainen suoranurkkainen ristikirkko. Kirkon seiniä koristivat Raamatun tapahtumia ja eri henkilöitä kuvanneet maalaukset. Niistä ehkä huomattavin oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Kiempe" target="_blank">Thomas Kiempen</a> maalaama kolmiosainen alttaritaulu. Alttaritauluun liittyy mielenkiintoinen tapaus, sillä se kadotettiin korjaustöiden yhteydessä alttarirakennelman ja vuorilaudoituksen alle. Maalaus löydettiin vasta vuonna 1957 sen aikaisten korjaustöiden yhteydessä. Muut maalaukset olivat peittyneet seinien valkaisun vuoksi ja luultavasti vesivahinkojen myötä olivat ainakin osittain tuhoutuneet.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVpWl1zeLYTPMLl0bDIKNppgqwp7hBXavinDy_WJTDNzi8Q1v6M44w2YztPzhOBGZQOuuurx2Pe7YxUadH5Uw9xXj0kvgXBsk1sUuanXxGUzIPshjd2cbr-iWDQEhlKI-b3BIBLHFOj-o/s1600/36.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="234" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVpWl1zeLYTPMLl0bDIKNppgqwp7hBXavinDy_WJTDNzi8Q1v6M44w2YztPzhOBGZQOuuurx2Pe7YxUadH5Uw9xXj0kvgXBsk1sUuanXxGUzIPshjd2cbr-iWDQEhlKI-b3BIBLHFOj-o/s320/36.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ylivieskan kirkko vuonna 1912 tai 1913 </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwd5olTnBwJl1ZoIiIT0D6fO5CqEpZqdWjjAsNxltYph3Ho-cahRg9657KN411iH9aD_Y9TE12V-GLtfzhjDmO-6xGI8S6UmjZ6Naps-4wmiOKY2PEKR0gTqrvj7S29FYrhQxYVvJHQHo/s1600/kuvia_Kirkko_kirkko+Ylivieska+%252882%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwd5olTnBwJl1ZoIiIT0D6fO5CqEpZqdWjjAsNxltYph3Ho-cahRg9657KN411iH9aD_Y9TE12V-GLtfzhjDmO-6xGI8S6UmjZ6Naps-4wmiOKY2PEKR0gTqrvj7S29FYrhQxYVvJHQHo/s320/kuvia_Kirkko_kirkko+Ylivieska+%252882%2529.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Kirkko korjattiin perustellisesti vuonna 1892, jolloin sen ulkoasu uudistettiin perusteellisesti ja samalla se sai myös kellotapulin, joka rakennettiin länsisiiven päähän. Arkkitehtina toimi tällöin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Basilier" target="_blank">Julius Basilier.</a> Tämän korjauksen yhteydessä vanha alttaritaulu myös katosi.<br />
Kirkon paanukatto uusittiin peltikatolla vuonna 1927. Kirkon sisärakenteet saivat yleistä tunnustusta erityisesti niiden laadukkaasta työstä. Kirkon alttaritaulun hankinnasta oli syntynyt jonkin verran erimielisyyksiä. Lopulta alttaritaulun maalasi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa" target="_blank">Sigurd Wettenhovi-Aspa</a> vuonna 1897 ilmeisesti kirkkoherra Montinin päättämänä. Taulu kuvasi vapahtajaa ristillä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNCcODQGNyHMZBQPf2LTUz3bhjhZ3XzAJlEcuad7zrGpNHyQc_YNzX6xaEY_3k7e61K9w03wRkbxK1tD7BbfpKeiO2U22vP_MkzUqyTfNq0dqfB5mQYaua2fz9lOBdBh92Nhw84QhbE4Y/s1600/03-suurennos.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNCcODQGNyHMZBQPf2LTUz3bhjhZ3XzAJlEcuad7zrGpNHyQc_YNzX6xaEY_3k7e61K9w03wRkbxK1tD7BbfpKeiO2U22vP_MkzUqyTfNq0dqfB5mQYaua2fz9lOBdBh92Nhw84QhbE4Y/s320/03-suurennos.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sigurd Wettenhovi-Aspan maalaama<br />
alttaritaulu</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kirkon kellot uusittiin vuonna 1901 ja 1910, ensin pieni ja sitten iso kello. Molemmat valettiin Berliinissä. Isompaan kelloon oli laadittu teksti <i>” Ylivieskan seurakunnan kirkonkello, valettu kirkkoherra Jonathan Montinin aikana 1910. Ps. 95: 1-2. Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän turvakalliomme. Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi.” </i><br />
<i><br /></i>
Kirkkoon oli hankittu myös vuosisadan vaihteessa puulämmitteiset kamiinat, joihin kirkkoherra Montin oli sijoittanut huomattavat määrät omia rahojaan. Kamiinat poistettiin vuoden 1957 korjausten yhteydessä ja tilalle asennettiin sähkölämmitys. Samaan aikaan uusittiin myös kirkon sisämaalaus ja tehtiin muita pieniä muutostöitä. Paikkoja kirkossa oli n. 700 ja sen viimeisimmät urut asennettiin paikalleen vuonna 1971.<br />
<br />
Kirkon kolmannessa kerroksessa sijaitsi kirkkomuseo, jossa säilytettiin mm. saarnatuoli, virsitaulu, sekä kirkon penkki, kaikki vuonna 1653 valmistuneesta vanhasta kirkosta. Nyt nekin ovat iäksi kadonneet.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyiMK_W34p-RCCNcGswyoxscyKvhW9BokhDS-evXPP-vzrRcxDJZecbntVAHTlWrDDa7xjO91AQdcUVB2yxWlbZN1QNzww1VAX-6D3KwmvL5utZIveBbBZIy1iLDrMcFCvHtnDGwMPnpY/s1600/06-suurennos.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyiMK_W34p-RCCNcGswyoxscyKvhW9BokhDS-evXPP-vzrRcxDJZecbntVAHTlWrDDa7xjO91AQdcUVB2yxWlbZN1QNzww1VAX-6D3KwmvL5utZIveBbBZIy1iLDrMcFCvHtnDGwMPnpY/s320/06-suurennos.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkkomueso</td></tr>
</tbody></table>
<i><br /></i>
<br />
<div>
<i>”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.” (5 Moos. 33:27)</i><br />
<i><br /></i>
Lähteet:</div><div><br />
<a href="http://www.ylivieskanseurakunta.fi/">http://www.ylivieskanseurakunta.fi/</a><br />
<br />
<a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200681">http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200681</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-22814924236743019052016-03-16T18:00:00.003+02:002023-08-09T13:22:02.398+03:00Ominainen - Kirottujen saariKoska Turun saaristoon aiemmalla tekstillä päädyttiin, niin pysytään samalla alueella ja mennään hetkeksi Seilistä muutama kilometri länteen. Siellä, Nauvon ja Rymättylän välissä, sijaitsee Ominaisen saari (joskus myös Omenainen), jonka rannalla seisoo nykyisin iso rautainen risti. Saaren ranta on hankala ja kivikkoinen, joka on yksi syy siihen miksi purjehtijat karttavat paikkaa. Pelkkä vaikeakulkuinen ranta ei vielä saaresta tee kirjoittamisen arvoista, mutta se mikä tekee, on sen poikkeuksellisen karmiva historia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXnQUtqpungbTlfAdQ_JE6wTaurAGur3iNrwwLchOdx9-42B4yzQudVYDwExrRKjoudYhNEqYs6HumLYn0qmMErlLaxgTs-rQMo1WaVyL2Y8I2ASDuwy0ZSDnDe2_l0HhHqItKGxQMqfg/s1600/imageedit_6_5909829050.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="183" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXnQUtqpungbTlfAdQ_JE6wTaurAGur3iNrwwLchOdx9-42B4yzQudVYDwExrRKjoudYhNEqYs6HumLYn0qmMErlLaxgTs-rQMo1WaVyL2Y8I2ASDuwy0ZSDnDe2_l0HhHqItKGxQMqfg/s320/imageedit_6_5909829050.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ominaisen ja Seilin sijainti kartalla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/03/seili-sairaala-ilman-paluuta.html" target="_blank">Aiemmin kirjoittamassani</a> Seilissä oli ja on edelleen hautausmaa sairaille ja saarella muuten asuville, mutta Ominaisissa ei asuttu, eikä asuta. Hautausmaa siellä sen sijaan on ja se hautausmaa on tarkoitettu niille, jotka eivät muualle, siunattuun maahan, voineet tulla haudatuksi. Tällaisia olivat mm. murhaajat, itsemurhaajat ja kuolemaantuomitut. Näitä kirottujen sielujen ruumiita tuotiin saarelle vuosisatojen ajan haudattavaksi, tosin kuolleita ei useinkaan kirjaimellisesti haudattu, eikä heille kaivettu edes hautaa, vaan heidät tuotiin saarelle ilman arkkua ja heitettiin rantaveteen mätänemään, tai peiteltiin nopeasti sammaleella. Osa toki haudattiin, mutta silloinkaan ei käytetty arkkua ja vainajat kaivettiin 60-70cm syvyyteen hiekkaiseen maahan.<br />
<br />
Tiettävästi rymättyläläiset toivat ruumiit saaren pohjoispäähän, nauvolaiset lounaispäähän ja mahdollisesti myös korppoolaiset käyttivät samaa aluetta.<br />
<br />
Myös vainajan kuljetukseen käytetty vene, tai reki jätettiin syntisen vainajan saastuttamana rannalle, saattajien paetessa saarelta mahdollisimman nopeasti. Vainajan venettä on siis hinattu toisen veneen perässä ja talvella on käytetty rekeä. Saaren maine pelotti kuolleiden saattomiehiä eivätkä he kovin mielellään lähteneet vainajaa saarelle viemään. Saarta pelättiin yleisesti ja siitä kerrottiin kummitusjuttuja. Eräs niistä kertoo, että mikäli saarelle jostain syystä jouduttiin laiva ankkuroimaan, sen kiinnitysköydet katkesivat yöaikaan. Eräskin "merikarhu" oli nuorisoporukan kanssa rantautunut saaren rantaan ja pieni ryhmä mennyt soutuveneellä saarelle tarkoituksenaan yöpyä siellä. Illan hämärtyessä oli kuitenkin alkanut kuulua viheltelyä ja kivet olivat lennelleet, joten ryhmä otti nopeasti jalat alleen. Rantaan tullessaan he olivat huomanneet laivan keulaköyden irronneen, tai irroitetun.<br />
<br />
Viimeiset vainajat haudattiin Ominaisiin 1850-luvun puolivälissä, mutta saaren synkkä historia jatkuu vielä pitkälle 1900-luvun puolelle. Sanotaan, että toisen maailmansodan aikana kotiutetut saksalaiset olivat Ominaisten kohdalla heittäneet mereen mukanaan olleet suomalaiset tytöt ja naiset, koska tiesivät, ettei heillä ollut asiaa Saksaan. Osa naisista hukkui uimataidottomina jääkylmään veteen, mutta osalle kohtalo oli vieläkin kauheampi, sillä he selvisivät saarelle, jossa kuolema oli vääjäämätön.<br />
<br />
1960-luvulla kirkko julisti saaren hautapaikaksi, jolloin sinne pystytettiin myös alussa mainitsemani rautainen risti. Niihin aikoihin saarella tehtiin myös tutkimuksia, joiden myötä löydettiin luita ja veneen, tai reen osiksi tunnistettavia veistettyjä puun palasia.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />Lasse Sjöström - Ikivanha väylä Turusta Tukholmaan</div><div><br />Altti Holmroos - Saarilla sattunutta</div><div><br />
<a href="http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/saaristo/kirottujen-kummitussaari">http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/saaristo/kirottujen-kummitussaari</a></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-5552160751694807032016-03-15T01:46:00.001+02:002023-04-14T09:53:33.426+03:00Seili - Saari ilman paluutaVuonna 1619 antoi mahtava ja oikeudenmukainen kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf" target="_blank">Kustaa II Aadolf</a> käskykirjeen leprasairaalan perustamiseksi Turun läheisyyteen. Sairaalaan tultaisiin sijoittamaan kaikki Turun silloisten hospitaalien leprapotilaat, sekä mielisairaita ja muita kroonikoita.<br />
Käskyn toteuttamiseksi koottiin toimikunta, joka koostui nimekkäistä ja vaikutusvaltaisista henkilöistä. He olivat valtakunnanneuvos <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Skytte" target="_blank">Johan Skytte</a>, Turun linnan herra Carl Oxenstierna, sekä Jochim Berends ja Johan Otteson. Sairaalan paikkaa alettiin kuumeisesti etsiä ja hyväksi paikaksi vaikoitui Seilin saari Turun saaristossa. Seili oli sinänsä melko luonnollinenkin valinta, koska se sijaitsi vilkkaan Turku-Tukholma-laivareitin lähellä, tarkemmin sanoen Nauvossa, n. 30km Turusta etelään ja siellä sijaitsi hiekkainen harju, joka sopi hyvin hautausmaaksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrjM8XmfoJdJ-7Ln-8xgOqDuHf6_Clxri2UYYbu5F0kSqgvruL2aARR3cAqHjPrkpYYp4naPg8tH5KbCa4nnA8B84LbLbNfTo9DrKXRfFLwV65fJhZjglIbElhHTDWTfs03M35xEwNMso/s1600/Seili1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="233" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrjM8XmfoJdJ-7Ln-8xgOqDuHf6_Clxri2UYYbu5F0kSqgvruL2aARR3cAqHjPrkpYYp4naPg8tH5KbCa4nnA8B84LbLbNfTo9DrKXRfFLwV65fJhZjglIbElhHTDWTfs03M35xEwNMso/s320/Seili1.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva Seilistä vuodelta 1811</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Seili oli ollut kruunun saari jo ainakin 1500-luvulta lähtien ja siellä tiedetään olleen Fogdeby niminen maatila, jota viljeli kaksi kruunun talonpoikaa. Leprasairaalan tullessa saarelle maatilan velvollisuuksiin kuului sairaalan omavaraisuudesta huolehtiminen ruuan ja eläinten rehun suhteen.<br />
Tätäkin vanhemmasta historiasta kertovat alueella varmuudella olevat hautaröykkiö ja kuppikallio, jotka molemmat on ajoitettu esihistorialliseen aikaan, paikalta löytyy myös lisää röykkiöitä, joita ei vielä ole voitu ajoittaa, mutta jotka todennäköisesti ovat myös esihistoriallisia.<br />
<br />
Turun Pyhän Yrjön (Yrjänän) hospitaalista, joka oli toiminut jo 1300-luvulta asti, tuotiin saarelle ensimmäiset potilaat, tässä ensimmäisessä vaiheessa heitä oli n. 20. Vuonna 1622 kaikki Turun hospitaalirakennukset poltettiin maan tasalle tartuntavaaran pelossa ja vuonna 1624 Seiliin tuotiin Turusta Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko, joka kasattiin saarella uudelleen. Turussa sairaita hoidettiin myös Pyhän hengen huoneessa, josta niin ikään vuodesta 1624 lähtien toimitettiin sairaita Seiliin. Seiliin tuotavien potilaiden joukossa oli aikojen saatossa myös sotainvalideja, köyhiä, rampoja ja yhteiskunnan hylkiöitä. Sairaat asuivat pienissä mökeissä nykyisellä Kirkkoniemellä, josta on nykyisin maankohoamisen myötä tullut osa pääsaarta, kun taas mielisairaat asustivat pääsaaren puurakennuksissa. Kirkkoniemeen oli rakennettu 4 asuinrakennusta, leivintupa, sekä saunarakennus ja aiemmin mainittu kirkko; näiden väliin oli jätetty tila hautausmaalle. Rakennetuista puurakennuksista on enää nähtäissä vain kivijalkoja. Saarelle tultaessa potilaiden piti tuoda mukanaan 20 taalaria, sekä laudat ja naulat ruumisarkkuaan varten. Sairaat tiesivät saarelle jouduttuaan, että sieltä ei ollut enää paluuta.<br />
<br />
Rahoitusta hospitaali sai mm. sakoista, kuten kuningas Kustaa II Aadolfin määräämä aatelisen Klaus Munckin kuolemantuomion muutos 400 taalarin sakoiksi Seilin leprahospitaalin hyväksi osoittaa. Samoin vuonna 1627 muutettiin vouti Antti Haren kuolemantuomio sakoiksi, joista 100 taalaria määrättiin Seilin lepraparantolalle. Parantola oli sinänsä hyvin harhaanjohtava nimitys, sillä spitaalipotilaille ei järjestetty varsinaista lääkärinhoitoa ja ensimmäisen kerran saarella vieraili lääketieteenoppinut vasta vuonna 1686. Myöhemminkään lääkärin läsnäolo saarella ei ollut yleistä. Pääasiallinen hoito oli sielunhoito ja saarelle perustettiinkin tuomiokapitulin päätöksellä papin virka samoihin aikoihin, kun potilaita alettiin saarelle tuoda. Hospitaalin johdossa olivat läänin maaherra ja Turun piispa, sekä paikallisesta valvonnasta vastasi Nauvon kirkkoherra.<br />
<br />
Hoitohenkilökuntaa oli parantolan perustamisen aikoihin vaikea saada värvättyä, joten sairaat saivat pääsääntöisesti tulla toimeen omillaan. Tai olihan saarella se maatila, joka takasi, että ruokaa riitti, kuten myös paloviinaa, jota pidettiin yhtenä hoitomuotona Kupittaan lähdeveden ohella.<br />
<br />
Kahtiajako spitaalisiin ja puhtaisiin oli hyvin ehdoton ja he eivät saaneet olla missään tekemisissä toistensa kanssa, myöhemmin rakennetussa kirkossa länsisiipi erotettiin aidalla ja portilla muusta tilasta ja siellä istuivat tautiset. Ehtoollisen he saivat kepin nokasta puhtaitten puolelta. Spitaalisia pidettiin Jumalan rankaisemina ja spitaalia Jumalan rangaistuksena ihmisen synneistä.<br />
<br />
Hospitaalissa oli kerrallaan 28-60 potilasta ja kaikkiaan siellä tiedetään olleen 663 lepraa sairastavaa. Monet heistä tuotiin väkisin, sillä Seiliin joutuminen tarkoitti täydellistä eristäytymistä muusta maailmasta. Saarelle joutui tosin myös terveitäkin, sillä lepradiagnoosi saatettiin tehdä ihottuman perusteella ja oudosti käyttäytyvä vaimo saatettiin diagnosoida hulluksi. Kuolleisuus oli Seilissä korkea, jopa 20-30% sairaista menehtyi joka vuosi. <br />
<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha" target="_blank">Isoviha </a>kurjisti Suomen aluetta vuosien 1713-1721 välillä ja lopulta lähes autioitti koko Suomen.<br />
Tämä tuntui myös Seilin saarella, jossa rakennukset rappeutuivat ja potilasmäärät vähenivät. Vain pääsaaren rakennuksia kunnostettiin. Isonvihan aikana saari joutui myös venäläisten ryöstämäksi, jolloin suurin osa hoitohenkilökunnasta ja potilaista pakeni nykyisen Ruotsin puolelle. Isonvihan jälkeen Seilin vanha kirkko todettiin niin huonokuntoiseksi, että se katsottiin parhaimmaksi purkaa. Vuonna 1733 samalle paikalle rakennettin uusi hirsirakenteinen ristikirkko, joka nykyäänkin on saarella. Tämän kirkon länsipäässä on leprapotilaille tarkoitettu ovi, kun taas etelässä oli terveiden ovi. 1700-luvun hirsirakennuksista on säilynyt kirkon ohella vain pappila.<br />
<br />
Isonvihan jälkeen pelätty ja kammoksuttu lepra alkoi kuitenkin kadota Suomen alueelta ja Seiliin alettiin siirtää enenevissä määrin meilisairaita. Viimeinen leprapotilas, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eura" target="_blank">Eurasta </a>kotoisin ollut Malin Matsdotter, haudattiin Seilin kirkkomaahan vuonna 1785. Sen jälkeen hospitaali siirrettiin pääsaarelle, jonne rakennettiin 1800-luvun alussa "hourujenhuone", eli mielisairaala. Ensimmäiset kivirakennukset rakennettiin Seiliin 1801-1803. Hospitaali toimi ainoastaan mielisairaalana vuosina 1785-1840 potilasmäärän ollessa 30-50 henkeä. Mielisairauksiin yritettiin samoja lääkkeitä, kuin aiemmin leprapotilaille, eli katumuksen harjoittamista, Jumalan sanan kuuntelemista, mutta myös turvan takaamista ihmisille, joilla ei välttämättä ollut mitään mahdollisuuksia selvitä sen ajan yhteiskunnassa. Hoitokeinoina käytettiin myös työntekoa, sekä kylmiä kylpyjä ja tietenkin paloviinaa. Huoneiden seinille maalattiin symmetrisiä kuvioita rauhoittamaan potilaita.<br />
<br />
Myös poliittinen toisinajattelu saattoi johtaa saarelle karkotukseen. Näin kävi eräälle Olof Normanille perheineen. Hän suututti kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fredrik_I_(Ruotsi)" target="_blank">Fredrik I</a>:sen vaatimalla valtion ja kirkon erottamista toisistaan. Norman kuoli saarella 85-vuotiaana vuonna 1773.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb3INlzGrQ64Cb9SL6OWn5KoD9Q4wma1JBlU09tMKqWjPaYr-bUiimXKMt_GlugAKqPQjLXB-TCEc-N-W07JntVKPCvvLl6Ft9gSI6B9rpLC-KU4QjvQvViKWKPAvwzIKwFX0k9sz5PrY/s1600/1219082.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb3INlzGrQ64Cb9SL6OWn5KoD9Q4wma1JBlU09tMKqWjPaYr-bUiimXKMt_GlugAKqPQjLXB-TCEc-N-W07JntVKPCvvLl6Ft9gSI6B9rpLC-KU4QjvQvViKWKPAvwzIKwFX0k9sz5PrY/s320/1219082.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Työntekoa Seilissä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
1841 hospitaali muutettiin parantumattomasti mielisairaille tarkoitetuksi turvalaitokseksi ja vuoden 1851 laajennuksen myötä saaren potilaspaikkoja lisättiin 67:ään. Tällöin valmistui Turun kaupunginarkkitehdin P.J. Gylichin suunnittelema kivinen päärakennus. 1889 Seilistä siirettiin kaikki miespotilaat pois ja se toimikin aina lakkautamiseensa asti, vuoteen 1962, pelkästään naisille suunnattuna mielisairaalana. Naisten yleisin syy Seiliin joutumiselle oli näihin aikoihin lapsensa tappaminen. He olivat piikoja, jotka isäntä oli tehnyt raskaaksi ja sen jälkeen hylännyt. Naiset olivat tästä seonneet ja ottaneet lapseltaan hengen.<br />
<br />
Kaiken kaikkiaan Seilin saarella toimi sairaala lähes 350 vuotta.<br />
<br />
Sairaalan päärakennuksen lähellä olevan punaisen kaksikerroksisen talon Fyyrin viereisiin kallioihin on tehty kaiverruksia, joiden arvellaan olevan yhteydessä mielisairaalan toimintaan. Suurin osa kaiverruksista on kirjaimia, mutta myös vuosilukuja ja muita kuvioita on nähtävissä. <a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_alakohde_list.aspx?KOHDE_ID=1000015369" target="_blank">Museovirasto on rekisteröinyt</a> kaikki kaiverrukset. Lisätietoa ja kuvia Seilin rakennuksista ja kaiverruksista löytyy mm. <a href="http://seilinmuseokirkko.blogspot.fi/search/label/3.%20History" target="_blank">seilinmuseokirkko-blogista</a>.<br />
<br />
Seilin hautausmaa sijaitsee kirkon takana. Perimätiedon mukaan spitaalisia olisi haudattu toiselle hautausmaalle, mutta arkeologit eivät ainakaan vielä ole muualta löytäneet luita, kuin kirkon takana olevalta hautausmaalta. Kirkon suunnasta katsottuna oikealla ovat potilaiden haudat. Paikalla on puisia valkoisia ristejä, joissa on enää vain naisten nimiä. Puuristien lahottua katsottiin, että hautapaikka oli uudelleen käytettävissä ja koska sairaala toimi viimeiset vuosikymmenet pelkästään naisille suunnattuna, ei yhtään miehen nimeä risteistä enää löydä. Hautakivet ja valurautaiset ristit olivat kalliita, joten potilaat saivat harvoin, jos koskaan sellaisia. Poikkeuksiakin on, kuten pappi Karl Isak Nordlund, jonka hauta on merkitty valurautaisella ristillä. Kirkon vasemmalla puolella on saarelaisten ja sairaalan henkilökunnan hautoja, rinteessä on rivissä useampi isompi hautakivi ja -risti Holländereiden suvun jäsenille, jotka toimivat monissa sairaalan korkeissa viroissa ja olivat erittäin arvostettuja.<br />
<br />
Saarelta on useita kummitustarinoita mm. spitaalisten hengistä kirkon läheisyydessä, tai vanhasta keinutuolissa kiikkuvasta mummosta, sekä valekuristajasta, jonka ilmestyessä on herätty kuristavaan tunteeseen. Suuri osa tarinoista on taustaltaan traagisia ja traagisuutta Seilin saarella jo lähtökohtaisesti riittää. Tosin kaikki potilaat eivät Seilissä elämistä kokeneet niin pahaksi, kuten Keijo Alastalo, joka koulupoikana oli kesätöissä saarella, kertoo. Kerran hän oli kysynyt eräältä mielisairaalan potilaalta onko koskaan ajatellut hakevansa sieltä pois, johon potilas oli vastannut ettei hän sentään niin hullu ollut.<br />
On jopa väitetty, että sota-aikana Seilissä olisivat potilaat kuolleet nälkään ja kärsineet enemmän, kuin rintamalla, Alastalo tyrmää tällaisen käsityksen ja sanoo, että siellä riitti aina ruokaa ja useille Seili oli myös turvapaikka. Vuonna 2011 100-vuotta täyttänyt, Seilin saarella 30 vuotta työskennellyt Signe Erfors kertoi, että Seilistä liikkuu liiankin synkkiä juttuja julkisuudessa. Hän kertoi, että "p<i>otilaat olivat iloisia ja vaikuttivat tyytyväisiltä, kun heitä kohdeltiin hyvin." </i><br />
<br />
<div>
Erään hieman kevyempiaiheisen tarinan mukaan suomenkielen eräs kovaa humalatilaa tarkoittava sana on peräisin Seilin lepraparantolan ajoilta, jolloin potilaat valmistivat saarella viinaa laiturilta myytäväksi ohimeneville laivoille. Kun Turkuun matkalla olleet merimiehet olivat nauttineet liikaa Seilin viinaa, sanottiin heidän olevan "täydessä seilissä."<br />
<br />
Seilin historiasta riittäisi kymmeniä tarinoita. Tänä päivänä tarinat ovat mielenkiintoisia ja koko saaren historia on hyvin erikoinen ja värikäs. Vaikka kaikkien osalta saarella olo ei ollut pelkästään kärsimystä, kokivat toiset sen hyvin ahdistavaksi. Lyhyt katkelma erään potilaan vuodelta 1945 olevasta kirjeestä kertoo omaa tarinaansa tuntemuksista Seilin saarella: <i>"Paikka, missä olen, on kyllä luonnon puolesta kaunis. Mutta jos on kysymys sairaalasta, niin tämä on vain sairaalan nimen taakse naamioitu pesäke, jossa meidän potilaiden sekä sielun että ruumiin voimat pyritään täällä maailman selän takana tuhoamaan." </i><br />
<i><br /></i>
Suomen valtio luovutti vuonna 1964 Seilin hospitaalin rakennukset ja lähialueet Turun yliopistolle, joka perusti sinne tänä päivänäkin toimivan Saaristomeren tutkimuslaitoksen.<br />
<i><br /></i>
Tämä blogikirjoitus on hyvä lopettaa Zachris Topeliuksen sanoihin vuodelta 1845:<br />
<br />
<i>”Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää. Inhimillinen myötätunto kai lausuu nämä sanat, mutta siitä huolimatta ne ovat kammottavat. Sillä riistäkää ihmiseltä kaikki, mitä hän maan päällä rakastaa: isänmaa, koti, leipä, omaiset, ystävät; riistäkää häneltä rakkaus, rauha ja itse elämäkin, mutta jättäkää hänelle toivoa, niin silloin hän ei vajoa avuttomana onnettomuuden pohjattomaan syöveriin; ottakaa häneltä toivokin, niin hän menehtyy. Seilin kovaosaiset kurjuuden lapset, teille ei maan päällä ole enää jäljellä mitään – ei mitään!”</i><br />
<i><br /></i>
Lähteet:</div><div><br />
<a href="http://retkipaikka.fi/vapaa/seilin-saari-parainen/">http://retkipaikka.fi/vapaa/seilin-saari-parainen/</a></div><div><br />
<a href="http://proseili.fi/historia.htm">http://proseili.fi/historia.htm</a></div><div><br />
<a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1010">http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1010</a></div><div><br />
<a href="http://www.studio55.fi/matkailu/article/mielisairaalaa-tutkinut-jarkyttava-viesti-seilin-saarelta-lue-kirje-joka-ei-koskaan-paassyt-perille/131752">http://www.studio55.fi/matkailu/article/mielisairaalaa-tutkinut-jarkyttava-viesti-seilin-saarelta-lue-kirje-joka-ei-koskaan-paassyt-perille/131752</a><br />
<br /></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-73992001106870112212016-03-04T02:23:00.004+02:002023-04-14T09:53:54.584+03:00Pakokauhu joulukirkossa - "Krossad i kyrkan"Kuopio, Lammi, Juva, Sortavala ja Kokemäki, mikä yhdistää näitä paikkoja? Kuinka moni on kuullut sanat "rytyjoulu", "häsyjoulu", "hyryjoulu", tai "kirkkorymyli"?<br />
Näillä nimityksillä on kutsuttu Suomen alueella tapahtuneita järjettömiä pakokauhun aiheuttamia onnettomuuksia joulukirkoissa vuosien 1760 ja 1882 välillä. Näissä onnettomuuksissa sai surmansa yhteensä 96 ihmistä ja pienempiä vastaavia tapahtumia on saattanut hyvinkin olla lisää. Näiden onnettomuuksien johdosta kirkkojen ovet aukeavat nykyään ulospäin, käytävät ovat leveitä ja poistumistiet mitoitettuja. Tapahtumien aikaan oli toisin ja lopputulos, kuten kirkonkirjoissa lukee, oli monen kohdalla "krossad i kyrkan - murskautunut kirkossa".<br />
<br />
Lähdetään liikkeelle aivan alusta ja vuodesta 1669, jolloin Kuopion vanhassa kirkossa sattui tapaus, joka saattoi ennustaa tulevien vuosisatojen tapahtumia. Silloin kirkkokansa ryntäsi ehtoollispöytään sellaisella voimalla, että yksi nainen tallautui kuoliaaksi. Tapauksen johdosta annettiin uusia ohjeita jumalanpalveluksen pitämiselle.<br />
<br />
Pysytään edelleen Kuopiossa, mutta mennään lähes sata vuotta eteenpäin, nimittäin vuoden 1760 joulukirkkoon. Tapaus on saanut nimekseen "rytyjoulu". Vanha puukirkko oli ahtautunut aivan täyteen ja oikeastaan kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet sisälle, vaan jäivät pihalle kylmyyteen. Kirkossa sisällä oli hämärää, muttei kuitenkaan pimeää. On sanottu, että arviolta ainakin neljännes ihmisistä oli juovuksissa. Tapana nimittäin oli pitkillä kirkkomatkoilla nauttia viinaa lämmikkeeksi.<br />
<br />
Erään sotamiehen vaimo Riitta Hyväritär saapui viime hetkillä kirkkoon anoppinsa ja kahden lapsensa kanssa, jossa he juuttuivat väentungokseen. Hyväritär löysi jostain jakkaran, johon istahti kuuntelemaan jumalanpalvelusta ja imettämään alle vuoden ikäistä poikaansa Henrikiä. Toinen lapsi, 3-vuotias Paavali, oli anoppinsa helmoissa. Kirkkoon tunki aina vain enemmän väkeä ja Hyväritär, lapset ja anoppi jäivät puristuksiin. Hyväritär yritti pyytää, etteivät ihmiset tunkisi heidän päällensä, mutta turhaan. Lähimpänä seisovat horjahtivat heidän päällensä ja aikakirjojen mukaan lapset kuolivat välittömästi. Hyväritär parahteli ennen pyörtymistään "elkät tappako", "jo tapetan" ja "ai murhamiehet jo tappavat".<br />
Kirkkoherran apulainen Clemens Sirelius yritti komentaa hiljaisuutta kirkkoon. Ihmiset alkoivat kuitenkin Hyvärittären parahduksista johtuneen paniikin vuoksi tungeksia ovelle, kunnes joku huusi suureen ääneen: "Jo kircko pala", vaikka koko kirkossa ei poltettu kynttilöitä. Huuto sai aikaan pakokauhun, jolloin kansa yritti rynnätä ulos kirkosta, pakkautuen kulkuteille toistensa päälle. Ihmisiä kuoli kaikilla kolmella ulospääsytiellä yhteensä 14 henkeä. Käräjäpöytäkirjojen mukaan yhdeksän uhria ruhjoutui ja viisi tukehtui kuoliaaksi.<br />
<br />
Tästä tapauksesta mennään 53 vuotta eteenpäin vuoteen 1813 ja Lammin pitäjään lähelle Hämeenlinnaa. Tapaus on saanut nimekseen "häsyjoulu". Tähän aikaan oli tapana pitää omaa kynttilää joulukirkossa, näin oli myös 18 vuotiaan palvelijattaren Heta Mikonyttären kohdalla, joka istui kirkon lehterillä ja kiinnitti joulukynttilän saranaveitsen avulla edessään olevaan penkkiin. Virrenveisuun aikana noustiin seisomaan ja samassa kynttilä putosi sammumatta lehterin ja alakerran sisäkaton väliseen tilaan. Tilanne ei yltynyt paniikiksi, sillä tämä jäi huomaamatta muulta kirkkokansalta, niinpä Heta Mikontytär hiipi ulos hakemaan lunta yrittäen pudottaa sitä kynttilän päälle, tässä kuitenkin onnistumatta. Kirkossa ollut nuorimies Kaarle Huovila ryömi lehterin alle ja sai kynttilän käsiinsä. Se tapahtui kuitenkin liian myöhään, sillä joku salissa oli havainnut kynttilän liekin ja huusi: "Tuli on valloillaan lehterillä!"<br />
Samassa 53-vuotias Maria Juhontytär juoksi alttarille ja huusi kansaa jättämään palavan kirkon. Penkit särkyivät ja alttarikehä murtui, kun sadat ihmiset ryntäsivät pakokauhun vallassa ulos kirkosta. Kymmenen ihmistä tallautui, tai puristui kuoliaaksi ovien luona ja useat loukkantuivat. Paikalle tullut nimismies ei löytänyt kirkosta tulta, saati kipinää. Uhreista seitsemän oli lapsia, tai teini-ikäisiä ja kolme aikuista. Kirkonkirjoihin merkittiin "krossad i kyrkan - murskautunut kirkossa".<br />
"Häsyjoulun" jälkeen kiellettiin joulukirkossa omat kynttilät ja helposti syttyvät jouluoljet, samoin laitettiin vireille ovien aukeamissuunnan muutos, joka kuitenkin tapahtui vasta seuraavan tapauksen jälkeen.<br />
<br />
Tätä tapausta ei tarvinnut kauaa odottaa, sillä 16 vuotta Lammin tapahtumista, vuonna 1829, sattui Juvalla jälleen vastaava tragedia. Tapaus sai nimekseen "jyryjoulu" ja "myryjoulu". Joukirkko oli jälleen ahtaunut täyteen, niin, että koko kirkko tuntui natisevan liitoksistaan. Nimittäin alkuliturgian aikana miesten lehteriltä kuului jonkinlaista kolinaa ja natinaa, joka aiheutti lehterin alla olevassa kirkkoväessä levottomuutta. Jokin kolahduksista oli lopulta liikaa ja kirkossa kajahti jälleen kohtalokas huuto: "Tuli on irti!"<br />
Kirkossa ei ollut tietoakaan tulipalosta, mutta huudahduksesta syntyi paniikki ja paniikista pakokauhu. Ihmiset ryntäsivät oville ja toiset yrittivät sekasorrossa särkeä ikkunoita päästäkseen ulos. Tuona joulupäivänä kirkossa menehtyi 15 henkeä, jotka kaikki olivat naisia, tai tyttöjä, iältään 12-23-vuotiaita. Suurin osa kuolemista sattui jyrkkien portaiden vuoksi, kun takaa tulevat astuivat naisten pitkien helmojen päälle ja heitä kaatui ahtaaseen eteistilaan, jossa he jäivät väkijoukon tallomaksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn2hw231RP-fpZ6h5O6Z7mHqZMNydjRVdVHbZivBbN4tFHkzFnxrY0I0ifCzEJxcDkhpRg4JAM7RRWs8H4HY1L4uQO_NJ-HgemghGw1rrJcOy8GZtaDUDk3zEC5ON4I2cFGCyBRUTTTyk/s1600/joulukirkko+kuolleet+luettelo.jpe" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="207" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn2hw231RP-fpZ6h5O6Z7mHqZMNydjRVdVHbZivBbN4tFHkzFnxrY0I0ifCzEJxcDkhpRg4JAM7RRWs8H4HY1L4uQO_NJ-HgemghGw1rrJcOy8GZtaDUDk3zEC5ON4I2cFGCyBRUTTTyk/s320/joulukirkko+kuolleet+luettelo.jpe" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lammin joulukirkossa kuolleiden luettelo</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Seuravaa tapaus tuli entistäkin nopeammin ja se oli entistäkin kauheampi. 14 vuotta Juvan tapauksesta, vuonna 1843, Sortavalan kirkko oli remontissa, mutta palveli siitä huolimatta ilman penkkejä joulukirkkona. Kirkko oli täynnä remonttitavaraa ja kansa joutui kuuntelemaan jumalanpalvelusta seisaaltaan. Kesken jumalanpalveluksen ikkunalaudalla oleva kynttilä putosi seinustalla olevaan lauta- ja lastukasaan, josta sitä yritettiin sammuttaa polkemalla ja ulkoa haetulla lumella. Tilanne oli kyllä hallinassa, kunnes jälleen, kuin historian kaikuna, kirkossa kajahti huuto: "Kirkko on tulessa!" Pakokauhu ja sekasorto oli välittömästi valmiina, kaiken kansan pyrkiessä raivoissaan ulos kirkosta. Tällä kertaa vain entistäkin järkyttävämmällä lopputuloksella, ihmisiä kaatui sadoittain ulko-ovelle johtavassa ahtaassa portaikossa ja kuolleita oli kaikkiaan 54 henkeä.<br />
<br />
Seuraavaa ja viimeistä tapausta saatiin odottaa 39 vuotta. Se tapahtui vuonna 1882 Kokemäen kivikirkossa, joka edelleen on niillä sijoillaan. Tässä tapauksessa onnettomuuden suurin tekijä oli humalaisten ajattelematon käytös. Tapaus sai nimekseen "kirkkorymyli". Kirkko oli jälleen ääriään myöten täynnä ja ihmisiä seisoi käytävillä ja missä vain mahtui seisomaan. Kolme nuortamiestä, Matti ja Johannes Juhela, sekä "olytpryykin trenki" Saarinen rynnivät humalapäissään kyynärpäitään käyttäen eturiviin pitämään omaa elämäänsä, häiriten jumalanpalvelusta. Nuori pappi ei saanut kolmikkoa aisoihin, eikä varsinkaan sen jälkeen kun he keksivät huutaa: "Kirkko pallaa, alttari puttoo ja kivimuuri kaatuu!" Tästä alkoi jo tutuksi tullut pakokauhu. Ihmiset rynnivät kohti ulko-ovea ja ikkunoita rikottiin. Kolme ihmistä sai sekasorrossa surmansa. Humalaiset nuoret joutuivat käräjille ja saivat kaikki vankeusrangaistuksen.<br />
<br />
Tämä kaikki saattaa tuntua nykyihmisestä oudolta, mutta tutkiessamme historiaa, meidän pitää pystyä mukautumaan sen ajan elämään, uskomuksiin, tapoihin ja kaikkiin ympäröiviin vaikuttimiin .<br />
Kylmissä ja pimeissä, tai vähintäänkin hämärissä kirkoissa saattoi olla tuhatkin ihmistä, heidän hönkäillessään kylmää ilmaa he tuskin näkivät paria metriä pidemmälle. Ihmisillä oli jatkuva avotulen pelko; näihin aikoihin kokonaisia kaupunkeja paloi ja tulipalot olivat muutenkin hyvin yleisiä. Kirkoista ulos johti yksi tai kaksi pientä kulkuväylää ja portaat olivat ahtaita ja jyrkkiä. Joulukirkossa käynti oli myös hyvin uskonnollinen rituaali, jossa koettiin olevan läsnä jotain suurempaa. Se saatettiin kokea jopa pelottavana asiana ja näiden kaikkien summana ihmiset olivat hyvin herkkinä ulkoiselle ärsykkeelle. On siis hyvin ymmärrettävää, että tilanteet muuttuivat silkaksi paniikiksi ja selviytymistaisteluksi; näin tapahtuessa sitä ei voitu enää pysäyttää ja uhrien tulo oli lähes vääjäämätöntä.<br />
<br />
Iso osa ihmishenkiä olisi saattanut säästyä, jos ovet olisivat auenneet ulospäin. Tämä onkin näkyvin muutos, joka voidaan havaita nykypäivänä. Nykyään kirkoissa on myös leveämmät käytävät, valaistus, äänentoisto, mitoitetut poistumistiet, sekä rajoitetut henkilömäärät. Vaikka väkimäärät kirkoissa eivät enää ylläkään aiempiin lukemiin, on yhteiskunta ottanut kuitenkin kantapään kautta opiksi, ettei vastaavia tapauksia enää sattuisi. Maallistuneissa yhteiskunnissa tällaiset tapaukset ovat siirtyneet yökerhoihin ja kauppakeskuksiin, joissa maailmalla kuolee edelleen kuukausittain ihmisiä väkijoukossa syntyneen pakokauhun vuoksi. Myös muslimien pyhiinvaellukset Mekkaan ovat tunnetusti johtaneet vastaaviin traagisiin seurauksiin.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/3-8533432">http://yle.fi/uutiset/3-8533432</a></div><div><br />
<a href="http://www.tunturisusi.com/joulu/joulutragediat.htm">http://www.tunturisusi.com/joulu/joulutragediat.htm</a></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-63125985076660799342016-02-29T20:42:00.001+02:002023-04-14T09:54:10.062+03:00Jaakko Ilkka - Pakeneva nuijamiesOlen pitkään miettinyt mikä aihe ei vaatisi juuri nyt paikalla käyntiä ja valokuvia, sillä mielessä on monta kohdetta, johon kevään tullen pääsee kuvaamaan ja niistä kirjoittamaan. Päädyin jälleen aiheeseen, joka liittyy vahvasti nuijasotaan, jota on sivuttu blogini teksteissä aiemminkin muutamaan kertaan. Nyt kuitenkin ollaan aiempaa vahvemmin sen ytimessä, sillä aiheena on henkilö, jonka kaikki nimeltä tietävät, nimittäin Jaakko Ilkka.<br />
<br />
Kuka oli Jaakko Ilkka ja miksi hän löytyy sijalta 75. Ylen vuonna 2004 järjestämässä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_suomalaiset" target="_blank">Suuret suomalaiset</a> äänestyksessä? Äänestystulokseen vaikuttaa tietenkin myöhemmin luotu myyttisyys, sillä totuus on, että Jaakko Ilkka ei nuijasodassa voittanut mitään ja ilman totaalisen epäonnistunutta nuijasotaa kukaan ei hänen nimeään historiasta osaisi kaivaa. Voisin jopa sanoa, että Ilkan vahvuudet olivat nimenomaan kaiken sen ulkopuolella, josta hänet tunnetaan, eli ratsutilansa kehittämisessä ja kaupankäynnissä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRP_3CNHUEDDXTNSn5ydAOs3V8eGKogUZaQbyGQZskWnWGnPj3CA7ExRvJM3pikABRqyYjW_-LqPRB6hBdJSBUcejaFTMhTu9v7aT_0kp172z0J6eKwPByHh2cvyleUdYK-wItMJ7Y4A8/s1600/Ilkan_patsas_2009.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRP_3CNHUEDDXTNSn5ydAOs3V8eGKogUZaQbyGQZskWnWGnPj3CA7ExRvJM3pikABRqyYjW_-LqPRB6hBdJSBUcejaFTMhTu9v7aT_0kp172z0J6eKwPByHh2cvyleUdYK-wItMJ7Y4A8/s320/Ilkan_patsas_2009.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilkan patsas Ilmajoella</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Nuijasota on historian saatossa saanut todellisuutta suuremmat mittasuhteet, vaikka sillä taatusti vaikutusta historian kulkuun onkin ollut. Ennemmin voidaan puhua katastrofista, josta ei hyötynyt kukaan. Ne suuret linjat, kuten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX" target="_blank">Kaarle IX</a>:n valtaannousu ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming" target="_blank">Klaus Flemingin</a> kuolema, eivät olleet ainakaan suoraan riippuvaisia nuijasodasta. Sota, tai kapina, pitää kuitenkin sisällään mielenkiintoisia kohtauksia, joista kirjoitin mm. <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/anolan-kartano-kirkkosaari-ja-axel-kurck.html" target="_blank">Anolan kartanon</a> yhteydessä. Sanoakseni vielä, ettei kukaan saa kuvaa vähättelystä, että nuijasodan n. 3000 talonpojan kaatuminen vastaa nykyisellään n. 75 000 henkeä, eli menetykset olivat tältä osin valtavat ja suhteessa suuremmat, kuin vuoden 1918 vapaussodassa.<br />
<br />
Jaakko Ilkka syntyi 1540-luvun puolenvälin paikkeilla Ilmajoella. Tarkkaa ajankohtaa ei ole selvillä, mutta koska hänen poikansa syntyi 1567 on Jaakko Ilkan arveltu syntyneen viimeistään 40-luvun puolivälissä.<br />
Jaakon isä, Pentti Jaakonpoika, oli Ilmajoen toiseksi suurin maanomistaja, eli ihan köyhään perheeseen hän ei syntynyt. Pentti Jaakonpoika isännöi Rahnaston tilaa, josta naimakaupoilla ja omistajan ponnisteluilla kasvoi Ilkkalan ratsutila. 1570 alkanut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_viisikolmattavuotinen_sota" target="_blank">Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota</a>, eli pitkä viha, kuitenkin kuritti maata sen verran paljon, että tila köyhtyi ja köyhtyneenä Jaakko Ilkka sen peri vuonna 1585. Tila kuitenkin vaurastui nopeasti ahkeruuden ja hyvien päätösten vuoksi. Ilkan toisen vaimon sanotaan olleen ruotsalainen ja hän ilmeisesti osasi ruotsia ja solmi naimakaupoilla hyvät suhteet rannikon ruotsinkielisiin kauppiaisiin. Hän hankki laivan ja alkoi käydä menestyksekästä kauppaa Tukholmaan ja Tallinnaan. Hän tarjosi myös laivaansa kruunun käyttöön, joka oli päätöksenä erinomainen, sillä sota-aikana rahdin tarve oli suuri.<br />
<br />
Jaakko Ilkan omaisuus karttui ja hän osti toisenkin tilan, joiden myötä hän pystyi varustamaan kruunulle kaksi hevosta ratsastajineen. Tästä hyvästä kruunu palkitsi hänet verovapaudella, eli rälssillä. Ratsutilan pitäjän piti myös osallistua sotaan ja syksyyn 1592 mennessä hän osallistui kolmeen sotaretkeen Venäjää vastaan.<br />
<br />
Jaakko Ilkka oli varakas mies. Vuoden 1591 maakauppiaiden luettelossa Etelä-Pohjanmaan seitsemänneksi varakkain maakauppias. Varallisuuden ohella yhteiskunnallista asemaa korosti vielä muutaman vuoden pesti Ilmajoen nimismiehenä. Ilkan elämä oli ajan oloihin nähden melko rauhallista, kunnes hän tempautui mukaan historian pyörteisiin.<br />
<br />
Suomen alueella oli 1590-luvun alkuvuosina rauhatonta ja armeijan ylläpito kurjisti talonpoikia vuosi vuodelta. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnaleiri" target="_blank">Linnaleirijärjestelmä </a>onkin yksi painava syy nuijasodan alkamiselle. Tämä on sinänsä ironista, koska Jaakko Ilkka sai toista tilaansa vastaan oikeuden kerätä tuottoisaa linnaleiriä, eli sotaväen ylläpitoon tarkoitettuja majoitus- ja elatusmaksuja.<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank"><br /></a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana III</a> kuoli 1592 ja kuninkaaksi nousi hänen poikansa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund" target="_blank">Sigismund</a>, joka oli myös Puolan kuningas. Sigismund oli katolinen ja vietti aikaansa pääsääntöisesti Puolassa. Hän halusi tehdä Ruotsista jälleen katolisen maan, vaikka ei itse asian eteen juuri mitään tehnyt. Puolan valtaistuimelle Sigismund nousi jo 1587, koska hänen äitinsä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_Jagellonica" target="_blank">Katarina Jagellonica</a> oli Puolan kuningas Sigismund Augustuksen sisar. Sigismundin setä oli Kaarle-herttua, tuleva Kaarle IX. Sigismundin pysyttely Puolassa oli Kaarlelle hyvä asia, koska hän sai ajaa Ruotsissa omia etujaan ja hamuta valtaa ja kruunua näin itselleen. Kaarle oli luterilainen ja otti uskonnon lyömäaseekseen. Kaarlen tiellä oli kuitenkin yksi mies, Klaus Fleming, joka puolusti henkeen ja vereen kuningas Sigismundia. Aatelisto, niin Suomessa, kuin Ruotsissakin tasapainotteli Kaarlen ja Sigismundin välillä, mutta suurin osa kuitenkin näki järkeväksi tukea laillista kuningasta ja hänen marskiaan Klaus Flemingiä. Yksi syy tähän saattoi olla, että aatelisto sai kuninkaan ollessa Puolassa pyörittää valtakuntaa. Aatelistolta ei tukea herunut Kaarlelle ja hän liittoutui talonpoikien ja porvarien kanssa yllyttäen näitä kapinaan: <i>"Onhan teitä niin paljon, että pystytte karistamaan huovit päältänne, jos ei muuten niin aidanseipäillä ja nuijilla!" </i><br />
<br />
Tilanne oli siis hyvin tulenarka. Klaus Fleming oli perustanut Suomen alueelle sotilasdiktatuurin ja sen ylläpitäminen rasitti jo valmiiksi köyhää kansaa. Nuijasota ei kuitenkaan ollut pelkästään köyhälistön nousu aatelia vastaan, vaan kuten Mirkka Lappalainen on sanonut, se oli <i>"suhteellisen hyvässä asemassa olevien miesten johtama talonpoikaissota, jonka tavoitteena oli Turun ja Viipurin valtaaminen ja Flemingin hallinnon kaataminen"</i><br />
<i><br /></i>
Vaikka rauha solmittiin Venäjän kanssa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_rauha" target="_blank">Täyssinässä</a> vuonna 1595 ei Fleming suostunut, talonpoikien oletuksesta huolimatta, hajottamaan armeijaa. Hän halusi säilyttää sen, ettei Kaarlen valta nousisi liian suureksi ja pääsisi sitä kautta uhakaamaan Sigismundin asemaa.<br />
<br />
Kansan katkeruus kasvoi ja näyttämö oli valmis Jaakko Ilkalle.<br />
<br />
Linnaleireistä oli saatu Pohjanmaalla tarpeekseen ja vuonna 1595 koko Pohjanmaan lääni jätti maksamatta linnaleiriä, eli veroa armeijan ylläpitoa varten. Ilkka lyöttäytyi yhteen Kaarle-herttuan käsikassaran, varakkaan kauppiaan Hans Fordellin kanssa ja yhdessä he alkoivat rakentaa vastarintaa. Jaakko Ilkka sai puolelleen seudun talonpojat ja he tyhjensivät muutamassa päivässä maakunnan Flemingin huoveista.<br />
Fleming kuitenkin laittoi sotajoukon kapinallisten perään ja Jaakko Ilkka vangittiin ja vietiin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_linna" target="_blank">Turun linnaan</a> tammikuussa 1596.<br />
<br />
Kapina kyti edelleen ja se puhkesi nuijasodaksi kahakasta Kyrön kirkolla 25.11.1596. Kapinaviestiä vietiin Satakuntaan, Pirkanmaalle ja Savoon. Enää ei oltu puolustuskannalla, vaan nyt käytiin hyökkäyssotaa. Samalla Jaakko Ilkka palasi takaisin. Todennäköisesti häntä autettiin pakenemaan Turun linnan tyrmästä, mutta jotkin lähteet kertovat hänen paenneen käymälästä, ulosteiden poistoon käytetyn aukon kautta. Santeri Ivalo kirjoitti paosta <i>"Huovit olivat unohtaneet ottaa Ilkalta puukon ja tulukset pois, hän kiipesi tyrmänsä katonrajaan kaivamalla laastia kivien välistä, teki vaatteistaan köyden ja pakeni." </i>Pako siis tapahtui, tavalla tai toisella ja Ilkka oli nyt Pohjanmaalla, jossa hänelle tarjottiin päällikkyyttä. Sen hän otti vastaan.<br />
<br />
Kapinan alkuvaihetta voi kuvailla menestyksekkääksi, nimittäin vastarintaa ei ollut. 31.12.1596 tilanne kuitenkin muuttui, sillä Fleming keräsi joukkonsa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokian_taistelu" target="_blank">Nokialle</a>, jossa he ottivat ensimmäisen kerran yhteen nuijamiesten kanssa. Flemingin tykkimiehet möyhensivät leiriä yöllä ja aamulla Fleming toimitti tiedon, että rivimiehet saisivat vapaasti palata koteihinsa, kunhan kapinan johtajat luovutettaisiin. Fleming lupasi myös purkaa linnaleirin, joka oli osaltaan suurin syy kapinan aloittamiseen. Suurin osa talonpojista halusi suostua tähän. Jaakko Ilkka ei kuitenkaan jäänyt katsomaan miten kävisi, vaan hän pakeni ensimmäisten joukossa kohti Pohjanmaata.<br />
Päivän kääntyessä iltaan hän kuitenkin huomasi Flemingin miehien jahtaavan häntä tappaen samalla 500-600 miestä Nokian pelloille.<br />
<br />
Jaakko Ilkka saapui Ilmajoelle, josta ei kuitenkaan ollut hänelle hyötyä. Hänet vangittiin välittömästi paikallisten toimesta. Flemingin miehet saapuivat Ilmajoelle uuden Pohjanmaan voudin Aabraham Melcherssonin komennossa. Fleming halusi kapinajohtajat Turkuun kuultavaksi ja tuomittavaksi, mutta tammikuun lopulla Melchersson kuitenkin järjesti pikaoikeudenkäynnin, jossa Jaakko Ilkka tuomittiin kuolemaan. Ammattipyöveliä ei ollut, joten vouti pakotti Ilkan naapurin, Pentti Posson, panemaan tuomio käytäntöön Isonkyrön kirkolla. Flemingin kirjoittama kirje ei ehtinyt perille, jossa hän määräsi Jaakko Ilkan toimitettavaksi Turkuun. Ensin Ilkan kädet ja jalat murskattiin tylpällä esineellä, jonka jälkeen hänen oikea kätensä ja pää hakattiin irti. Lopulta ruumis paloiteltiin ja aseteltiin teilipyöriin Ilmajoen kirkon edustalle varoitukseksi muille. Jaakko Ilkka oli kuollut.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Tämän jälkeen alkoi myytin kasvattaminen. Tänä päivänä Jaakko Ilkkaa pidetään pohjalaisen talonpojan sankarina, jonka teot elävät edelleen. Pakko sanoa, että näissä puheissa on suurta romantisointia ja omasta mielestäni tietämättömyyttä, sillä suurin urotyö tuntuu olevan vain Turun linnasta pakeneminen, ratsutilansa hyvä hoito ja kaupankäynti. Nuijasodassa Jaakko Ilkka ei saanut aikaan muuta, kuin satojen talonpoikien teurastuksen, pitkittämällä omaa kuolemaansa pakenemalla Nokialta. Pakeneminen onkin vahvasti läsnä Jaakko Ilkan kohdalla. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Nuijasota päättyi 24.2.1597 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Santavuoren_taistelu" target="_blank">Santavuoren taistelussa</a> talonpoikien täydelliseen tuhoon. Sota oli myös Flemingin ja aatelin näkökulmasta katastrofi, joka repi maan hajalle. Ainoat jotka hyötyivät, olivat satunnaiset palkkasotilaat. Nuijasodassa käytiin Nokian ja Santavuoren taistelujen ohella Ulvilan, Nyystölän ja Suur-Savon taistelut, sekä kaksi pienempää kahakkaa Isokyrössä nuijasodan syttyessä, sekä tammikuun lopulla Tarharannassa. Kaikki suuremmat yhteenotot päättyivät Flemingin joukkojen voittoon. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuinka suuri vaikutus nuijasodalla sitten oli Sigismundin vallan heikentymiselle, ei voida varmasti sanoa. Uskon, että Kaarle-herttua olisi ilmankin pystynyt nousemaan valtaan, sillä valtataistelua käytiin vuosisadan lopulla muutoinkin laajalla rintamalla, jonka sivujuonne nuijasota vain oli. Kaarlen joukot voittivat Sigismundin joukot <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Marttilan_taistelu" target="_blank">Marttilan taistelussa</a> 1599, jonka jälkeen hän teloitutti useita Sigismundin kannattajia mm. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_veril%C3%B6yly" target="_blank">Turun verilöylyssä</a>. Kaarlesta tuli samana vuonna perintöruhtinas ja 24.2.1600 Linköpingin valtiopäivät ilmoitti, ettei Sigismund ollut enää Ruotsin kuningas ja Juhana III:n kymmenvuotias poika tunnusti Kaarlen Ruotsin hallitsijaksi. Kaarle kruunattiin vasta vuonna 1607 kuninkaaksi, mutta kuningas-nimitystä hän alkoi käyttää jo vuonna 1604. Klaus Fleming ei ollut tätä enää näkemässä, sillä hän kuoli sairaskohtaukseen 13.4.1597.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
Mirkka Lappalainen - Susimessu</div><div><br />
<a href="http://www.jaakkoilkka.fi/jaakkoilkka.html">http://www.jaakkoilkka.fi/jaakkoilkka.html</a></div><div><br />
<a href="https://www.geni.com/people/Jaakko-Ilkka/6000000001687377572">https://www.geni.com/people/Jaakko-Ilkka/6000000001687377572</a></div><div><br />
<a href="http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/jaakko_ilkka_suomen_kyseenalaisin_julkkis">http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/jaakko_ilkka_suomen_kyseenalaisin_julkkis</a></div><div><br />
<a href="http://salmekotivuori.blogspot.fi/2010/03/jaakko-ilkan-vankila-turun-linna.html">http://salmekotivuori.blogspot.fi/2010/03/jaakko-ilkan-vankila-turun-linna.html</a><br />
<br /></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-51998598322871074742016-02-13T20:00:00.002+02:002023-04-14T09:54:19.535+03:00Sammallahdenmäki - Varhaisen metallikauden aikainen hautausmaaKävimme tänään kauniin aurinkoisena talvipäivänä Sammallahdenmäellä, joka sijaitsee Rauman Lapin Kivikylässä. Sammallahdenmäki on Suomen alueen ainoa arkeologinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanperint%C3%B6luettelo" target="_blank">Unescon maailmanperintöluetteloon</a> valittu kohde. Siihen se valittiin vuonna 1999 Suomen ja Skandinavian edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Se kertoo itsessään jo paljon paikan vaikuttavuudesta ja arvosta.<br />
<br />
Sammallahdenmäen röykkiöalue sijaitsee kalliolla ja on kokonaisuudessaan noin kilometrin pituinen alue, jossa sijaitsee 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Eikä mitä tahansa röykkiötä. Alueen tunnetuin kohde on Kirkonlaattiaksi nimetty 19 x 18 metrin kokoinen ladelma, jollaista toista ei tunneta koko Pohjoismaissa. Toinen alueen merkittävä yksittäinen kohde on ns. Huilun pitkä raunio, joka jo kokonsa puolesta on vaikuttava. Se on nimittäin 24 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Suurin osa röykkiöistä on kuitenkin halkaisijaltaan n. 10 metriä. Tässä vaiheessa tulee väkisinkin mieleen, että mistä ihmeestä sen ajan ihmiset ovat nuo tuhannet ja taas tuhannet kivet keränneet?<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifXuS30MbPwM_Ls4xVz-3yhdN_p2gvpciZpl6oZhuaHYfbRXy_byS4tet-ddh6j73OJQeX0sJmU3XeHjgem35L3YX7e4iTTsT0VqV40hB9roHLAQ14u51Vye8tNnU2DzTTM_Q25yYwylI/s1600/Kirkonlattia2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifXuS30MbPwM_Ls4xVz-3yhdN_p2gvpciZpl6oZhuaHYfbRXy_byS4tet-ddh6j73OJQeX0sJmU3XeHjgem35L3YX7e4iTTsT0VqV40hB9roHLAQ14u51Vye8tNnU2DzTTM_Q25yYwylI/s320/Kirkonlattia2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkonlaattia</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Sammallahdenmäki on aiemmin ollut saari, mutta röykkiöiden rakentamisen aikana mäki oli jo osana mannerta ja sen länsipuolella avautui merellinen saaristonäkymä. Meren siirtyessä vähitellen kauemmas länteen se jätti jälkeensä pieniä järviä, joista yksi on Sammallahdenmäen länsipuolella nykyäänkin sijaitseva Saarnijärvi. Maankohoamisesta johtuen röykkiöt ovat ajoitettu pronssikaudelle, mutta niitä uskotaan käytettäneen vielä rautakaudenkin alussa. Röykkiöt sijaitsevat kalliolla viitenä erillisenä ryppäänä. Samallahdenmäellä on edustettuna lähes kaikki maastamme tunnetut röykkiömuodot.<br />
<br />
Merenpinta sijaitsi pronssikauden alussa n. 30 metriä nykyistä korkeammalla ja kauden lopussa n. 20 metriä nykyistä korkeammalla. Korkeimmalla kalliolla, n. 43 metrin korkeudessa merenpinnasta olevat röykkiöt ovat ajoitettu ajanjaksolle 1400-1040 eaa. Tutkituista röykkiöistä nuorimmat ovat ajoitettu vuosiin 180 eaa.-90 jaa. ja ne sijaitsevat matalimmalla, eli n. 19 metrin korkeudella.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij9HSDOHwcVsTzGcxEI9CHhWOswvEUhweHeubi4pM4A7MutBVYuJap6TsZS9Ut_jYB-dgymtoEyLRYGxghzPJzWYkhjv999I97cqQfO3zSdLiQhp032MOhHsayR8FcRD10nEvMei_YG1Q/s1600/R%25C3%25B6ykki%25C3%25B6.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij9HSDOHwcVsTzGcxEI9CHhWOswvEUhweHeubi4pM4A7MutBVYuJap6TsZS9Ut_jYB-dgymtoEyLRYGxghzPJzWYkhjv999I97cqQfO3zSdLiQhp032MOhHsayR8FcRD10nEvMei_YG1Q/s320/R%25C3%25B6ykki%25C3%25B6.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Röykkiö</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vuonna 1891 Volter Högman suoritti alueella ensimmäisiä tutkimuksia. Hän selvitti, että Huilun pitkän raunion pikkeuksellinen muoto on useiden peräkkäisten laajennusten tulos. Pitkään raunioon on mahdollisesti tehty useita hautauksia eri aikoina ja vainajat on kätketty sen kiveykseen polttamatta. Vuonna 2002 avattiin kahdeksan röykkiötä Sammallahdenmäen eri korkeudelta. Tutkimuksissa löydettiin kivikehiä, paasiarkkuja ja kivimuureja, näistä kuudesta löytyi palanutta ihmisen luuta, joten röykkiöihin on tehty polttohautauksia. Erään röykkiön sisältä löytyi spiraalimainen kuvio, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Ainoa esinelöytö oli sarjarannerenkaan katkelma. Samanlaisesta sarjarannerenkaasta oleva ehjä rengas on löydetty Porin Rajakalmiston yhdestä varhaisrautakautisesta haudasta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGAJbQ6gYeNEyUbIXIvsaUvU_WrmmSZUzCT7nSRMcyyl5KJaCalidsevQG1TJHONbVs0Vby6RmBOIkZhe2HouiuhPRcO-x4z13iSzYhTD1R6x3pM1245RgFMeOPksjicIXxs-elXe7ukE/s1600/K%25C3%25A4p%25C3%25A4likk%25C3%25B6.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGAJbQ6gYeNEyUbIXIvsaUvU_WrmmSZUzCT7nSRMcyyl5KJaCalidsevQG1TJHONbVs0Vby6RmBOIkZhe2HouiuhPRcO-x4z13iSzYhTD1R6x3pM1245RgFMeOPksjicIXxs-elXe7ukE/s320/K%25C3%25A4p%25C3%25A4likk%25C3%25B6.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aluetta on merkitty käpälikkö/hannunvaakuna-kylteillä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi-_I7rFP9UbTvWxz5a5TE8Bq4zi4myd8dOUN9GY0xN5xCGRFKUBNtD2Ne_rPyCv_hq1VUCDhGiGD1z7oALzxu6qk-NTtpxyPuayCJfCxPpAUaD8oQj7rriWh5nIoDko00p642zKQdJMk/s1600/Huilunpitk%25C3%25A4raunio1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi-_I7rFP9UbTvWxz5a5TE8Bq4zi4myd8dOUN9GY0xN5xCGRFKUBNtD2Ne_rPyCv_hq1VUCDhGiGD1z7oALzxu6qk-NTtpxyPuayCJfCxPpAUaD8oQj7rriWh5nIoDko00p642zKQdJMk/s320/Huilunpitk%25C3%25A4raunio1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huilun pitkä raunio</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNmEtZ3rcmC6dTuZ7HoVmrXxbMe9HBQeJl8PtA-RHm_HpAK3Rt1IW1wkqxK5TTeltZuRpKjug9gjR0kzd2Ney-HUo35-_7T7PRC5oLVCSHgjucwGLgbiae-hE3Jcc2mxL2L-Ah_dJpD6w/s1600/Huilunpitk%25C3%25A4raunio2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNmEtZ3rcmC6dTuZ7HoVmrXxbMe9HBQeJl8PtA-RHm_HpAK3Rt1IW1wkqxK5TTeltZuRpKjug9gjR0kzd2Ney-HUo35-_7T7PRC5oLVCSHgjucwGLgbiae-hE3Jcc2mxL2L-Ah_dJpD6w/s320/Huilunpitk%25C3%25A4raunio2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huilun pitkä raunio</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sammallahdenmäen röykkiöille tyypillinen piirre ovat paasiarkut, jykevistä kivipaasista, tai hiekkakivilaatoista tehdyt arkkumaiset rakenteet, jotka koostuvat joko pääty- tai sivupaasista, tai molemmista. Paasiarkku on saattanut hautaushetkellä sisältää vielä puisen arkun, tai vainaja on kiedottu eläimen taljaan. Paasiarkkuun on saatettu sijoittaa myös polttohaudatun vainajan luut. On mahdollisesti ajateltu, että arkut ovat estäneet vainajia palaamasta elävien maailmaan takaisin, sillä jos ruumista ei poltettu, vainaja saattoi jäädä vaeltamaan elävien keskuuteen.<br />
<br />
Paikallishistoriassa röykkiöt mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1878 ja vaikka alue on ollut paikallisille ihmisille merkityksellinen, vanhoihin karttoihin niitä ei kuitenkaan ole merkitty. Tämä voi johtua siitä, ettei niitä ole nähty merkitsemisen arvoisiksi, tai sitten kartantekijät vain eivät ole olleet tietoisia alueesta.<br />
<br />
Kirkonlaattiaan liittyy mielenkiintoinen uskomustarina, johon, niin kuin moneen muuhunkin vanhaan tarinaan, liittyy hiisien ja ihmisten välinen kilpailu. Kirkonlaattian kerrotaan syntyneet niin, että hiidet ja ihmiset alkoivat kilpailla kummat rakentavat kirkon nopeammin. Voittaja selviäisi sillä, kumpi soittaisi kelloa aiemmin. Hiidet alkoivat rakentaa kirkon pohjaa, mutta ihmiset nostivat vain kaksi pylvästä pystyyn, jonka väliin asettivat kellon ja soittivat sitä. Hiidet jättivät rakentamisen kesken ja suutuspäissään alkoivat heitellä kiviä kohti Rauman Lapin kirkkoa. Kirkonlaattia oli rakennelmana niin iso, että ihmiset eivät voineet ajatella muuta, kuin että se oli jättiläisten ja hiisien rakentama ja sen laajuus ei voinut liittyä muuhun kuin kirkkoon ja sen rakentamiseen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzNx6j0od32zdakBQU69FMd1IKhjhUBXlCaBu-SD2Ki3LLh3BoV5b5VHq-3uEY0-OmEDpuiJaMJ1QQAyedO9aVWUKXtqpyJ3E5UM8HT37FD5N7x6UjWF28tKAf1_jEs-8qKGlW-E27vF8/s1600/Kirkonlattia1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzNx6j0od32zdakBQU69FMd1IKhjhUBXlCaBu-SD2Ki3LLh3BoV5b5VHq-3uEY0-OmEDpuiJaMJ1QQAyedO9aVWUKXtqpyJ3E5UM8HT37FD5N7x6UjWF28tKAf1_jEs-8qKGlW-E27vF8/s320/Kirkonlattia1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkonlaattia</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Maailmanperintöstatuksen myötä Sammallahdenmäen merkitys esihistoriallisena kulttuurikohteena ja osana satakuntalaista kulttuuriympäristöä on kasvanut ja nykyään alue tunnetaan ympäri maailmaa; tämän huomaa hyvin alueen opastaulun luona, jonka yhteydestä saa opasvihkosia usealla eri kielellä.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />
<a href="http://www.rauma.fi/sammallahdenmaki">http://www.rauma.fi/sammallahdenmaki</a><br />
<br />
<a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=406010010">http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=406010010</a><br />
<br />
<a href="http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/maailmanperinto/sammallahdenmaki?lang=fi">http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/maailmanperinto/sammallahdenmaki?lang=fi</a><br />
<br />
<a href="http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa/sammallahdenmaki">http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa/sammallahdenmaki</a></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-13880688360340613182016-02-09T17:59:00.002+02:002023-04-14T09:54:34.469+03:00Kyrön skanssi - Linnake erämaassaSuomen alueella on historian saatossa ollut useita linnoja ja linnakkeita, osa niistä on hyvin tunnettuja edelleen ja osa on vaipunut aikojen saatossa historian hämärään. Nämä lähes unohdetut linnat ja linnakkeet ovat tietenkin tuhoutuneet ja niistä on jäljellä enää perimätieto, historialliset merkinnät, sekä mahdolliset arkeologiset löydöt. Satakunnan alueella, johon myös tämän tekstin linnake kuuluu, on keskiajalta laskettuna ollut neljä, tai jopa viisi linnaa, tai linnaketta, miten kukakin haluaa kohteita nimittää. Kokemäellä niitä on ollut 1300-1400 -luvuilla mahdollisesti peräti kaksi: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4en_linna" target="_blank">Kokemäen linna</a>, sekä joidenkin lähteiden mukaan läheiselle saarelle myöhemmin rakennettu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aborchin_linna" target="_blank">Aborchin linna</a>. Tämän toisen linnan sijainti tosin on edelleen epäselvä ja sen paikaksi on ehdotettu myös nykyisen Porin keskustan kohdalla sijainnutta saarta. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana-herttuan</a> perustaessa Poria 1558 mainitaan sen perustamisasiakirjassa paikalla sijainnut linnoitus, samoin kuin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olaus_Magnus" target="_blank">Olaus Magnuksen</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carta_marina" target="_blank">Carta Marinassa</a> on Porin kohdalle jokisuuhun merkitty tornilinna. Tämä saattoi olla Aborchin linna, tai täysin oma "Björneborg", jonka luokse Juhana-herttua valitsi kaupungin paikan. Näiden lisäksi Eurajoella on 1300-1400 -luvuilla ollut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Liinmaan_linna" target="_blank">Liinmaan linna</a>, toiselta nimeltään Vreghdenborch.<br />
Kokemäen linna purettiin jo vuonna 1367 ja Liinmaan, sekä Aborchin linnat lakkautettiin 1400-luvun aikana. Porin kohdalla sijainnut linnoitus on purettu todennäköisesti viimeistään kaupungin perustamisen, 1500-luvun puolivälin, paikkeilla, jolloin Juhana-herttua alkoi tuoda paikalle kiviä ison kivilinnan rakennusta varten. Hanke ei milloinkaan päässyt alkuun <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerik_XIV" target="_blank">Eerik XIV</a>:n vangittua veljensä Juhanan vuonna 1563.<br />
<br />
Näiden linnojen lisäksi on Pohjois-Satakunnan Karviassa sijainnut myöhemmin linnake. Tämä melko vaatimaton hirrestä rakennettu varustus oli nimeltään Kyrön skanssi, Kyrö-skantz, Karvian skanssi tai aiemmin Hämeenskanssi. Tästä linnakkeesta kuulee puhuttavan todella harvoin, jos milloinkaan. Siitä löytyy kyllä jonkin verran tietoa, mutta muutoin se on värikkäästä historiastaan huolimatta osastossa "vaipunut aikojen saatossa historian hämärään".<br />
Karvia kuului muinoin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6n_pit%C3%A4j%C3%A4" target="_blank">Kyröön</a>, siksi siis nimi Kyrön skanssi.<br />
Karviassa Kyrön skanssia on hyödynnetty mm. vaakunassa, mutta uskallan väittää, että suurin osa alueen ihmisistä ei tuota vaakunan symboliikkaa tunne. Toivottavasti olen väärässä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuKISau2Gtj_XETHVbpGrKgDOmNtBr7r3MllhV2lz4L23kicrblI7glPkYnB6FTxZP86hoW9gR63ze8j_j_o27jJnuiiT6cZJcDQpUHxcmmaMFfaqNAJCv7hzJMTqg7vfnYBgtdGR9X2U/s1600/500px-Karvia.vaakuna.svg.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuKISau2Gtj_XETHVbpGrKgDOmNtBr7r3MllhV2lz4L23kicrblI7glPkYnB6FTxZP86hoW9gR63ze8j_j_o27jJnuiiT6cZJcDQpUHxcmmaMFfaqNAJCv7hzJMTqg7vfnYBgtdGR9X2U/s320/500px-Karvia.vaakuna.svg.png" width="277" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Karvian vaakuna.<br />
Viisikulmio viittaa Kyrön skanssiin. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Palataan siis ajassa taaksepäin, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota" target="_blank">Nuijasodan </a>aikaan ja vuoteen 1597. Silloin Puolan ja Ruotsin kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund" target="_blank">Sigismund </a>käski valtakunnanmarski <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming" target="_blank">Klaus Flemingiä</a> perustamaan maalinnakkeen Varsinais-Suomen suojaksi Pohjanmaan talonpoikaiskapinaa vastaan. Fleming rakennutti Kanttiin, vanhan kangastien, eli <a href="http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/" target="_blank">Kyrönkankaantien </a>varteen, paikkaan jossa tie ylittää joen, ampumahaudat ja kaksi tykkipatteria multavalleineen. Tie toimi kesäisin yhdystienä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan välillä, se oli yksi valtakunnan pääteistä ja oli ainut kesäaikaan kuljettava yhteys Hämeenlinnasta Vaasaan. Karviaa alettiin vasta näihin aikoihin vakituisesti asuttaa, joten ympäristö oli käytännössä täysin erämaata.<br />
<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" target="_blank">30-vuotisen sodan</a> aikana, vuonna 1635, annettiin Yrjö Juhonpoika Svinhufvudin tehtäväksi perustaa samalle paikalle, nk. Hämeenmetsään, linnake sotilaskarkureiden kiinniottoa varten, sekä turvaamaan matkantekoa kangastiellä. Siihen aikaan karkurit suuntasivat pakonsa Karvian ja Parkanon asuttamattomiin metsiin, jossa oli melko helppo piileskellä. "Ikivanhaksi" sanottu Svinhufvud sai komentoonsa miehistön, joka nousi parhaimmillaan yli sadan miehen vahvuiseksi, jonkin aikaa paikalla vaikutti myös sotapappi. Svinhufvud ei liene onnistunut tehtävässään kovinkaan hyvin, vaikka eräs aikalaistieto väittääkin, että "<i>hän kaikki karanneet soturit ja jalkamiehet, jotka luopuivat Kruunun palveluksesta, on vankeuten pannut, Kruunulle suureksi eduksi ja hyödyksi." </i><br />
<br />
Karvian Kantin seutua asutettiin 1640-1650 -luvuilla useiden talojen toimesta sen verran, että Yrjö Luukkaanpoika Jämijärveltä sai kenraalikuvernööri <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Brahe" target="_blank">Pietari Brahelta</a> luvan perustaa kestikievarin Kyrön skanssin luokse. Kievarin nimi oli Karvian Kantti.<br />
<div>
<br />
<div>
30-vuotinen sota loppui 1648 ja sen jälkeen linnake jäi ilmeisesti tyhjilleen, kunnes sen päälliköksi tuli ensin vuonna 1656 Arvid Mikonpoika Timi ja samana vuonna <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Rundeel" target="_blank">Anders Rundeel</a>.<br />
<div>
Syy näin nopeaan päällikön vaihtoon lienee se, että Kauhajoen talonpoikien saatua tieto Arvid Mikonpoika Timin tulosta, lähtivät he joukolla häntä vastaan. Kauhajoen puolelle tultuaan Timi asettui lepäämään erääseen tupaan, jonne talonpojat hyökkäsivät. Timi ja luutnantti Nandelstad pahoinpideltiin niin pahasti <i>"etteivät koskaan saaneet entistä terveyttään takaisin"</i>. <br />
<br /></div>
<div>
<div>
<div>
<div>
Kyrön skanssin toiminta päättyi lopullisesti vuonna 1660, jolloin skanssi muutettiin hevostaloksi ja sotaväki vedettiin sieltä pois.<br />
<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota" target="_blank">Suomen sodan</a> aikana 1808-1809 linnaketta kunnostettiin uudelleen venäläisiä vastaan ja paikalla tiedetään talonpoikien ja kasakoiden taistelleen. Tästä kahakasta on mahdollisesti kuulien jälkiä paikalla olevasssa Mäki-Kantin aitassa, joka nykyisin onkin paikan vanhin jäljellä oleva rakennus vuodelta 1769. Alkuperäiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipalossa.<br />
Tänä päivänä skanssin alueen maastossa on havaittavissa yksi raunio ja jokitörmän reunalla on noin metrin korkuinen kaartuva valli, jonka sisäpuolella on noin 15 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. Kuoppaa on epäilty tervahaudaksi, mutta tutkimuksissa on todettu, ettei näin ole.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7nwbi14v1mUoK7K6JqG5bOIzxecfhCHFDl4s5FR1c2tcVldFDckdT_tSeW-RZi9dGSYB4h2xtaaVFhr0JGUwUSB-KU8SxdpKjVf1W_PuPgvGv8qjdyZ-xvcEoUzAOQe4wyovfI5IlvyY/s1600/aitat.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7nwbi14v1mUoK7K6JqG5bOIzxecfhCHFDl4s5FR1c2tcVldFDckdT_tSeW-RZi9dGSYB4h2xtaaVFhr0JGUwUSB-KU8SxdpKjVf1W_PuPgvGv8qjdyZ-xvcEoUzAOQe4wyovfI5IlvyY/s320/aitat.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vasemmalla Mäki-Kantin aitta vuodelta 1769. </td></tr>
</tbody></table>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin Satakunnassa on keskiajalta laskettuna ollut vielä viides, tai kuudes linnoitus, Porin ja Aborchin epäselvyydestä johtuen. Tämä "kuudes linnoitus" on tosin hyvin uutta tuotantoa, sillä Porin Reposaareen rakennettiin 1930-luvulla rannikkopuolustusjärjestelmä, joka nykyään tunnetaan nimellä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reposaaren_linnakepuisto" target="_blank">Reposaaren linnakepuisto</a>.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
Satakunnan museo - Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna - Toimittanut Niina Uusi-Seppä</div><div><br />
<a href="http://www.willikarvia.fi/22">http://www.willikarvia.fi/22</a></div><div><br />
<a href="http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/linnake.htm">http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/linnake.htm</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-840512526383200022016-02-01T19:45:00.001+02:002023-04-14T09:54:49.540+03:00Jakob De la Gardie - Laiska-JaakkoKäsi ylös, kuinka moni on kuullut jotakuta laiskaa, tai laiskaksi olettamaansa henkilöä kutsuttavan "laiskajaakoksi"? Niin kuin huomaamme, todella moni. Laiskajaakko nimitys on säilynyt puhekielessä halki vuosisatojen, mutta moniko tietää sanonnan taustaa? Todellisuudessa sen taustalla oleva henkilö, Jakob De la Gardie, ei ollut ollenkaan laiska, vaan erinomainen sotapäällikkö. Tämän tarinan alkuun päästäksemme menemme yli 400 vuotta taaksepäin ja paikkaan, joka oli juuri perustetusta Helsingistä nähden Suomenlahden toisella puolella, eli Tallinnaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-aWvmiFbi18L95azuUEFMjI4_Cfz6w3uE8a3C5IbLeQUgDLW32c2ThkPlRd1bjO_2wTQk9RojOPiXgsTiF1YWU1BZG_mwK-_Mh7NlKtsNZZ8cwrIf93c1JfonU8W-EJCd8Xt-7rLEinU/s1600/Jacob_De_la_Gardie_1606.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-aWvmiFbi18L95azuUEFMjI4_Cfz6w3uE8a3C5IbLeQUgDLW32c2ThkPlRd1bjO_2wTQk9RojOPiXgsTiF1YWU1BZG_mwK-_Mh7NlKtsNZZ8cwrIf93c1JfonU8W-EJCd8Xt-7rLEinU/s320/Jacob_De_la_Gardie_1606.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
Siellä syntyi 20.6.1583 vaikeassa synnytyksessä poika, joka sai nimekseen Jakob. Hänen isänsä oli sotapäälliikkö <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pontus_I_De_la_Gardie" target="_blank">Pontus I De la Gardie</a>, sekä äitinsä Sofia Johansdotter Gyllenhielm, joka oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana-herttuan</a> (kuningas Juhana III) ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Hannuntyt%C3%A4r" target="_blank">Kaarina Hannuntyttären</a> avioton lapsi. Sofia-äiti kuoli synnyttäessään Jakobia ja isänsä Pontus hukkui marraskuussa 1585 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Narvajoki" target="_blank">Narvajokeen</a>. Jakob jäi orvoksi ollessaan 2-vuotias.<br />
<br />
Elämä oli kuitenkin edessä ja Jakob lähetettiin Suomeen Kangasalle, <a href="http://xn--wksynkartano-gcba.fi/" target="_blank">Wääksyn kartanoon</a>, isoäitinsä Kaarina Hannuntyttären hoiviin. Kaarina sai Wääksyn kartanon Juhana-herttualta vuonna 1561 Juhanan aikoessa naida Puolan kuninkaan sisar <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_Jagellonica" target="_blank">Katariina Jagellonica</a>. Kaarina muutti Wääksyyn virallisen puolisonsa Klas Vestgöten kanssa, joka kuitenkin mestattiin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerik_XIV" target="_blank">Eerik XIV</a>:n käskystä jo vuonna 1563, noin kolmenkymmenen muun Juhana-herttuan läheisen kannattajan kanssa.<br />
Wääksystä pitää vielä sanoa sen verran, että vuonna 1604 siellä koettiin monen tutkijan mielestä Euroopan suurin luonnonmullistus, sillä Vääksynjoen virtaussuunta muuttui ja sen vieressä ollut Sarsan uoma kuivui kokonaan. Tämä johtui jääkauden jälkeisestä maannoususta, joka puhkaisi Iharin kosken.<br />
<br />
"Punapää-Jaakosta", joksi häntä Suomen alueella kutsuttiin, kasvoi sotilas ja sotapäällikkö. Hän osallistui 18-vuotiaana <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan_sota" target="_blank">Puolan sodan</a> yhteydessä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX" target="_blank">Kaarle IX</a>:n sotaretkelle Liivinmaalla ja jäi viideksi vuodeksi puolalaisten vangiksi. Sen jälkeen Jakob palveli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Morits_Oranialainen" target="_blank">Morits Oranialaisen</a> armeijassa Alankomaissa vuosina 1606-1608, josta hän toi mukanaan alankomaalaista sotataktiikkaa Ruotsin kuningas Kaarle IX:n armeijalle. Myöhemmin tuon taktiikan ideaa hyödynsi menestyksekkäästi sankarikuningas Kustaa II Aadolf. Alankomaista palattuaan Jakobin sotilasura keskittyi Ruotsin, Baltian ja Venäjän välisiin suhteisiin.<br />
<br />
Vuonna 1609 Kaarle IX aloitti Venäjää vastaan sodan, joka tunnetaan historiassa nimellä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkerin_sota" target="_blank">Inkerin sota.</a> Venäjän sekasortoinen tilanne maan ollessa ilman hallitsijaa mahdollisti Ruotsin ja Puolan osallistumaan sen sisäpoliittiseen tilanteeseen, jossa molemmat asettivat omat ehdokkaansa Venäjän hallitsijaksi ja pyrki tukemaan tätä voimakeinoin.<br />
Ylipäälliköksi idänretkelle valittiin Jakob De la Gardie, tukenaan Anolan kartanonherra ja nuijasodan veteraani <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/anolan-kartano-kirkkosaari-ja-axel-kurck.html" target="_blank">Axel Kurck</a>, sekä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Evert_Kaarlenpoika_Horn" target="_blank">Evert Kaarlenpoika Horn</a>. De la Gardie pyrki tukemaan Ruotsin kanssa liittoutunutta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasili_%C5%A0uiski" target="_blank">Vasili Šuiskia</a> (Vasili IV) Puola-Liettuaa, sekä tsaarin paikalle hamuavaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vale-Dmitri_II" target="_blank">Vale-Dimitri II</a>:sta vastaan, hyökkäämällä Moskovaan. Vuonna 1610 Jakob De la Gardien joukot purkivat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Troitse-Sergijevin_luostari" target="_blank">Troitse-Sergijeva lavran</a> piirityksen ja miehittivät Moskovan. De la Gardie on yksi harvoista länsimaalaisista, joka on siihen pystynyt. Samana vuonna kuitenkin puolalais-liettualaiset voittivat De la Gardien ja venäläisten joukot Smolenskin lähellä Klušinon taistelussa. Kesällä joukot palasivat Viipuriin.<br />
<br />
De la Gardielle alettiin kokoamaan uutta armeijaa ja tammikuun 25. päivä 1611 Viipuriin saapui seitsemän ratsuväen lipustoa ja kaksi jalkaväen lippukuntaa. Lisäksi Viipuriin saapui neljä ulkomailta värvättyä lippukuntaa, jotka sijoitettiin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Iivananlinna" target="_blank">Iivananlinnaan</a>. De la Gardiella oli suunnitelmia vallata koko Pohjois-Venäjä. Sotaretki aloitettiin suuntaamalla operaatiot <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4linna" target="_blank">Pähkinälinnaan </a>ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4kisalmi" target="_blank">Käkisalmeen</a>.<br />
Ratsumestari Anders Andersson oli piirittänyt Käkisalmea jo vuodesta 1610. De la Gardien marssiessa etelään kohti Novgorodia, hän jätti Anderssonin vahvistukseksi Mats Sigfridssonin lippukunnan. Käkisalmi antautui maaliskuussa 1611.<br />
<br />
Nerokkaan hyökkäyssuunnitelman myötä, johon sisältyi mm. valehyökkäyksiä, rakennusten polttamista, rynnäkkö, muurin räjäytys, De la Gardie hyökkäsi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Novgorod" target="_blank">Novgorodiin</a>. Seuraavana päivänä aikoessaan hyökätä ja vallata Novgorodin linnan, se antautui jo hyökkäysvalmistelujen aikana. Novgorodin valtaukseen osallistui usean lippukunnan verran sotilaita Suomen alueelta, sitä pidetään linnoitetun kaupungin valtaamisen mestarinäytteenä. De la Gardie joukkoineen pysyi Venäjällä kaikki sekasorron vuodet ja miehitti Novgorodia kuusi pitkää vuotta. Nyt voidaankin palata alun kysymykseen, sillä näiden vuosien vuoksi hän sai lempinimen "Laiska-Jaakko". Suomalaisjoukot runoilivat: <i>"Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko." </i><br />
<br />
1610-luvulla oli tapana, että upseereita palkittiin sotaponnistuksistaan Pohjanmaalta annetuilla läänityksillä. De la Gardie sai sen myötä kreivin arvon ja suuren Pietarsaaren emäpitäjän läänityksekseen. Turun historiassa taasen Jakob De la Gardie esiintyy vuonna 1615, kun hän osti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tuomiokirkko" target="_blank">Turun Tuomiokirkolta </a>Tallinnassa valmistetun kullatun kalkin pateeneineen, sekä Tallinnassa vuonna 1488 Turulle valetun kirkonkellon, jonka luovutti vuonna 1620 Pitarsaareelle.<br />
<i><br /></i>Valloitetusta Moskovasta De la Gardie luopui jo vuonna 1613. Hän oli yksi rauhanneuvottelijoista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Stolbovan_rauha" target="_blank">Stolbovassa </a>1617. Rauhan seurauksena Ruotsin alue laajeni Baltiaan. Vuonna 1619 De la Gardie nimitettiin Tallinan linnoituksen käskynhalijaksi ja 1622 Liivinmaan kenraalikuvernööriksi.<br />
<br />
Kuninkaaksi oli vuonna 1611 tullut Kaarle IX:n 16-vuotias poika <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf" target="_blank">Kustaa II Aadolf</a>. Kustaan nuoruudenrakkaus oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ebba_Brahe" target="_blank">Ebba Brahe</a>, joka ei kuitenkaan kelvannut leskikuningatar Kristiinalle. De la Gardie kosi Ebbaa, tämän ensin kieltäytyen, mutta myöhemmin suostuen kosintaan.<br />
Vuonna 1618 he menivät naimisiin ja Jakob De la Gardiesta tuli Etelä-Suomen laamanni.<br />
<br />
Vuonna 1621 Puolan sota oli edelleen käynnissä ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Liivinmaa" target="_blank">Liivinmaalle </a>purjehti kuninkaan johdolla 14000 miehen sotajoukko, sekä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Klas_Larsson_Fleming" target="_blank">Klaus Laurinpoika Flemingin</a> rakennuttama laivasto Riikaa piirittämään. De la Gardie toi mukanaan Turusta n. 4000 miestä. Kuningas oli veljensä Kaarle Filipin kanssa eturintamassa valloittaessaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Riika" target="_blank">Riian</a>. Sen suurempaa ei saavutettu ja aselepo solmittiin vuoteen 1625 asti, jolloin Ruotsin armeija De la Gardien johdolla valtasi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tartto" target="_blank">Tarton</a>, samoin kuin kaikki <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%A4joki" target="_blank">Väinäjoen </a>rantojen linnat, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Daugavpils" target="_blank">Väinänlinnaa </a>lukuun ottamatta. Puolan sodan loppupuolella <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkapeliitat" target="_blank">hakkapeliitat </a>kokeilivat ja hioivat Kustaa II Aadolfin uutta taktiikka, jonka avulla he muutaman vuoden päästä tulivat dominoimaan taistelukenttiä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" target="_blank">30-vuotisessa sodassa.</a><br />
<br />
Vuonna 1628 De la Gardie kutsuttiin Tukholmaan, jossa hän mm. organisoi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotakollegio" target="_blank">sotaoikeuden </a>ja toimi sen presidenttinä vuodesta 1646 lähtien.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZYTg_AIuQ2dK5QrW4vgc0jXtjDar0Mu71r0qNTVlEWhaqluXy5Fhj4o9I33IEYLGfTPMc6fsW2Yy1e_AtJ18wxz70I2KWfhyHkIyDTJjh-_AN97fYT6Dapbk7otdrG0wsecIGwV-_wP0/s1600/muotokuva-jakob-dl-gardien-iso.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZYTg_AIuQ2dK5QrW4vgc0jXtjDar0Mu71r0qNTVlEWhaqluXy5Fhj4o9I33IEYLGfTPMc6fsW2Yy1e_AtJ18wxz70I2KWfhyHkIyDTJjh-_AN97fYT6Dapbk7otdrG0wsecIGwV-_wP0/s320/muotokuva-jakob-dl-gardien-iso.jpg" width="242" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">David Beck: Jakob De la Gardien muotokuva<br />
Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Jakob De la Gardie ja Ebba Brahe saivat yhteensä 14 lasta, joista 7 menehtyi jo varhain. Avioliitto oli kuitenkin hyvin onnellinen. Heidän kuuluisimpia lapsiaan olivat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_Gabriel_De_la_Gardie" target="_blank">Magnus De la Gardie</a>, sekä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Julius_De_la_Gardie" target="_blank">Axel Julius De la Gardie</a>. Vuonna 1652 De la Gardie anoi lupaa kaupungin perustamiselle Pietarsaaren vanhalle kauppapaikalle. Kuningatar <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiina" target="_blank">Kristiina </a>antoi siihen luvan, mutta De la Gardie kuoli 12. elokuuta samana vuonna Tukholmassa. Hänet haudattiin Enköpingissä sijaitsevaan Veckholmin kirkkoon. De la Gardien suunnitteleman kaupungin perusti leski Ebba Brahe 27.10.1652 ja antoi sille nimeksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarsaari" target="_blank">Jakobstad </a>(Pietarsaari), Jakob De la Gardien mukaan.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />
<a href="http://xn--wksynkartano-gcba.fi/historia/jakob-de-la-gardie.html">http://wääksynkartano-gcba.fi/historia/jakob-de-la-gardie.html</a></div><div><br />
<a href="http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Venajan%20sota%20(1609%20-%201617).htm">http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Venajan%20sota%20(1609%20-%201617).htm</a></div><div><br />
<a href="http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2011/gardien-muotokuva">http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2011/gardien-muotokuva</a></div><div><br />
Mirkka Lappalainen - Pohjolan Leijona</div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-80583680366568267122016-01-31T13:53:00.002+02:002023-04-14T09:54:58.596+03:00Rieskaronmäki - Suomen vanhin maatila<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Lähdimme eilen tutustumaan hyvin vanhaan Suomen historiaan. Tämän kauemmas tuskin blogissani tullaan milloinkaan menemään ja aluksi ajattelin, että en edes kirjoita aiheesta, mutta päätin nyt kuitenkin vähän kertoa tuosta paikasta. Kyseessä on siis Rieskaronmäki Nakkilan Kivialhossa.<br />
<div>
Olimme perillä vasta kolmen aikoihin, joten hämärä kolkutteli ovella ja paikan löytymiseen meni oma aikansa, sillä näin talviaikaan paikalle johtavaa polkua ei tahtonut näkyä ja jo ennen tätä opasteet olivat melko kehnot, paikalle ajetaan periaatteessa pihojen läpi pellon reunalle. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhULBsHmlOfg9xWDwxqBXJZ9ntSApWavh62vmth0XhbFlAPQVIFsHGQxMoSdkWYmwS6CtjxIaS1isaQbiycdKcfZ2fpeiFUuEtDsc5jnDnESBRKDG0gTcnVAQKPPfLHxnmEvV5IoxRjASM/s1600/Kyltti.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhULBsHmlOfg9xWDwxqBXJZ9ntSApWavh62vmth0XhbFlAPQVIFsHGQxMoSdkWYmwS6CtjxIaS1isaQbiycdKcfZ2fpeiFUuEtDsc5jnDnESBRKDG0gTcnVAQKPPfLHxnmEvV5IoxRjASM/s320/Kyltti.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimeinen opaste pellon reunalla.<br />
Tästä lähdetään suoraan metsään. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Rieskaronmäki on Suomen vanhin maatila, sekä tunnetuin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pronssikausi" target="_blank">pronssikautinen </a>asuinpaikka ja röykkiöhautakompleksi ajalta n. 800-600 eaa. Se pitää sisällään kolme rakennuksen pohjaa, sekä 11 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6ykki%C3%B6hauta" target="_blank">röykkiöhautaa</a>. Alue on laajuudeltaan n. 200 x 50 metriä. </div>
<div>
Käydessämme paikalla, joitain rakennelmia oli vaikea havaita, joten kuvat paikalta ovat siksi tällä kertaa melko rajoittuneita. Päivitän kuvia, kun kesällä käyn uudestaan paikalla. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN3PIQzGQxAQZn3HasTeZWMbtUPgi566CYuGwvhpMZuDsi0E3z7QPiINXXIetEf8rUuUpyWfKTaTRa8086WfmJgz69DBcM65QgPnq8ofkJcCIKiSAlQbEaAqlDjJr5ynNTmuFD7c8rLg8/s1600/kuva117.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="196" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN3PIQzGQxAQZn3HasTeZWMbtUPgi566CYuGwvhpMZuDsi0E3z7QPiINXXIetEf8rUuUpyWfKTaTRa8086WfmJgz69DBcM65QgPnq8ofkJcCIKiSAlQbEaAqlDjJr5ynNTmuFD7c8rLg8/s320/kuva117.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rieskaronmäen kartta</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRBU0abTnV4nOTMGeA1rncBzRmUw8KC97W9mNXMEjUlQ63c9bg-ab9Pwg_3sSR58qx4eQYl60zY3w-FXeh7DwE9rUopxc1M0XxVcae7K_IKKNOno-3lNbyH7FfzYC_KfWV8fWWLDw7SS4/s1600/Keh%25C3%25A4hauta.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRBU0abTnV4nOTMGeA1rncBzRmUw8KC97W9mNXMEjUlQ63c9bg-ab9Pwg_3sSR58qx4eQYl60zY3w-FXeh7DwE9rUopxc1M0XxVcae7K_IKKNOno-3lNbyH7FfzYC_KfWV8fWWLDw7SS4/s320/Keh%25C3%25A4hauta.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kehähauta</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPkrij8YDDw6xa4BvpWvijwIsaEghUGTbABwRgEwf4fMWe7QAEVmYRlzvMyXdZSnmWL_kOHmtWPfi5AYmuZGUwgbyqQEjPdrv1fb5nh315QB2npeKbPm4nYX30zYkqIbr0zNg-buSfXTk/s1600/Keh%25C3%25A4hauta2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPkrij8YDDw6xa4BvpWvijwIsaEghUGTbABwRgEwf4fMWe7QAEVmYRlzvMyXdZSnmWL_kOHmtWPfi5AYmuZGUwgbyqQEjPdrv1fb5nh315QB2npeKbPm4nYX30zYkqIbr0zNg-buSfXTk/s320/Keh%25C3%25A4hauta2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kehähauta kumpareen alta</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Pronssikaudella Kokemäenjoen suisto alkoi muodostua Nakkilan seudulle, jolloin asutus siirtyi merenlahden molemmille rannoille ja suiston saarille. Rieskaronmäki on siis aiemmin pronssikaudella, n.1000 eaa., ollut saari, mutta myöhäispronnsikaudella, johon asutus ajoittuu, se on ollut jo kiinni mantereessa. <br />
<br />
Paikalla ollut talo on ollut suorakaiteen muotoinen, pituudeltaan 17 metriä, leveydeltään 8 metriä ja todennäköisesti harjakattoinen. Asunto ja karjasuoja ovat olleet saman katon alla. Rieskaronmäeltä onkin löytynyt laajasti eri eläinten luita, joista viisi on ollut vuohen, tai lampaan, toiset viisi naudan, kaksi koiran, sekä yksi majavan ja jäniksen luu. On mielenkiintoista, että suurin osa luista on kotieläinten luita. Tämä viittaa siihen, että kotieläinten pito oli jo vakiintunut. Paikalta on löytynyt myös hevosen luu. Uusimpien ajoitustulosten perusteella Rieskaronmäen hevosen luulöytö on Suomen vanhin ja täten ensimmäinen varma havainto hevosesta Suomessa pronssikaudella.<br />
Lattiana talossa on ollut maapohja ja sen seinien uskotaan olleen turpeesta ja savella silatusta oksapunoksesta tehty. Rakennuksen läheisyydessä on myös nelikulmaisen majan jäännös, joka on ilmeisesti tuhoutunut tulipalossa. Rakennukset ja röykkiöt sijoittuvat kahden mäenkumpareen sivuille ja päälle. Satakunnan museossa on pienoismalli Rieskaronmäestä asutuksen aikaan.<br />
<br />
<div>
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVrlXpNDEZxPOmMb0Yqy1EON0Nwhda5gBKR5Z9i16FcCGQeX-_yAdRUA0nFyF42TI186R4Gao9ZpRFI1BqvjaGS3LFchr8Gu1xoV9y_13PSuHnyML1qNqgIXiJUQDeQ0Hhs4Ucj1p9Ea8/s1600/Rieska3.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVrlXpNDEZxPOmMb0Yqy1EON0Nwhda5gBKR5Z9i16FcCGQeX-_yAdRUA0nFyF42TI186R4Gao9ZpRFI1BqvjaGS3LFchr8Gu1xoV9y_13PSuHnyML1qNqgIXiJUQDeQ0Hhs4Ucj1p9Ea8/s320/Rieska3.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rieskaronmäen talon pienoismalli Satakunnan museossa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgNYtVoi8nsypn_d-eigg7Kop2FWrAfyFkdMH-kd1F5_ilXKDaytRe44EAYdcx6H2vc7WYw12eQmIRVymi8R_2GlVIEFty85c727WwrCseFqi7ijaFwXio5tAt3XkJnvgusJ9ebvBooOM/s1600/Rieska4.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgNYtVoi8nsypn_d-eigg7Kop2FWrAfyFkdMH-kd1F5_ilXKDaytRe44EAYdcx6H2vc7WYw12eQmIRVymi8R_2GlVIEFty85c727WwrCseFqi7ijaFwXio5tAt3XkJnvgusJ9ebvBooOM/s320/Rieska4.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Alue on erittäin hyvin tutkittu ja sieltä on löytynyt runsaasti pronssikauden aineistoa. Kaikki röykkiöt ovat tutkimusten yhteydessä todettu haudoiksi. Niissä oli kehärakenteita ja paasiarkkuja. Löytöinä on saatu mm. pronssinappi ja pronssinen kaularengas. Yhden röykkiön yhteydessä oli myös pajan paikka. Kumpareella olevassa pyöreässä, 2,2 m korkeassa suurröykkiössä todettiin viisi-kuusi polttohautausta. Luiden lisäksi siitä on löydetty mm. pronssipinsetit. Neljästä muustakin röykkiöstä todettiin polttohautoja.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9RAg14_L4CSGhb8ZVqlG38lwtnXXtguk97gAVQ96nnp0F0B1-uuuezY04cE0LrzgpKXM68GEk_mTp7fszXHX6uEirnJIP2_5Dv14KkQ2kATOdjSZuMs43EhlvD2GuDZyt_8yciguPODE/s1600/Rieska1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9RAg14_L4CSGhb8ZVqlG38lwtnXXtguk97gAVQ96nnp0F0B1-uuuezY04cE0LrzgpKXM68GEk_mTp7fszXHX6uEirnJIP2_5Dv14KkQ2kATOdjSZuMs43EhlvD2GuDZyt_8yciguPODE/s320/Rieska1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kampa ja pinsetit</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirYCWFJwY4cfW58zAe9GVvKANS3IYrcg_w6n3yBzbKVA0Rj4WkgehRm0p_oHwyfinkR8EohP0Q1DMwxsJDMf8UOi5FJaHpoMpdjqRkWtWj1K_pahe71_TYE9-oN-0Wu3pxNYIjyTp6pKY/s1600/Rieska2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirYCWFJwY4cfW58zAe9GVvKANS3IYrcg_w6n3yBzbKVA0Rj4WkgehRm0p_oHwyfinkR8EohP0Q1DMwxsJDMf8UOi5FJaHpoMpdjqRkWtWj1K_pahe71_TYE9-oN-0Wu3pxNYIjyTp6pKY/s320/Rieska2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ranne- ja kaularengas</td></tr>
</tbody></table>
Lähteet:</div><div><br />
Satakunnan museo<br />
<br />
<a href="https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/117.phtml">https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/117.phtml</a><br />
<br />
<a href="http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=531010035">http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=531010035</a><br />
<br />
<a href="http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/pronssikausi/2">http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/pronssikausi/2</a><br />
<br />
<a href="http://www.nakkila.fi/asiakirjat/pub/%7B9AB527EF-23E4-4A5E-8998-F8FC8FE43ACC%7D_Esihistoria.pdf">http://www.nakkila.fi/asiakirjat/pub/%7B9AB527EF-23E4-4A5E-8998-F8FC8FE43ACC%7D_Esihistoria.pdf</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-31435845027698494802016-01-27T20:25:00.004+02:002023-04-14T09:55:14.917+03:00Suomen LeijonaTänään 27.1.2016 on <a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/359069-opettaja-kielsi-lapselta-leijonakorun-nyt-puhuu-lapsen-aiti" target="_blank">mediassa ollut</a> esillä Suomen leijona. Kohu sai alkunsa, kun eräs äiti kertoi, että hänen alakouluikäistä poikaansa oli kielletty pitämästä leijonakorua koulussa. Kohu meni sekavaksi, kun koulu kiisti tämän. Miten vain. Tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa kohuun, vaan siihen leijonaan. Kuinka moni oikeasti tietää miksi meidän vaakunassamme on leijona?<br />
<br />
Yllätyksenä ei varmasti tule kenellekään, että Suomen vaakuna leijonineen on paljon vanhempi, kuin itsenäinen Suomi. Ensimmäisen kerran se esiintyy nykyisessä asussaan 1580-luvulta peräisin olevassa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa" target="_blank">Kustaa Vaasan</a> hautamonumentissa, joka sijaitsee <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uppsalan_tuomiokirkko" target="_blank">Uppsalan kirkossa</a>. Vaakunan päällä on kuvattuna kruunu. Samassa monumentissa esiintyy kaikkien Ruotsin maakuntien vaakunat. Kustaa Vaasa itse oli menehtynyt jo vuonna 1560, mutta flaamilainen kuvanveistäjä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Willem_Boy" target="_blank">Willem Boy</a> veisti monumentin vasta 1571-1591. Vaakunaa käytettiin Ruotsin itäosien, Suomen herttuakunnan, tunnuksena vuoteen 1809 asti ja sen jälkeen herttuakruunun kanssa Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana. Itsenäisen Suomen tunnus siitä tuli luonnollisesti vuonna 1917.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj46hkI6P0vbZNZHFEt4IQ_g5wZnjCapzZHAreYG0CyDYKmk_RGTACM9PCm38SFUESSe4Ln5w5oJ2ZcbYBY8KVFkdmST3wXrWKxA5AU8RG-cAgHCM2RFm94EJ6Nwn9OJAiWunqQblS6sU8/s1600/360px-Coat_of_Arms_of_Finland.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj46hkI6P0vbZNZHFEt4IQ_g5wZnjCapzZHAreYG0CyDYKmk_RGTACM9PCm38SFUESSe4Ln5w5oJ2ZcbYBY8KVFkdmST3wXrWKxA5AU8RG-cAgHCM2RFm94EJ6Nwn9OJAiWunqQblS6sU8/s320/360px-Coat_of_Arms_of_Finland.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Leijonavaakuna Kustaa Vaasan<br />
hautamuistomerkissä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Leijonan käytöstä Suomen vaakunassa saamme kiittää Juhana-herttuaa, josta myöhemmin tuli kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana III</a>, joka oli siis Kustaa Vaasan poika. Hän lisäsi Kustaa Vaasan kuoltua vaakunaansa kolme kruunua ja leijonan. Kun lopulta tuli aika suunnitella Suomen aluelle vaakuna, päätyi siihen tämä leijona, joka löytyi siis Juhanan, kuin koko valtakunnankin vaakunasta. Tämä oli luonnollista, sillä Juhana oli saanut isältään Suomen herttuan arvonimen vuonna 1556. Suomen herttuakunta luotiin Kustaa Vaasan valtakauden lopulla läänitykseksi Juhanalle.<br />
<br />
Toki voimme leijonan käytöstä vaakunassa mennä Juhana-herttuasta ja Kustaa Vaasastakin kauemmas historiaan. Suomen vaakunassa kuvattu leijona on samanlainen, kuin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsi-G%C3%B6tanmaa#/media/File:V%C3%A4sterg%C3%B6tland_vapen.svg" target="_blank">Länsi-Götanmaan</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm%C3%A5land#/media/File:Sm%C3%A5land_vapen.svg" target="_blank">Smoolannin</a> vaakunassa ja se on taas peräisin Ruotsin hallitsijasukuihin keskiajalla kuuluneesta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%A4lbo-suku" target="_blank">Folkunga</a> (Bjälbo)-suvun vaakunasta. Folkunga-suku linkittyy vahvasti Norjaan ja Tanskaan, jossa myös komeilevat leijonat vaakunoissa. Ruotsin kuninkaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Ladonlukko" target="_blank">Maunu Ladonlukon</a> sinetissä oli jo 1200-luvulla leijona, niin pitkälle myös Norjan ja Tanskan leijonavaakunat voidaan ajoittaa. Norjan, Tanskan ja Suomen leijonien yhteys keskenään liittyykin kysymykseen: onko Juhana-herttuan vaakunassa olevan leijonan ja Kustaa Vaasan hautamonumentin Suomen leijonan idea alkujaan peräisin Folkunga-suvun leijonasta? Uskallan sanoa, että on, sillä kahdella jalalla seisova leijona kuului alun perin nimenomaan Folkunga-suvulle.<br />
Näillä vanhemmilla leijonilla tosin ei ole miekkaa. Samanlaiset miekat, kuin Suomen vaakunassa, esiintyy myös Karjalan vaakunassa, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1562 Ruotsin maakuntavaakunoiden värillisessä piirrossarjassa ja jonka Karjala sai vuonna 1560. Tästä vaakunasta saatiin miekat Suomen vaakunaan. Nämä miekat, ovat kilvoittaneet historiantutkijat erilaisiin näkemyksiin niiden symboliikasta.<br />
Yleisin käsitys taitaa olla se, että käyrä miekka, jota leijona polkee jalkoihinsa, kuvaisi venäläisiä. Tämä käsitys olisi tietenkin looginen, sillä Ruotsi kävi 1500-luvun lopulla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_viisikolmattavuotinen_sota" target="_blank">Pohjoismaista viisikolmattavuotista sotaa</a>, jota on kutsuttu myös termillä pitkä viha. Silloin taisteltiin nimen omaan Karjalan alueista. Sota päättyi 1595 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_rauha" target="_blank">Täyssinän rauhaan</a>. Tätä ennen oli myös useita yhteenottoja idän suuntaan, kuten mm. sata vuotta aiemmin käyty sota, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_viha" target="_blank">vanha viha</a>.<br />
Uusimman näkemyksen mukaan (mm. Matti Klinge) sapeli kuitenkin kuvastaa mongoleja, sekä turkkilaisia, jotka pitivät hallussaan suuria maa-alueita nykyisellä Venäjällä ja joita pidettiin yleisesti koko Euroopassa uhkana.<br />
<br />
Maailmalla on paljon leijonia vaakunoissa ja tämän Suomen leijonan alkuperää metsästäessä saatetaan mennä hyvinkin pitkälle ja moneen kertaan väärille raiteille. Siksi on turhaa spekuloida olemattomilla leijonilla ja pysyä tosiasioissa: Suomen leijonavaakuna on peräisin Juhana-herttualta ja esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan hautamonumentissa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUJMN544IbFNODI6dDmi1xAt3YCq3MLgfDukicza-MPdAfzzjNxAT_E80078jyr5uP6BsTLgID2JLq-V_VfrJw5nBo5L0y08YSU3Nszom1JrGSeYtanGKeRDbWZRP4eMVzeBsTQqcyZEg/s1600/Coat_of_arms_of_Finland.svg.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUJMN544IbFNODI6dDmi1xAt3YCq3MLgfDukicza-MPdAfzzjNxAT_E80078jyr5uP6BsTLgID2JLq-V_VfrJw5nBo5L0y08YSU3Nszom1JrGSeYtanGKeRDbWZRP4eMVzeBsTQqcyZEg/s320/Coat_of_arms_of_Finland.svg.png" width="256" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div>
Lähteet:</div><div><br /></div>
<div>
Marjo Vilkko - Suomi on ruotsalainen</div><div><br /></div>
<div>
<a href="http://itsenaisyys100.fi/suomen-viralliset-tunnukset-lippu-ja-vaakuna/#more-info-498">http://itsenaisyys100.fi/suomen-viralliset-tunnukset-lippu-ja-vaakuna/#more-info-498</a></div><div><br /></div>
<div>
<a href="http://www.intermin.fi/fi/ministerio/suomen_lippu_ja_vaakuna/suomen_vaakuna">http://www.intermin.fi/fi/ministerio/suomen_lippu_ja_vaakuna/suomen_vaakuna</a></div><div><br /></div>
<div>
<a href="http://www.finnica.fi/suomi/index.htm">http://www.finnica.fi/suomi/index.htm</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-21304897577616032092016-01-26T18:33:00.002+02:002023-04-14T09:55:30.708+03:00Hanneke Vrome - Suomenlahden TitanicSuora vertaus <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic" target="_blank">Titaniciin</a> on mahdollisesti yliampuva. Siitä huolimatta lähes 550 vuotta sitten tapahtunut haaksirikko on sen ajan mittasuhteiltaan niin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Estonia" target="_blank">Estonian</a>, kuin Titanicinkin uppoamisten kaltainen suuronnettomuus.<br />
<br />
Ruotsissa elettiin keskiajan loppua vuonna 1468, jolloin Traven satamasta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyypekki" target="_blank">Lyypekistä</a>, lähti Tukholman <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Arholma" target="_blank">Arholmaa </a>kohti neljä laivaa. Kahden laivan oli määrä jatkaa Arholmasta Tallinnaan. Tarkalleen ottaen elettiin loppuvuotta ja päivä oli 11. marraskuuta, kun laivat lähtivät purjehdukselleen. Loppuvuosi oli valittu ajankohdaksi tarkkaan, sillä Itämerellä riehuvat merirosvot ja kaapparit eivät enää niin myöhään olisi yhtä aktiivisia, kuin kesällä. Ruotsin ja Suomenlahden rannikot, sekä sokkeloinen saaristo tarjosivat merirosvoille hyviä suojapaikkoja siihen aikaan. Suunnitelma pysyi hyvin salassa ja laivue säilyikin kaappreiden hyökkäykseltä. Muille voimille ei kuitenkaan mitään mahtanut.<br />
<br />
Saattueen saapuessa Arholmaan, jatkoi kaksi laivoista Tukholmaan ja kaksi Tallinnaan. Toinen Tallinnaan suuntavista laivoista oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Holkki_(alus)" target="_blank">holkki </a>Hanneke Vrome (tai Wrome), se oli kooltaan harvinaisen suuri purjealus jollaista ei ennen oltu Itämerellä tavattu, sen sanotaan olleen huomiota herättävän suuri ja sillä oli mukanaan poikkeuksellisen arvokas lasti, joka sisälsi mm. 1200 tynnyriä hunajaa, hopeaa, 200 pakkausta kangasta ja jopa 10000 kultaguldenia. Arholmasta laivaan astui lisää matkustajia, heidän joukossaan myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Raaseporin_linna" target="_blank">Raaseporin linna</a>nherran <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Akselinpoika_Tott" target="_blank">Lauri Akselinpoika Tottin</a> puoliso Katariina Jönsintytär Viffert, heidän poikansa, sekä aseenkantajia ja suuri joukko porvareita poikineen. Laivalla sanotaan olleen mahdollisesti jopa 240 henkilöä. Aluksen kapteeni oli lyypekkiläinen laivuri Hanneke Vrome, jonka mukaan muutoin nimeämätöntä laivaa kutsuttiin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGhA6-Gk6-zqEc-tOORTv9K1xOrtt4BRiGGOkNmDVvSxzbxDRMcAZ-qwiNSPQDaDYtR1bD4N4wc8CWVnrcGDg9-0IMu8JuVVVkIWkS3odAlZKk9_g37_Y2qCP2windYWPMvFB7gXzczIU/s1600/Hanneke1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGhA6-Gk6-zqEc-tOORTv9K1xOrtt4BRiGGOkNmDVvSxzbxDRMcAZ-qwiNSPQDaDYtR1bD4N4wc8CWVnrcGDg9-0IMu8JuVVVkIWkS3odAlZKk9_g37_Y2qCP2windYWPMvFB7gXzczIU/s320/Hanneke1.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sukeltaja Kalle Salonen on piirtänyt arvionsa siitä,<br />
miltä Hanneke Vrome mahdollisesti näytti. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vuoden 1468 marraskuun 20.-21. välisenä yönä kaksi Tallinnaan matkalla olevaa alusta joutuivat myrskyyn, tarkemmin sanoen ne joutuivat kovaan vastatuuleen, joka pakotti laivat kääntymään takaisin kohti Suomen alueen rannikkoa. Silloin toinen laivoista, holkki Hanneke Vrome kaatui ja upposi vieden syvyyksiin kaikki laivalla olleet matkustajat, sekä arvokkaan lastin. Aikalaiskuvaus sanoo, että <i>"he laskeutuivat ikään kuin silmänräpäyksessä meren syvyyteen ja hukkuivat"</i>. Uppoamisesta nimittäin on säilynyt kertomus, joka on toisen Tallinnaan matkalla olleen laivan miehistön jäsenen kertoma.<br />
<br />
<i>"Laiva nitisee, ja sen rakenteissa paukahtelee. Kuuluu valtava rusahdus, ja laiva kallistuu enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Sen jälkeen kaikki käy nopeasti." </i><br />
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
On todennäköistä, että Hanneke Vrome ajoi myrskyssä karille ja upposi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussaari" target="_blank">Jussarön </a>saaren edustalle. Karille ajoa tukee kertomus, että se hajosi ja upposi nopeasti. Jos alus olisi vuotanut myrskyssä saatujen vaurioiden vuoksi, se olisi pysynyt pinnalla kauemmin ja uponnut hitaasti. Toinen alus pääsi kuin ihmeen kaupalla Tallinnaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Onnettomuus aiheutti suurta surua Lyypekissä ja Tallinnassa. Lyypekin satamaan pystytettiin muistomerkki onnettomuudessa kuolleille. Kivi oli paikallaan vielä 1740-luvulla. Haaksirikon johdosta Lyypekissä ja Tallinnassa säädettiin tärkeiden purjehdusten takarajaksi martinpäivä, 11. marraskuuta, eli sama päivä jolloin Hanneke Vrome lähti Lyypekistä viimeiselle matkalleen. </div>
<div>
Osa Hanneke Vromen lastista saatiin pelastettua. Hylkytavaraa ajatui rannoille vielä vuosien päästä. Meren pohjassa makaa kuitenkin ne 10000 kultaguldenia lopun lastin kera, kullan nykyarvoksi on sanottu jopa 50 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vain materiaa, sillä aluksen mukana uponneet yli 200 ihmishenkeä olivat valtava menetys. </div>
<div>
Jos analysoidaan haaksirikon suuruudella sen verran, että Ruotsin valtakunnasssa oli 1400-luvun lopulla, lähteistä ja laskutavoista riippuen, n. 0,8 miljoonaa ihmistä. Nykyään Suomen ja Ruotsin asukasluku on n. 15 miljoonaa, eli lähes 20 kertaa enemmän. Tänä päivänä vastaavan laajuinen onnettomuus vaatisi siis jopa 4800 ihmisen hengen. Tietenkin tällainen vertailu ei ole täysin korrektia, mutta suuntaa se antaa Hanneke Vromen haaksirikon laajuudesta. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7WWS1zYDXX701ohrenQGEOuyL4eFpzldlW5jw8ig5M1erSFHLug6UitX1wkCYhjkBwzQBhodltEA6U1GbqevInego0HujzFOu5NNWKFkRMhu3VWV-IMqWOl3kaFWVx0vOFVOWD6rWFbI/s1600/about+1400.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="159" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7WWS1zYDXX701ohrenQGEOuyL4eFpzldlW5jw8ig5M1erSFHLug6UitX1wkCYhjkBwzQBhodltEA6U1GbqevInego0HujzFOu5NNWKFkRMhu3VWV-IMqWOl3kaFWVx0vOFVOWD6rWFbI/s320/about+1400.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tällaisia kultarahoja odotetaan<br />
löytyvän Hanneke Vromen hylystä. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Hanneke Vrome on taatusti yksi Itämeren mielenkiintoisimmista hylyistä valtavinen aarteineen. </div>
<div>
Holkkia ei kuitenkaan ole milloinkaan paikannettu. Tai mahdollisesti sittenkin on. Nimittäin sukeltaja ja hylyntutkija Rauno Koivusaari on kertonut löytäneensä hylyn pitkän taustatyön ja sadan sukelluksen jälkeen Jussarön edustalta vuonna 2014. Koivusaari itse on asiasta varma, "<i>Paha on muuta väittää, kyllä se on Hanneke Wromen hylky. Akateemiset piiritkin tietävät jo tämän, mutta he tarvitsevat aina 100 prosenttia faktaa." </i>Museovirasto on <a href="http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6089" target="_blank">tehnyt alueella sukelluksia</a> ja tutkinut mahdollista hylkyä. Lisätietoa odotellessa. </div>
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
Niin ja vielä yksi asia, joka viimeistään tuo Hanneke Vromen kaikille tutuksi. Yle alkoi kuvata vuoden 2015 syksyllä uutta <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1430444838801" target="_blank">seikkailusarjaa</a>, jonka kehyskertomus on Hanneke Vromen tarina. Sarjaa on tarkoitus esittää vuodenvaihteessa 2016-2017.<br />
<br />
Päivitys tekstiin 4.2.2016<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/jussaron_edustalta_loytynyt_hylky_ei_ollutkaan_keskiaikainen/8649493" target="_blank">Museovirasto tiedotti</a>, että Jussarön edustalta löytynyt hylky ei ollutkaan Hanneke Vrome, vaan 1700-luvun alkupuolella rakennettu, mahdollisesti saksalaista alkuperää oleva alus.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
<a href="http://haaksirikot.blogspot.fi/p/httphaaksirikot.html">http://haaksirikot.blogspot.fi/p/httphaaksirikot.html</a></div><div><br />
<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1430370629887">http://www.hs.fi/kotimaa/a1430370629887</a></div><div><br />
<a href="http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/loysivatko-sukeltajat-viime-kesana-1400-luvulla-uponneen-kultalaiva-hanneken/">http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/loysivatko-sukeltajat-viime-kesana-1400-luvulla-uponneen-kultalaiva-hanneken/</a></div><div><br />
<a href="http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/myrsky_nieli_aarrelaivan_ja_raaseporin_linnanrouva">http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/myrsky_nieli_aarrelaivan_ja_raaseporin_linnanrouva</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-63749249285930805742016-01-22T14:20:00.006+02:002023-04-15T22:17:50.328+03:00Ulvilan keskiaikainen Pyhän Olavin kirkkoAjelin tänään Ulvilan keskiaikaiselle kirkolle, tarkoituksenani kuvata sitä niin ulkoa, kuin sisältä. Sisäkuvat jäivät tällä kertaa kuitenkin ottamatta, sillä kirkko ei ollut avoinna. Päivitän tämän tekstin kuvat viimeistään kesällä, kun pääsen myös sisälle kuvaamaan. Siihen asti muutama hyvä sisäkuva löytyy mm. <a href="http://www.kolumbus.fi/~kj2731/kirkot/ulvila2.htm" target="_blank">täältä</a>.<br />
<br />
Pari viikkoa sitten kirjoitin Ulvilan <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/ruumissaari-ulvilan-liikisto.html" target="_blank">Liikistostä</a> ja tämä teksti jatkaa suoraan siitä, sillä Ulvilan kirkkoperinne Liikistön jälkeen siirtyi sen nykyiselle paikalle, n. 1,5 km päähän Liikistöstä, silloisen keskiaikaisen kaupungin läheisyyteen. Ulvilan Pyhän Olavin kirkko on ainoa jälki, joka Ulvilassa on säilynyt sen keskiaikaisesta menneisyydestä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZj8HVVKL95iw1UZo7eUxGp6_RI74qMCzHDztYwZFexYj4QCbsAYlqEOtTnh0TXy3qclQfM9uU04ujqfiUSL7f8aTudLdK3hVaGzI0_sgffKxLr_Z6NvamQwUpnPBf7x5TCwxm0zM_Gtw/s1600/Kirkkop%25C3%25A4%25C3%25A4ovi.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZj8HVVKL95iw1UZo7eUxGp6_RI74qMCzHDztYwZFexYj4QCbsAYlqEOtTnh0TXy3qclQfM9uU04ujqfiUSL7f8aTudLdK3hVaGzI0_sgffKxLr_Z6NvamQwUpnPBf7x5TCwxm0zM_Gtw/s320/Kirkkop%25C3%25A4%25C3%25A4ovi.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkon pääovi</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcDmoVVok0NNTMjhXWNBYIqXVeSB1kavBXQMGolgiDzr_62WMEAfOZn_UL3flRXn61gdzv4IuDbXetavhyJNrZMlvVeywuY_R3pXGL_51KIpuTfkbDJ5Scp7dL21pVG1tigLZvPYLoLAM/s1600/Kirkko1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcDmoVVok0NNTMjhXWNBYIqXVeSB1kavBXQMGolgiDzr_62WMEAfOZn_UL3flRXn61gdzv4IuDbXetavhyJNrZMlvVeywuY_R3pXGL_51KIpuTfkbDJ5Scp7dL21pVG1tigLZvPYLoLAM/s320/Kirkko1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkko hautausmaalta katsottuna</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Milloin kirkko sitten rakennettiin nykyiselle paikalle? Tästä on taatusti yhtä monta näkemystä, kuin on kertojaakin ja täyttä varmuutta asiaan ei ole. Ensimmäinen vaihtoehto kirkon rakentamisajankohdaksi on heti vuoden 1332 jälkeen, jolloin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Gregoriuksenpoika" target="_blank">Piispa Pentti</a> antoi määräyksen <i>kivikirkon</i> rakentamisesta. Tämä on saattanut tarkoittaa Liikistön toista kirkkoa, tai nykyistä kirkkoa.<br />
Kirkon ympärillä oleva hautausmaa vihittiin joka tapauksessa käyttöön vuonna 1347, eli hieman ennen kuin kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Albrekt_Mecklenburgilainen" target="_blank">Albrekt Mecklenburgilainen</a> myönsi Ulvilalle kaupunkioikeudet vuonna 1365. Ulvila oli siihen aikaan Ruotsin valtakunnan pohjoisin kaupunki.<div><br />
Tiedetään myös, että Ulvilan kirkko vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 1429, jonka jälkeen sinne hankittiin nykyäänkin esillä olevaa esineistöä, kuten krusifiksi ja Pyhää Olavia esittävä veistos. Olisi loogista, että tuo palanut kirkko oli aiemmin samalla paikalla ollut puinen kirkko, jonka tuhouduttua kivikirkkoa alettiin rakentaa. Tähän ei kuitenkaan täsmää aiemmin mainitsemani Piispa Pentin määräys nimenomaan kivikirkon rakentamisesta. Aikaa määräyksen ja palon välillä on lähes 100 vuotta. <div><br />
Sisäholvit kirkkoon kuitenkin rakennettiin vasta 1480-1490-luvuilla ja Markus Hiekkanen väitti väitöskirjassaan, että koko kirkko olisi rakennettu silloin. Myöhemmin hän myöhäisti entisestään arviotaan ja kertoi uskovansa kirkon rakennetun vuosien 1495 ja 1510 välillä. Ajoitus on perusteltu mm. rakennuksen piirteillä ja kirjallisilla lähteillä. Tuskin millään muulla Suomen alueen kirkolla on yhtä laajaa arviota sen rakennusvuodesta, kuin Ulvilan kirkolla. Arviot ajoittuvat siis vuosien 1332 ja 1510 välille.<br />
<br />
Yksi mielenkiintoisimmista seikoista ikäasiassa on vuonna 2004 kirkon pohjoisseunustalta löytynyt aarre. Ja nyt ei puhutakaan ihan mistä tahansa aarteesta, vaan todellisesta löydöstä. Nimittäin Suomen suurimmasta keskiaikaisesta raha-aarteesta. Aarre sisälsi kaikkiaan 1474 hopearahaa, jotka edustavat 11 keskiaikaista rahatyyppiä. Kolikot olivat nahkaisessa pussissa ja pussi kookkaassa tinatuopissa. Pussi painoi 1,2 kg.<div>Kätkö on tehty todennäköisesti 1300- ja 1400-lukujen taitteessa, sillä uusin kolikko on vuodelta 1390. Voiko siis olla mahdollista, että koko kirkko olisi rakennettu vasta 100 vuotta aarteen kätkemisen jälkeen. Sitä ei tunnu kukaan tietävän, kuten ei rahojen kätkijääkään. Vieläkin erikoisemmaksi asian tekee se, että kivikirkon alin antura on rakennettu aarrekätkön alle. Miksei aarretta löydetty kivikirkon rakennusvaiheessa?</div><div><div><br />
Aarre on kuitenkin valtava. Arvion mukaan sen arvo on ollut 28-29 silloista Ruotsin valtakunnan markkaa ja sillä olisi voinut ostaa pienen maatilan. Vertailuna summan suuruuteen voidaan pitää Ulvilan kaupungin vuonna 1400 kuninkaalle maksamaa veroa; se oli vuodessa 20 markkaa. Aarre on nähtävissä Satakunnan museossa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgloYg3Yuqu5zV6w2WeGokjHPjzc_LYvROqoJQFVYy7lC-gEeoVU8BCEo7Jr8J8nFeSrfLak993p_w9K62gYdYjv_44rcZ0nDaeRPM3NyFFZkW0foowYc0o_BnShsCG5Rtm8j9kyLZEqpg/s1600/Kirkko+ja+kellotapuli.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgloYg3Yuqu5zV6w2WeGokjHPjzc_LYvROqoJQFVYy7lC-gEeoVU8BCEo7Jr8J8nFeSrfLak993p_w9K62gYdYjv_44rcZ0nDaeRPM3NyFFZkW0foowYc0o_BnShsCG5Rtm8j9kyLZEqpg/s320/Kirkko+ja+kellotapuli.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkon pohjoisseunusta. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinScURWGlPv-0LpqMgsQkjCEeEBZVbRVzIURJGeATN6U2pR4q47gMgtlaQpy5fufpESi6cbcpmhMPNPXJx0fLbVsMxTOVVaTL3TZToF0gqtLk2ojJbIBpBO0thazEsSjpDwj-aYBmjRw0/s1600/Ulvila1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinScURWGlPv-0LpqMgsQkjCEeEBZVbRVzIURJGeATN6U2pR4q47gMgtlaQpy5fufpESi6cbcpmhMPNPXJx0fLbVsMxTOVVaTL3TZToF0gqtLk2ojJbIBpBO0thazEsSjpDwj-aYBmjRw0/s320/Ulvila1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nahkainen pussi, sekä tinakannu kansineen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUN_g5-64PhWhirWZ0Mw6KW6TVBKU2vkAaQaiORiL4NFFVWIXafGOjvfqce3yM1gvF2YS6RYHgx4wbE3ONFmWo0JPkV2DL4BmlNxyEsOtpXvQ8o6nKYd5AkCEdOOrB0rwMyGLOthAXd6k/s1600/Ulvila2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUN_g5-64PhWhirWZ0Mw6KW6TVBKU2vkAaQaiORiL4NFFVWIXafGOjvfqce3yM1gvF2YS6RYHgx4wbE3ONFmWo0JPkV2DL4BmlNxyEsOtpXvQ8o6nKYd5AkCEdOOrB0rwMyGLOthAXd6k/s320/Ulvila2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aarteen rahoja</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBe6UKPMCMx3XFR8VfwxiZlLmPvkYo7FkfcH_KYmuQEqWFSIB9Ohk2vY2aQhk6BHnh-WMajYjUO-oBYviGKBtLTAiYwwY0TD40ly-nO7hGnQNa9P26zG5HWnCQjGjBeyYvfXBBp_jAVwA/s1600/Ulvila3.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBe6UKPMCMx3XFR8VfwxiZlLmPvkYo7FkfcH_KYmuQEqWFSIB9Ohk2vY2aQhk6BHnh-WMajYjUO-oBYviGKBtLTAiYwwY0TD40ly-nO7hGnQNa9P26zG5HWnCQjGjBeyYvfXBBp_jAVwA/s320/Ulvila3.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Niin tai näin, kirkko oli kuitenkin valmis viimeistään 1510 ja siinä oli kolme hienoa ja Suomessa ainutlaatuista tiiliholvia sisäseinäpylväineen. Tämän jälkeen kirkkoa on korjattu usein, keskimäärin kerran sukupolvessa. Kirkossa on nykyisin aiemmin mainittujen krusifiksin ja veistoksen ohella keskiaikainen veistosryhmä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Anna_kolmantena" target="_blank">Pyhä Anna kolmantena</a>, vanha kuoripenkki, edelleen käytössä oleva 1490-luvulta peräisin oleva ehtoolliskalkki, vuonna 1657 lahjoituksena saatu saarnatuoli, 1600-luvun lopulta oleva kaappimallinen alttaritaulu, kuninkaanpenkit, joista ainakin toinen on valmistettu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_III" target="_blank">Kustaa III</a>:n vierailua varten 1790-luvulla, sekä ulvilalaisten aatelissukujen hautavaakunat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0EQhCWsPpuRl42eDFj_oAx-DMjbrj_o790o4S8EzTk76VOAxOsmz8OZS0gZZUCM9LmLh8NM9_UjfWKYDH_ChvztrTg7miS_AnjtRvmFgz3gaVBmTTHOboQMe99I-br2kPGFtGp4fhXe0/s1600/Kirkko2.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0EQhCWsPpuRl42eDFj_oAx-DMjbrj_o790o4S8EzTk76VOAxOsmz8OZS0gZZUCM9LmLh8NM9_UjfWKYDH_ChvztrTg7miS_AnjtRvmFgz3gaVBmTTHOboQMe99I-br2kPGFtGp4fhXe0/s320/Kirkko2.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kirkon kuorirakennuksessa on viisi hautaa ja asehuoneessa yksi hauta, jota ei ole ilmeisesti koskaan käytetty. Kirkkoon on haudattu Axel Kurck, josta kirjoitin <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/anolan-kartano-kirkkosaari-ja-axel-kurck.html" target="_blank">aiemmin</a>, sekä Savonlinnan linnaläänin käskynhaltijana toiminut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6dik_Fincke" target="_blank">Gödik Fincke</a>, josta kirjoitan myöhemmin. Fincke kuoli Ulvilassa sijaitsevassa Sunniemen kartanossa. Samassa haudassa hänen kanssaan on hänen vaimonsa Elisabeth Boije. Näiden kolmen hautakivet ovat esillä asehuoneessa. Kolmen muun haudan vainajien henkilöllisyyttä ei tunneta.<br />
<br />
Asehuoneessa on myös muita hautakiviä, niistä vanhimmat ovat todennäköisesti peräisin Liikistön hautausmaalta, josta ne myöhemmin siirrettiin nykyiseen kirkkoon. Markus Hiekkasen mukaan ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, että kivet olisivat milloinkaan olleet Liikistössä, vaan että nykyisen kirkon paikalla olisi ollut aiemmin puinen kirkko, jossa kivet ovat alkujaan olleet. Kivien joukossa on 1300-luvulla kuolleiden saksalaisten kauppiaiden Herbordus Wiperenvorden, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tidemannus_de_Cume" target="_blank">Tidemannus de Cumen</a>, sekä Arnoldus Stolten kalkkikivestä veistetyt hautakivet. Vanhin vuosiluvun sisältävistä hautakivistä on vuodelta 1313. Hautakivessä näkyy edelleen osa sen tekstistä, joka kuuluu: "<i>Pyhän Johannes Kastajan päivän aattona Herran vuonna 1313 kuoli Herbordus de Wiperenvorde. Rukoilkaa hänen puolestaan." </i> Toisen hautakiven säilyneestä tekstistä voidaan lukea: "<i>Herran vuonna 1318 kuoli Tidemanus de Cume." </i>Kolmannessa kivessä, joka on vuodelta 1345, näkyy teksti: "<i>Viidentenä päivänä ennen Bartolomeuksen päivää (18.8.) Herran vuonna 1345 kuoli Arnoldus Stolte. Rukoilkaa hänen puolestaan." </i>Neljännessä hautakivessä mainitaan nainen, jota ei ole pystytty tarkemmin identifioimaan, kivi kertoo: <i>"Herran vuonna 1380, Pyhän Mikaelin päivän jälkeen, kuoli Anna. Rukoilkaa hänen puolestaan." </i>Ulvilan kirkon<i> v</i>anhimpana hautakivenä pidetään kuitenkin pelkän puumerkin sisältävää kiveä, jonka on arveltu ajoittuvan 1200-luvulle.<br />
<br />
Kirkon vieressä sijaitsee kellotapuli, jonka on suunnitellut porilainen timpuri Jaakko Winberg. Se on peräisin 1750-luvulta. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaren_kartano_(Ulvila)" target="_blank">Saaren kartano</a>, Ulvilan pappilat, sekä Ulvilan keskiaikaisen kaupungin autioitunut paikka. Kirkosta Poriin päin katsottuna, Kokemäenjoen vastarannalla sijaitsee <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_kartano" target="_blank">Koiviston kartano</a>, jonka <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa" target="_blank">Kustaa Vaasa</a> perusti kuninkaankartanoksi vuonna 1557.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCSwv3jvmrE-XHPtu0vPa-DgRiZeiZL9GTryPqs3Xy1IfFdDXS-LZPYVokdZU-221uPib_8mmefLUa2png4bcNuN4TgTuv_ZFfSBOvLUrVS-K1PyVVAlnHTLC0Riw-0unahWKP3RLwaMM/s1600/Kellotapuli.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCSwv3jvmrE-XHPtu0vPa-DgRiZeiZL9GTryPqs3Xy1IfFdDXS-LZPYVokdZU-221uPib_8mmefLUa2png4bcNuN4TgTuv_ZFfSBOvLUrVS-K1PyVVAlnHTLC0Riw-0unahWKP3RLwaMM/s320/Kellotapuli.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kellotapuli</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Museovirasto on määritellyt Ulvilan Pyhän Olavin kirkon ympäristöineen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />
<a href="http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?lang=fi&menu=%7B37F450D1-9271-44AD-A3A7-65668C4B1B36%7D&url=matkailu/MatkailuKirkot.xml">http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?lang=fi&menu=%7B37F450D1-9271-44AD-A3A7-65668C4B1B36%7D&url=matkailu/MatkailuKirkot.xml</a><br />
<br />
<a href="http://www.ulvilanseurakunta.fi/">http://www.ulvilanseurakunta.fi/</a><br />
<br />
<a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=379">http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=379</a><br />
<br />
<a href="http://www.pk-numismaatikot.fi/tietopalvelut/artikkelit/Ulvilan-aarre">http://www.pk-numismaatikot.fi/tietopalvelut/artikkelit/Ulvilan-aarre</a><br />
<br />
Satakunnan museo</div></div></div></div></div><div><br /></div><div><a href="https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/mysteeri-kuka-katki-arvokkaan-raha-aarteen-ulvilaan/">https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/mysteeri-kuka-katki-arvokkaan-raha-aarteen-ulvilaan/</a></div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-34679520908263825652016-01-17T23:26:00.003+02:002023-04-14T09:55:58.923+03:00Arvid Wittenberg - Salamakyntinen kotkaLukiessani Olavi Antilan ja Juha E. Tetrin hienoa kirjaa Hakkapeliittain jäljillä, päätin tarkastella erästä upseeria hieman tarkemmin. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf" target="_blank">Kustaa II Aadolfin</a> kuolinpaikalle Lützeniin on rakennettu muistokappeli, jonka ikkunoissa on hänen maineikkaimpien upseeriensa vaakunoita. Suomen alueelta niitä on neljä: aiemmin kirjoittamani <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2015/12/torsten-stalhandske.html" target="_blank">Torsten Stålhandske</a>, Pohjolan lumiaura <a href="https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/kirkot/tuomiokirkko/historiaa_lyhyesti/tuomiokirkko_kertoo/suurvalta-aika_1600-luvulla/pohjolan_lumiaura_ake_tott/" target="_blank">Åke Tott</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Horn" target="_blank">Kustaa Horn</a>, sekä Arvid Wittenberg. Voisin sanoa, että tämä kertoo jo aika paljon näiden kaikkien suuruudesta sotatantereilla Ruotsin mahtavassa armeijassa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb5QRFAZA_2xzRI_BEp0hamE2eaPwisoJzaCwaRtOgTeS2FIOE1I7waUD6MnQEvu8rZqBGfZsyY5SQ7vsule1cFpF6rdbhyeuELfcQqpDORbKgGIUKkDr9qzTvFCnyTnkBNq7jzY5vYEY/s1600/6214869956_f2a02898b4_z.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb5QRFAZA_2xzRI_BEp0hamE2eaPwisoJzaCwaRtOgTeS2FIOE1I7waUD6MnQEvu8rZqBGfZsyY5SQ7vsule1cFpF6rdbhyeuELfcQqpDORbKgGIUKkDr9qzTvFCnyTnkBNq7jzY5vYEY/s320/6214869956_f2a02898b4_z.jpg" width="234" /></a></div>
<br />
Arvid Wittenberg, tai Arvid Wirtenberg von Debern, syntyi Porvoossa vuonna 1606, hänen vanhempansa olivat Johannes Wirtenberg von Debern ja Magdalena Schönfeld.<br />
Wittenberg astui sotapalvelukseen vasta 16-vuotiaana vuonna 1622 ja osallistui yli kymmenen vuoden ajan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" target="_blank">30-vuotisen sodan</a> taisteluihin. Olen yrittänyt löytää tietoa Wittenbergin osallisuudesta vuosien 1630-1632 taisteluihin, mutta oikein selvyyttä en niihin ole saanut. Löysin ainoastaan Topeliuksen merkinnän <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lsk%C3%A4rin_kertomuksia" target="_blank">Välskärin kertomuksista</a>, jossa hän kirjoitti Wittenbergin olleen Frankfurtissa kuninkaan kanssa vuonna 1631, mutta tämäkään ei ollut taistelukuvaus, vaan kuninkaan järjestämät suuret tanssiaiset. Niin tai näin, Wittenberg osallistui kuitenkin vuonna 1634 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%B6rdlingenin_taistelu" target="_blank">Nördlingenin </a>surulliseen taisteluun, jossa hän jäi myös vangiksi, mutta vapautettiin vaihtokaupassa melko nopeasti. Muita tunnettuja taisteluja oli 1636 Wittstock, jossa sodan suunta kääntyi jälleen Ruotsin eduksi, sekä 1639 Chemnitz. Näiden jälkeen Wittenbergistä tuli kenraalimajuri.<br />
<br />
Tästä ei mennyt kauaakaan, kun hänestä tuli ensimmäisen kerran hetkellisesti Ruotsin armeijan ylipäällikkö. Se tapahtui 1641 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ban%C3%A9r" target="_blank">Johan Banérin</a> kuoltua, ennen kuin tehtävään valittu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Torstensson" target="_blank">Lennart Torstensson</a> saapui ottamaan armeijan halttunsa. Tämän jälkeen Wittenberg osallistui <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Breitenfeldin_toinen_taistelu" target="_blank">Breitenfeldin toiseen taisteluun</a> vuonna 1642, joka päättyi alivoimaisen Ruotsin ylivoimaiseen voittoon keisarillisista, sekä Jankovin taisteluun vuonna 1645, joka niin ikään päättyi Ruotsin voittoon keisarillisten menettäen koko tykistönsä ja puolet armeijastaan. Taistelun jälkeen Lennart Torstensson luopui ylipäällikkyydestään reumatismin takia ja luovutti sen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Wrangel" target="_blank">Carl Gustaf Wrangelille</a>. Wrangelin tuloon asti Wittenberg toimi toistamiseen Ruotsin armeijan ylipäällikkönä.<br />
<br />
Tällä välin Wittenberg oli myös naimisissa, hänen ensimmäinen vaimonsa oli Eva Margareta von<br />
Langen, jonka kanssa avioliitto kesti vuodesta 1642, Eva Margaretan kuolemaan 1646 saakka. Tähän liitoon syntyi kaksi lasta, Leonard Johan ja Beata Magdalena. <br />
Vuonna 1648 hän avioitui Maximiliana Elisabeth von Schönburgin kanssa.<br />
<br />
Wittenberg ylennettiin marsalkaksi vuonna 1655, samana vuonna kun alkoi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjan_sota" target="_blank">Pohjan sota</a>. Näinä aikoina hän toimi myös Pommerin kenraalikuvernöörinä. Wittenbergin olikin määrä johtaa armeija juuri Pommerista Puolaan, jossa hän joukkoineen yhtyi kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_X_Kustaa" target="_blank">Kaarle X Kustaan</a> armeijaan. Varsova ja Krakova vallattiin ja täten lähes koko Puolan ydinalue oli Kaarlen hallussa. Loppuvuodesta 1655 Brandenburgin vaaliruhtinas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fredrik_Vilhelm_(Brandenburg)" target="_blank">Fredrik Vilhelm</a> uhkasi Ruotsia sodalla ja Kaarle X Kustaa jätti Wittenbergin joukkojen komentajaksi, lähtiessään itse Pohjoiseen kohdatakseen Fredrikin.<br />
Kaarle X Kustaa pakotti Fredrikin solmimaan alkuvuodesta 1656 Königsbergin sopimuksen, jonka myötä Kaarle X Kustaa sai lopulta, paitsi tulleja ja satamien käyttöoikeuksia, myös Preussin kokonaisuudessaan Ruotsin hallintaan. Fredrik lupasi myös koko armeijansa vuodeksi Ruotsin käyttöön.<br />
<br />
Tällä välin kuitenkin puolalaiset alkoivat vallata maata takaisin ja ryhtyivät piirittämään valtavalla armeijalla Varsovaa, jossa Wittenberg sotilaineen oli. Lopulta piiritys kävi niin tukalaksi, että Wittenberg antautui ja jäi puolalaisten vangiksi. Topelius kirjoittaa Maamme kirjassa seuraavaa:<br />
<br />
<i>"Toukokuussa v. 1656 tuli Puolan kuningas itse 100,000 miehen voimalla valloittamaan takaisin pääkaupunkiansa. Wittenbergillä oli 3,000 ruotsalaista ja suomalaista asetettavana näitä 100,000 miestä ja Warsovan 40,000 vihollismielistä asukasta vastaan. Mutta hän olikin jo kahdennenkymmenennen kerran päällikkönä piiritetyssä linnassa.</i><br />
<br />
<i>Puolan kuningas lähetti käskyn, että portit oli avattava: muutoin ei ollut armoa odotettavissa. Wittenberg vastasi, ettei kuninkaan pitäisi vaatia rehellistä soturia häpeälliseen tekoon ja ettei puolalaistenkaan nyt tarvinnut osoittaa armeliaisuuttaan, vaan urhoollisuuttaan. Tämä vastaus sai puolalaiset raivoon, ja he ryntäsivät Warsovaa vastaan kesäkuun 20 p:nä. Kello 5:stä aamulla kello 3:een iltapäivällä piti Wittenberg ja hänen väkensä puoliaan verrattoman sankarillisesti. Heidät työnnettiin pois muureilta, kaupunkilaiset ahdistivat heitä, ja he taistelivat yhä katu kadulta, talo talolta. Vihdoin Wittenbergillä oli vain 900 miestä jäljellä; nämä sulkeutuivat luostariin, valmiina taistelemaan viimeiseen mieheen. Mutta puolalaiset itse olivat urhoollista kansaa ja ihmettelivät sellaista miehuutta. Nämä 900 saivat vapaasti lähteä; ainoastaan Wittenberg vietiin vankina puolalaiseen linnaan ja kuoli vankeudessa. Hänen kunniakseen lyötiin vuonna 1826 muistoraha, jossa on kuvattuna kotka, salama kynsissä."</i><br />
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
Näin Arvid Wittenbergin, vai pitäisikö sanoa Arvid Wirtenberg von Debernin elämä päättyi vankeudessa Puolan Zamoscissa seuraavana vuonna, tarkalleen 7.9.1657. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEmtc51Z4d5fWYJX3jc3pkqfCQxmgMr1BtyQtgg6n9ueDq_ln1QxbNgf04nf4mpaA6y_55j1DbKNKjO92kAe4mufLpMQEXce-dJ5eLW4W4lnGHjA84pbMEzkNQnrbOd4xt_vRZpFMYL4w/s1600/Arvid_Wittenberg_portr%25C3%25A4tterad_1649_av_Matth%25C3%25A4us_Merian_dy.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEmtc51Z4d5fWYJX3jc3pkqfCQxmgMr1BtyQtgg6n9ueDq_ln1QxbNgf04nf4mpaA6y_55j1DbKNKjO92kAe4mufLpMQEXce-dJ5eLW4W4lnGHjA84pbMEzkNQnrbOd4xt_vRZpFMYL4w/s320/Arvid_Wittenberg_portr%25C3%25A4tterad_1649_av_Matth%25C3%25A4us_Merian_dy.jpg" width="245" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ennen Wittenbergin kuolemaa Kaarle X Kustaa valloitti nopeasti Varsovan takaisin brandenburgilais-ruotsalaisella armeijalla jo heinäkuussa 1656. Fredrik Vilhelm kuitenkin vetäytyi yhteistyöstä, eikä Ruotsi pystynyt hyödyntämään voittoaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Roskilden rauhansopimuksessa vuonna 1658 Ruotsi sai mm. Skånen, Hallandin, Blekingenin, Bornholmin ja Trondheimin. Tämän jälkeen Kaarle yritti tuhota Tanskan 1659, mutta yritys epäonnistui pahasti Tanskan saaden apua Hollannilta, Itävallalta ja Brandenburgilta. Valmistellessaan hyökkäystä Norjaan helmikuussa 1660 Kaarle X Kustaa kuitenkin kuoli. Kruununperijä Kaarle XI oli vasta nelivuotias. Alankomaiden välityksellä saatiin solmittua Kööpenhaminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Tanskalle takaisin Trondheimin ja Bornholmin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Palatakseni vielä Wittenbergiin. Suomen alueella hänellä oli läänityksinään Nyborgin kreivikunta, joka käsitti Parikkalan ja Uukiniemen, läänityksinä oli myös kaikki kruununtilat Loimaan pitäjässä, jonka yhteydessä hän, tai hänen paikallinen edustajansa, hankki itselleen asemia myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eura" target="_blank">Euran </a>Kauttuankosken äyräillä. Tuttua seutua siis, itse olen kotoisin Eurasta.<br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
Zachris Topelius - Maamme kirja</div><div><br />
Olavi Antila, Juha E. Tetri - Hakkapeliittain jäljillä - Suomalaiset Euroopan sotakentillä</div><div><br />
<a href="http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/568/">http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/568/</a></div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-62164449734978738392016-01-14T14:40:00.002+02:002023-04-14T09:56:16.346+03:00Porin keskustan vanhat kirkot ja hautausmaatTänään olikin täydellinen ilma lähteä kuvailemaan hieman Porin menneisyyttä, vaikka haluamastani menneisyydestä ei juuri mitään jäljellä olekaan. Paikat kuitenkin ovat, siksi tämän tekstin ohessa on aiempaa enemmän kuvia.<br />
<br />
Mahdollisesti moni Porissa käynyt tietää, että vuonna 1863 valmistunut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Porin_kirkko" target="_blank">Keski-Porin kivinen kirkko</a> seisoo komeana Kokemäenjoen rannalla ja että nykyinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4pp%C3%A4r%C3%A4n_hautausmaa" target="_blank">hautausmaa löytyy Käppärästä</a>, jossa seisoo myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juseliuksen_mausoleumi" target="_blank">Juseliuksen mausoleumi</a>. Kuten olettaa saattaa, tässä ei ole kuitenkaan koko totuus Porin kirkoista ja hautausmaista.<br />
<br />
Porin Vanha hautausmaa sijaitsee melko lähellä Porin keskustaa, Maantiekadulla, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_vesitorni" target="_blank">vesitornin</a> vieressä. Tätä Vanhaa hautausmaatakin vanhempi hautausmaa sijaitsi aivan keskustassa, entisen Porin Oluttehtaan, Hallituskadun ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Satakunnan_Museo" target="_blank">Satakunnan museon</a> alla. Tällä kohdalla sijaitsi aikoinaan myös Porin kaksi vanhinta kirkkoa. Niin hautausmaasta, kuin kirkoista, ei ole jäljellä muuta, kuin muistomerkki museon terassilla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8nCwEDTJ_fSyT0dnA7AWlzMLl0uMkzTpXzNBji_ubzCTeNhtBpbnp_pw3sYdi3vN3YeonF31m-oskpcnyzpmjatfZxZvqT5Zcd4lNa9DoB3Tv11CD6ugaDzTyBnFokrDjKjxMHlxJn40/s1600/Muistomerkki.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8nCwEDTJ_fSyT0dnA7AWlzMLl0uMkzTpXzNBji_ubzCTeNhtBpbnp_pw3sYdi3vN3YeonF31m-oskpcnyzpmjatfZxZvqT5Zcd4lNa9DoB3Tv11CD6ugaDzTyBnFokrDjKjxMHlxJn40/s320/Muistomerkki.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Museon terassilla oleva muistomerkki</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeS9MUl7brL7EzGjGoMiOeMj6wWNFoewx0EJfikrqEryJ2_LGvZXE1d7SypdF1GvBYLV5oroysAcgychqQ_aMTWfn3_MrryJgERemiCC29WcVXF7ov0CTvsNBMlRQpOn7FENrcCb1RZYU/s1600/Museo.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeS9MUl7brL7EzGjGoMiOeMj6wWNFoewx0EJfikrqEryJ2_LGvZXE1d7SypdF1GvBYLV5oroysAcgychqQ_aMTWfn3_MrryJgERemiCC29WcVXF7ov0CTvsNBMlRQpOn7FENrcCb1RZYU/s320/Museo.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oikealla Satakunnan museo, vasemmalla <br />
entisen Porin Oluttehtaan varasto ja <br />
Nybergin talon (Widbomin talo) paikka</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Palataan siis ajassa taaksepäin aina vuoteen 1558. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III" target="_blank">Juhana-herttua</a>, tuleva kuningas Juhana III, perusti silloin Porin kaupungin. Hän käski myös Ulvilan keskiaikaisen kaupungin asukkaita muuttamaan Poriin. Näin Porin ja Ulvilan historia sitoutuu hyvin tiiviisti yhteen.<br />
Juhana-herttua suunnitteli vuonna 1589 kivikirkon rakentamista Poriin, mutta tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, kuten ei aiemmin suunniteltu linnan rakentaminenkaan.<br />
Pori sai kuitenkin ensimmäisen kirkkonsa, tosin puisen, aiemmin mainitun museon kohdalle.<br />
Kirkon oven yläpuolella oli punainen kivi, johon oli kaiverrettu kaupungin perustamisen vuosiluku 1558. Kirkon erillinen kellotapuli oli varustettu kahdella kirkonkellolla, sekä aikaa näyttävällä "säijärikellolla", eli tornikellolla. Kirkossa oli todennäköisesti myös urut, joka oli tähän aikaan hyvin harvinaista.<br />
Kirkko sijaitsi hirsiaidan ympäröimällä kirkkomaalla, se oli rakennettu puusta, laudoitettu ja maalattu punaiseksi ja siinä oli tervattu paanukatto. Sisältä kirkko oli yksinkertainen, mutta arvokas ja kirkko saikin vastaanottaa arvokkaita lahjoituksia niin kaupunkilaisilta, kuin kaupungin ympäristön aatelisilta. Toinen kirkon kelloista soitettiin rikki kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_X_Kustaa" target="_blank">Kaarle X Kustaan</a> kuolinsoitossa vuonna 1660 ja kaupungilla ei ollut varaa sen korjaamiseen, saati uuteen kelloon. Vaikka tämä Porin vanhin kirkko säilyikin jopa kuudesta kaupunkia kohdanneesta tulipalosta, koitui <a href="http://www.poritieto.com/index.php?title=Porin_palot#7._Porin_palo_1698" target="_blank">kaupungin seitsemäs palo</a> 28.5.1698 sen kohtaloksi, hävittäen samalla lähes koko kaupungin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhl-hUnKE3NwXnbBpfJO3s1o0WZZVdT2A6S7tHhZmXpcLaE90YqVUXW4wJ8g6fC8kFW3emDhFwjsawHqU60SqdFXJgaa7JGSXnkWfZriCCFNO3wySIBQvi9wlCMnt8iB5RwwFBt8Z6wTQ/s1600/Porikartta+1696.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhl-hUnKE3NwXnbBpfJO3s1o0WZZVdT2A6S7tHhZmXpcLaE90YqVUXW4wJ8g6fC8kFW3emDhFwjsawHqU60SqdFXJgaa7JGSXnkWfZriCCFNO3wySIBQvi9wlCMnt8iB5RwwFBt8Z6wTQ/s320/Porikartta+1696.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Porin kartta vuodelta 1696 aseteltuna nykyisen<br />
asemakaavan päälle. Kirkko ja hautausmaa<br />
näkyvät ylhäällä vasemmalla. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDDDSfnKZ26q-DHej0dmBi92eatUlT2GoX8you4wFUJhM7PBC9BQtmpJqx3jRI0UF_gz348Tglyj7XF7ofoGEMcVFK4nhicg7liWngWrQ5KDeT8yjOSvaqb0XuCcAs1PdIE8ih0-NYO38/s1600/Porikartta2.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDDDSfnKZ26q-DHej0dmBi92eatUlT2GoX8you4wFUJhM7PBC9BQtmpJqx3jRI0UF_gz348Tglyj7XF7ofoGEMcVFK4nhicg7liWngWrQ5KDeT8yjOSvaqb0XuCcAs1PdIE8ih0-NYO38/s320/Porikartta2.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Pori nousi kuitenkin tuhkasta ja uusi kirkko rakennettiin samalle paikalle vuonna 1701. Kaupungin uudelleenkasvun esteenä oli hetken aikaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha" target="_blank">Isoviha</a>, jonka tieltä kaupunki lähes autioitui askukkaiden muuttaessa ketkä meren yli, ketkä lähimpiin kyliin. Isovihan aikana kaupunkia kohtasi valtava tuho, kun kokonaisia perheitä vietiin pois ja taloja, myllyjä, sekä aittoja ryöstettiin, tuhottiin ja poltettiin. Poriin kohdistui venäläisten sotajoukkojen tuoma Isovihan kurimus vain neljän kuukauden ajan 1713-1714, mutta kesti vuosia ennen kuin kaupunki pääsi jälleen jaloilleen.<br />
<br />
Nyt oli kuitenkin palosta ja Isovihasta selvitty ja uusi kirkko seisoi vanhalla paikallaan, jossa vanhempi kirkko oli 150 vuotta seissyt. Edellisestä palosta saatiin pelastettua joitain kalleuksia ja uusia lahjoituksia tuli tasaisesti. Tämä uudempikin kirkko oli punaiseksi maalattu ja sen sisälle oli vuonna 1752 koristemaalauksia maalannut vaasalainen maalari Hjulström. Kirkko oli muutoinkin hienosti sommiteltu koristeilla ja marmoroinneilla. Kirkon ovella oli myös tallella se punainen kivi, johon oli kaiverrettu 1558. Yksi hienoimpia elementtejä oli kuitenkin uudet urut, jotka kirkko sai vuonna 1774.<br />
Kirkkoa korjattiin ja jatkettiin useasti ja vuonna 1825 se uudistettiin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristikirkko" target="_blank">ristikirkoksi</a>. Ympäröivälle hautausmaalle oli istutettu tuuheita jalavia. Tämä kirkko selvisi yhdestä, vuoden 1801, <a href="http://www.poritieto.com/index.php?title=Porin_palot#8._Porin_palo_1801" target="_blank">palosta</a>, kuin ihmeen kaupalla, kaupunkilaisten pelastaessa sen lähes varmalta tuholta. Lopulta järjestyksessä kaupungin <a href="http://www.poritieto.com/index.php?title=Porin_palot#9._Porin_palo_1852" target="_blank">yhdeksäs ja viimeinen palo</a> 22.5.1852 vei sen kuitenkin mukanaan.<br />
Tämäkin palo tuhosi lähes koko kaupungin ja pakotti osan kaupunkilaisista muuttamaan maakuoppiin, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_kuoppakaupunki" target="_blank">"kuoppakaupunkiin"</a>, nykyisen VI:n kaupunginosan paikalle.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvsVSiBkKabWZBdCezx-vGKOARY0oHxtPxCxAhnyPqq-BGO-yl7ioOhICY-BU4I0pkaUJGANwMiq2RqrW2wtWKIHzJMTCjGs4TM3_yn5dO80_SNeuHZSx_Iy0rS-w3M1uA3YFY0_y1lbk/s1600/Porikirkko1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvsVSiBkKabWZBdCezx-vGKOARY0oHxtPxCxAhnyPqq-BGO-yl7ioOhICY-BU4I0pkaUJGANwMiq2RqrW2wtWKIHzJMTCjGs4TM3_yn5dO80_SNeuHZSx_Iy0rS-w3M1uA3YFY0_y1lbk/s320/Porikirkko1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Porin kaupungin pienoismalli Satakunnan museossa, joka<br />
esittää kaupunkia ennen sen paloa 1852.<br />
Kirkko edessä oikealla, raatihuone vasemmalla. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4xHfjxiflZNNHxR2jEPEVgBgetECT8bOelK5hNBSG-R35ts9whARbuBTRCZmc1UhChz_8sJXQZXv4nBlFqT29iJEVoB4Y0kb-hKARduKPW5ZiFagnVtjIVVsh0B1qcbMGCXOMiX78TmU/s1600/Porikirkko2.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4xHfjxiflZNNHxR2jEPEVgBgetECT8bOelK5hNBSG-R35ts9whARbuBTRCZmc1UhChz_8sJXQZXv4nBlFqT29iJEVoB4Y0kb-hKARduKPW5ZiFagnVtjIVVsh0B1qcbMGCXOMiX78TmU/s320/Porikirkko2.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSM9myfh4apZqcOQupnNw4IMOvm02uoRjwJSjWj3n29DXrWZKzDEFslF1WoLeoFuX3_RPWFQ8p-OUliYQrmBFP-6e2szzoGNsMiXAqHD7bfTusieF8ztxh5zvKDyXiQvKIKG2L7RnVh20/s1600/Porikirkko.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSM9myfh4apZqcOQupnNw4IMOvm02uoRjwJSjWj3n29DXrWZKzDEFslF1WoLeoFuX3_RPWFQ8p-OUliYQrmBFP-6e2szzoGNsMiXAqHD7bfTusieF8ztxh5zvKDyXiQvKIKG2L7RnVh20/s320/Porikirkko.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1TrCBD8Fn7Se7RrAfgKgrbfO3-M-lUrMe5tq5TOW436SUjBupxYWg-LPtvx9h5pXfHYsKK7n-1MhBoVEBecN3N8HOo2ngmOoa8oOqe83JqvvLB0rVz2rJ3mW0VpDJ-rzazezH2nqE49c/s1600/Teatterikyltti.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1TrCBD8Fn7Se7RrAfgKgrbfO3-M-lUrMe5tq5TOW436SUjBupxYWg-LPtvx9h5pXfHYsKK7n-1MhBoVEBecN3N8HOo2ngmOoa8oOqe83JqvvLB0rVz2rJ3mW0VpDJ-rzazezH2nqE49c/s320/Teatterikyltti.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Teatterin seinässä oleva muistokyltti paikasta,<br />
josta palo sai alkunsa vuonna 1852</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3R3iMmH0_bhVNcE7PawZcTy0oUbd0aPliEjBxkvC6beQbXReK31iMWP9nWKM-30zVysOOcfWQSttwm1lJ5L5shhTPPEcS8tuwu3BBHDFxR45zP1IxkpLfBCkywuC5emdlZGnF3rvxKks/s1600/Kuoppakaupunki.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="219" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3R3iMmH0_bhVNcE7PawZcTy0oUbd0aPliEjBxkvC6beQbXReK31iMWP9nWKM-30zVysOOcfWQSttwm1lJ5L5shhTPPEcS8tuwu3BBHDFxR45zP1IxkpLfBCkywuC5emdlZGnF3rvxKks/s320/Kuoppakaupunki.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuoppakaupungin muistolaatta vesitornissa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuitenkin jo vuoden 1801 palon jälkeen alettiin suunnitella uutta hautausmaata, koska kirkon viereisen hautausmaan katsottiin levittävän tauteja, sekä se aiheutti luonnollisesti myös hajuhaittoja. 250 vuoden aktiivisen hautausmaan käytön seurauksena oli hautausmaan maa kohonnut neljä kyynärää, eli jopa yli kaksi metriä, mittaustavasta riippuen. Uusi hautausmaa vihittiin käyttöönsä 11.6.1809.<br />
<br />
Uuden hautausmaan paikaksi valikoitui silloisen kaupungin ulkopuolella ja länsilaidalla oleva Hampustenmäki, jossa sijaitsi tuulimyllyjä, sekä kaupungin vaivaistalo.<br />
<br />
Tämä hautausmaa kulkee nykyisin nimellä Porin Vanha hautausmaa ja sen vierellä on vuonna 1936 valmistunut vesitorni. Alunperin hautausmaa oli vajaan hehtaarin kokoinen, 1830-luvulla se laajennettiin kaksinkertaiseksi ja 1850-luvun lopulla n. kolmen hehtaarin kokoiseksi. Vuonna 1884 hautausmaa jäi pois käytöstä, osittain sen täyttymisen, mutta myös terveydenhoitoasetuksen vuoksi. 1890-luvulla sen koko pieneni viereisen junaradan rakentamisen vuoksi. Tästä asti sitä on hoidettu puistona.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQlraC5uBBufJRzj8waRIsu8-SI4dt1IcI9L3VWfarx5v0-EQEgpasp3pZDfYwnHGyJKiMQX6uSjrprpPAySATUOh0Os1WSZniYBtQUvXQ4TXo4Q_TK0-pwcHfQd-Nu_7BPFJsUvUxCcQ/s1600/Vesitorni.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQlraC5uBBufJRzj8waRIsu8-SI4dt1IcI9L3VWfarx5v0-EQEgpasp3pZDfYwnHGyJKiMQX6uSjrprpPAySATUOh0Os1WSZniYBtQUvXQ4TXo4Q_TK0-pwcHfQd-Nu_7BPFJsUvUxCcQ/s320/Vesitorni.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vesitorni ja Vanha hautausmaa Valtiosillalta kuvattuna</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_JOP5JhiKKnrrddSJSu1PCn5YfTCcArxfizhelD_66hqEih15cAj6LHVFHllpkjXa4P07A_mxQM6dlt5s7Mf6c7STZiMqDN7RE5_ZovzveVe_FBWFC56Cspza0K5hE8B8uGgwjtmfhM8/s1600/Hautausmaa2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_JOP5JhiKKnrrddSJSu1PCn5YfTCcArxfizhelD_66hqEih15cAj6LHVFHllpkjXa4P07A_mxQM6dlt5s7Mf6c7STZiMqDN7RE5_ZovzveVe_FBWFC56Cspza0K5hE8B8uGgwjtmfhM8/s320/Hautausmaa2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha hautausmaa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaohdFWekdWwcgJQkKuM6Sbnr03Nlw6a9kbO5brxyx215YaD01vS94-4Is4yzDoLMYdhyphenhyphenlsb688nmVWyUzt1OjmVyoVHj0ZhSuQX7xeBC6wxrY4rt4AkLs3WkAeRmbTua9LqIf5b1VAZ8/s1600/Hautausmaa.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaohdFWekdWwcgJQkKuM6Sbnr03Nlw6a9kbO5brxyx215YaD01vS94-4Is4yzDoLMYdhyphenhyphenlsb688nmVWyUzt1OjmVyoVHj0ZhSuQX7xeBC6wxrY4rt4AkLs3WkAeRmbTua9LqIf5b1VAZ8/s320/Hautausmaa.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha hautausmaa ja vesitorni</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vuonna 1816 hautausmaan ympärille rakennettiin nykyisinkin paikalla oleva kivinen aita, jossa on kaksi rautaista ristikkoporttia. Aidan vierellä kulki kaupunkiin johtava <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_rantatie" target="_blank">Pohjanlahden rantatie</a>, eli Vanha Turuntie, jonka myötä kulki <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_linna" target="_blank">Turun</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsholman_linna" target="_blank">Korsholman</a> linnojen välinen yhteydenpito. Tästä tiestä on jäljellä lyhyt mukulakiveyksen pätkä vesitornin vierellä, sekä muistomerkki.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9PAh9URS0CFUmR1rSevTd2YKgqbslRh8WU-zwzJXTf80HsexkU1XvF0-VEm9ROu6tBA202b88L40TcdiOkKN1XldyNxVBzBOr0xf1D0dngiNj8GdBuTVsRVXRc0vTxoOFg9vnV8zCks8/s1600/Aita1.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9PAh9URS0CFUmR1rSevTd2YKgqbslRh8WU-zwzJXTf80HsexkU1XvF0-VEm9ROu6tBA202b88L40TcdiOkKN1XldyNxVBzBOr0xf1D0dngiNj8GdBuTVsRVXRc0vTxoOFg9vnV8zCks8/s320/Aita1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanhan hautausmaan kiviaitaa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSBbq3_y9P2eoSi6CAT9xZ9D3YsQDMGyhMl5vWRG2hq_9tBLd33Fx8E1jKmZx8TQbAi_JjIcqj8X3Rkl7_8_oRKwLz_A0vPX0BxxIQihWVJkan4zP5I-bggVZMEDKaXkhMifyhroiuzgc/s1600/Aita2.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSBbq3_y9P2eoSi6CAT9xZ9D3YsQDMGyhMl5vWRG2hq_9tBLd33Fx8E1jKmZx8TQbAi_JjIcqj8X3Rkl7_8_oRKwLz_A0vPX0BxxIQihWVJkan4zP5I-bggVZMEDKaXkhMifyhroiuzgc/s320/Aita2.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanhan hautausmaan kiviaita ja portti</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4yCpVz8YYZ-oDwtRr4E_Zmh66fnxtOKtxUTUiwfGt8YH5EZT0vqU0GwqnjHomoVQtRHAcw2NvBSuXFJBMAiYoyYLFK8mWlNfow2bDZrtW8s4zV1FTkTfbO_O-h7Gle1Crg-x2jCHL8zk/s1600/IMG_0956.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4yCpVz8YYZ-oDwtRr4E_Zmh66fnxtOKtxUTUiwfGt8YH5EZT0vqU0GwqnjHomoVQtRHAcw2NvBSuXFJBMAiYoyYLFK8mWlNfow2bDZrtW8s4zV1FTkTfbO_O-h7Gle1Crg-x2jCHL8zk/s320/IMG_0956.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pätkä vanhaa Pohjanlahden rantatietä</td></tr>
</tbody></table>
<br />Vanhojen kirkkojen ympärillä sijainnut hautausmaa oli palon jälkeisen uuden kaavoituksen myötä kadotettu ja unohdettu, mutta unholaan se ei suostunut jäämään. Se muistutti itsestään ensimmäisen kerran 1910-luvulla, kun <a href="http://www.jukkajoutsi.com/art810.jpg" target="_blank">Nybergin taloa</a> (Widbomin talo) rakennettiin alueelle. Seuraavaksi 1960-1980-luvuilla, kun alueelle rakennettiin mm. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_Oluttehdas" target="_blank">Oluttehdasta</a> ja Satakunnan museota siellä nähtiin ylös kaivettavan luita.<br />
Löydetyt luut on viety nykyiselle uudelle, eli Käppärän hautausmaalle, jossa on ”Menneiden sukupolvien ja unohdettujen vainajien” muistomerkki. Tällä paadella kunnioitetaan ensimmäiseltä hautausmaalta siirrettyjä vainajia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVAOqGPSPDU0CYf5u0FEOLyQh6khBGq61UOHEa_kCoUKqhUPklnlkKs178QG9neqIB4h7eWu7HTV03VSayE8zUJCW17LSsIH4bg7gABaams0Cimkrw2nUpk52iumGH5hoTyyawCOMpbp8/s1600/kallot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="221" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVAOqGPSPDU0CYf5u0FEOLyQh6khBGq61UOHEa_kCoUKqhUPklnlkKs178QG9neqIB4h7eWu7HTV03VSayE8zUJCW17LSsIH4bg7gABaams0Cimkrw2nUpk52iumGH5hoTyyawCOMpbp8/s320/kallot.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="font-size: 12.8px;">
Ensimmäiseltä hautausmaalta löydettyjä luita Nybergin </div>
<div style="font-size: 12.8px;">
talon rakentamisen yhteydessä.</div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTPm6j-iCZwf7fS3nVtyuHsL8Cf0msnjRKzei7CXf6WlxaIn8SWc2vuKxXeiB1sIzFrG7lif-cPoan_NutT-uu3r39aR2UT31UpiQDQuCgCHE2sEvh07YLTpcJ0YDz2iEimab8V9u_j5A/s1600/kallot2.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="209" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTPm6j-iCZwf7fS3nVtyuHsL8Cf0msnjRKzei7CXf6WlxaIn8SWc2vuKxXeiB1sIzFrG7lif-cPoan_NutT-uu3r39aR2UT31UpiQDQuCgCHE2sEvh07YLTpcJ0YDz2iEimab8V9u_j5A/s320/kallot2.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Porin kaupunki järjestää opastettuja kävelykierroksia Porin Vanhalle hautausmaalle, jossa kerrotaan tarkemmin alueelle haudatuista ihmisistä, heidän ajastaan ja elämästään. Oluttehtaan aluetta, eli Karhukorttelia, puretaan parhaillaan uuden rakennuskannan tieltä, nähtäväksi jää paljastuuko alueelta edelleen merkkejä siitä vieläkin vanhemmasta hautausmaasta.<br />
<br />
Lähteet:<div><br />
Porin kaupungin historia, 1899</div><div><br />
<div>
<a href="http://www.nba.fi/fi/File/78/pori-raportti.pdf">http://www.nba.fi/fi/File/78/pori-raportti.pdf</a></div><div><br /></div>
<div>
<a href="http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunnanhistoria/5uzXbMfIX/ensimmainenjakso.pdf">http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunnanhistoria/5uzXbMfIX/ensimmainenjakso.pdf</a></div><div><br /></div>
<div>
<a href="https://porievl.fi/hautausmaat/418-vanha-hautausmaa">https://porievl.fi/hautausmaat/418-vanha-hautausmaa</a></div><div><br /></div>
<div>
Satakunnan museo</div>
</div>Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7989816818011023686.post-52990684474605022292016-01-11T16:35:00.003+02:002023-04-30T17:02:36.415+03:00Anolan kartano, Kirkkosaari ja Axel KurckAnolan kartano ja sen vieressä oleva Kirkkosaari ovat Satakunnan ja Suomen alueen kannalta merkittäviä historiallisia kohteita, joista kuitenkin hyvin vähän tälläkään alueella kuulee puhuttavan, tai mahdollisesti edes tiedettävän. Anolan kartano jää myös usein Nakkilan toisen kartanon, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Villil%C3%A4n_kartano" target="_blank">Villilän</a>, varjoon ja hyvin todennäköisesti siksi, että Villilä on yleisölle avoinna ja sijaitsee Villilän studioiden yhteydessä. Anola taas sijaitsee hieman kauempana <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4enjoki" target="_blank">Kokemäenjoen </a>rannalla, Anolan kylässä, joka ennen kuului Ulvilaan.<br />
Kirkkosaareen, joka sijaitsee Kokemäenjoessa Anolan edustalla, pääsee kartanon pihamaalta johtavaa siltaa pitkin. Olisin itse mielelläni lähtenyt aluetta kuvaamaan, mutta koska se on edelleen yksityisomistuksessa, en lupaa kuvaamiselle saanut. Jutusta löytyvät kuvat, Axel Kurckin hautapaatta lukuun ottamatta, ovat peräisin internetistä, enkä omista niiden oikeuksia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqt_kpe27BwboLgybinlZ7sErM1EiXaQtm0VhP0CJqMIV7Hty0cUMSzhyuBTdGS-48bO1WRuHLDCsDt-BTo6-Rh-riSBSkmGl-hQJwDLrGL_G83lePIcNcGB09ykw9jiVCbMglScyRx2M/s1600/Anola+Elias+H%25C3%25A4r%25C3%25B6+1968.jpe" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="206" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqt_kpe27BwboLgybinlZ7sErM1EiXaQtm0VhP0CJqMIV7Hty0cUMSzhyuBTdGS-48bO1WRuHLDCsDt-BTo6-Rh-riSBSkmGl-hQJwDLrGL_G83lePIcNcGB09ykw9jiVCbMglScyRx2M/s320/Anola+Elias+H%25C3%25A4r%25C3%25B6+1968.jpe" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anolan kartano Elias Härön kuvaamana</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vanhin säilynyt kauppakirja Anolan kartanosta on vuodelta 1488, jolloin Alissa Henrikintytär Horn myi kartanon turkulaiselle Djäknin sukuun kuuluneelle raatimiehelle Laurens Jönssonille. Kun otetaan huomioon, että Ulvilan keskiaikainen kaupunki perustettiin vähän matkan päähän vuonna 1365 on Anola ollut lähes näiltä päiviltä asti olemassa.<br />
<div>
<br /></div>
Vuosina 1500-1700 Anolan omisti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Laukon_Kurki-suku" target="_blank">Laukon Kurki-suku</a>, joista ensimmäinen oli Jöns Knuutinpoika Kurjen isä. Anolan vanha allodiaalisäteri muodostettiin Kurki-suvun omistuksen aikana 1570- ja 1580-luvuilla neljästä ratsutilasta. Kartanoon liitettiin 1585 vielä Lautelan rälssitila ja vuoden 1600 tienoilla Kirkkosaaren yksinäistila.<br />
<br />
Tunnetuin Anolan Kurjista oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota">nuijasotaan </a>ja myös sen jälkeiseen Ruotsin historiaan vahvasti liittyvä Axel Kurck, joka käytti virallisesti nimeä Kurck till Anola. Kurck syntyi 1555 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Laukon_kartano" target="_blank">Laukossa </a>ja oli paitsi ylhäisaateliin kuulunut sotapäällikkö, myös ylisen Satakunnan ja muutaman muun kihlakunnan tuomari, sekä yksi Suomen ensimmäisistä sukututkijoista.<br />
<br />
Axel Kurck liittyy historiassa useaan taisteluun ja tapahtumaan ja on sinänsä melko suppeaa hänen kohdallaan tarttua niistä vain yhteen. Sen kuitenkin teen, sillä siihen liittyy vahvasti myös Anolan kartano.<br />
<br />
Nuijasodan aikana 20. joulukuuta 1596 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Pouttu" target="_blank">Pentti Poutun</a> johtamat nuijamiehet ja Axel Kurckin johtama ratsuväki ottivat yhteen Ulvilassa. Tarkempaa sijaintia ei taistelulle tiedetä, mutta on sanottu, että taistelu tapahtui Anolan välittömässä läheisyydessä, mahdollisesti jopa pihapiirissä. Nuijasodassa Axel Kurck oli kuningas <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund" target="_blank">Sigismundin </a>puolella, kun taas nuijamiehet olivat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX" target="_blank">Kaarle-herttuan </a>kannattajia. Axel Kurck vastusti kuitenkin valtakunnanmarski <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming" target="_blank">Klaus Flemingiä</a> ja täten nuijamiehet yrittivät saada Kurckia kääntymään puolelleen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Kurck komensi 300 ratsumiestään nuijamiesten kimppuun. Taistelusta ei ole muuta tietoa, kuin sen päättyminen Kurckin joukkojen voittoon. Pentti Pouttu vangittiin, lähetettiin Turkuun, jossa hän kuoli seuraavana vuonna.<br />
<div>
<div>
<br />
Axel Kurckin kerrotaan hirttäneen Kokemäenjoen rannalla olevaan puuhun useita kapinallisten puolelle siirtyneitä taistelijoita. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Killinen" target="_blank">Kustaa Killinen</a> kirjoitti, että nuijamiehet polttivat Anolan kartanon. Killinen kirjoitti myös, että Anolan luodolla, kartanon kohdalta, on tavattu luita. </div>
<div>
<br />
Axel Kurck tuomittiin elämänsä aikana ainakin kaksi kertaa, joissain yhteyksissä jopa kolme kertaa, mestattavaksi ja yhtä monta kertaa hänet myös armahdettiin. Jo vuonna 1602 hän oli aiemmin vastustamansa Kaarle IX:n sotavoimien ylisotaeversti ja vuonna 1617 hän otti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Stolbovan_rauha" target="_blank">Stolbovan rauhassa</a> vastaan Venäjän tsaarin rauhanratifikaatioasiakirjat.<br />
<br />
Kurck kuoli 30.5.1630 Anolassa ja on haudattu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulvilan_kirkko" target="_blank">Ulvilan Pyhän Olavin kirkkoon</a>. Kurckin hautapaasi on nähtävissä kirkon asehuoneessa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghWLz8Yy9XoaaeBJyWpY586vpeL0yf9AtoV_iEnHKvGXP2ZTOKoXz6JO8yWhaMT1_e3Ih5In7l4e3LQKcn0wdqgAR50UAmH4bPS1y25G-Kyb7AcK2O3f4L6EJSI5S1rq5d8qhoNKqdH5o/s1600/WP_20150727_012.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghWLz8Yy9XoaaeBJyWpY586vpeL0yf9AtoV_iEnHKvGXP2ZTOKoXz6JO8yWhaMT1_e3Ih5In7l4e3LQKcn0wdqgAR50UAmH4bPS1y25G-Kyb7AcK2O3f4L6EJSI5S1rq5d8qhoNKqdH5o/s320/WP_20150727_012.jpg" width="179" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Axel Kurckin hautapaasi</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div>
Kurkien suvun jälkeen Anola kuului niin Posse-suvulle, Tukholman pormestari Olof Törnflychtille, tämän tyttären puolisolle Johannes Pauli i Lillienstedtille, Hastferin sotilasperheelle, Jonas Beckmanille tyttärineen, kuin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yyterin_kartano" target="_blank">Yyterin kartanon</a> omistaneelle Isak Fellmanille yhdessä kolmen porilaisen liikemiehen kanssa. Viimeinen omistaja ennen nykyistä Frenckellin sukua oli August Fredrik Järnefelt, joka joutui kuitenkin rahaongelmiin, jonka myötä kartano myytiin Tampereen paperitehtaan omistajalle Frans von Frenckellille.</div>
<br />
Kartanon nykyisen rakennuksen rakennutti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rafael_von_Frenckell" target="_blank">Rafael von Frenckell</a> vuonna 1938, ollen täten toiseksi viimeinen Suomeen rakennettu kartanon päärakennus. Nykyisessä kartanossa on <br />
kaksikerroksinen tiilestä muurattu päärunko, jonka jatkeena ovat yksikerroksiset balustradikaitein reunustetut sivuosat. Muita merkittäviä rakennuksia ovat harmaakivestä ja tiilestä rakennetut karjasuojat ja meijeri. Kokemäenjokeen liittyvän puiston sanotaan olevan peräisin 1600-luvulta ja nykyisen asunsa se on saanut 1870-luvulla. Anolan kartano kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lisätietona vielä kerrottakoon <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" target="_blank">C.G.E. Mannerheimin</a> viettäneen 80-vuotispäiviään Anolassa vuonna 1947 ystävänsä Rafael von Frenckellin vieraana.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib_qXNkVFvlrd2xVfl-xhT7Sei0K5TEh0PhkMqlMDlYC4rCRqxIOwHIFBmbJLl4f2A9UYrMfG_M3dJ_eXGD6vrrLFslTtll3fCIveD4KF2F0nfcynb-VfCFuDBhaus1SsaygMBjd8RPc8/s1600/imageedit_1_6724590245.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="134" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib_qXNkVFvlrd2xVfl-xhT7Sei0K5TEh0PhkMqlMDlYC4rCRqxIOwHIFBmbJLl4f2A9UYrMfG_M3dJ_eXGD6vrrLFslTtll3fCIveD4KF2F0nfcynb-VfCFuDBhaus1SsaygMBjd8RPc8/s320/imageedit_1_6724590245.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkkosaari ja Anolan kartano satelliittikuvaan merkittyinä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sitten tulemmekin Kirkkosaareen, joka on siis Kokemäenjoessa, kartanon kohdalla, sijaitseva saari; siellä on sijainnut yksinäistalo viimeistään 1500-luvulla ja vuoden 1600 tienoilla se liitettiin Anolaan. Saaren historia ulottuu kuitenkin eräiden lähteiden mukaan paljon kauemmaksi 1200-luvulle, sillä siellä on mainittu sijainneen toinen Ulvilan kahdesta kirkosta. Kuten tiedämme toinen sijaitsi <a href="http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/ruumissaari-ulvilan-liikisto.html">Liikistössä</a>. Kirkosta ei ole enää jäljellä näkyviä merkkejä, eikä Kirkkosaaressa ole milloinkaan tehty arkeologisia tutkimuksia, kirkon sijainnin ja olemassaolon varmistamiseksi. Tämä on omaa mieltäni kaivertanut pitkään. On jotenkin häpeällistä, että historiaamme ei tutkita, eikä siihen olla valmiita panostamaan. Perimätiedon ohella kirkosta kertoo 1980-luvulla Ulvilan Selkäkankaalta, Anolan kylän vanhan rajan tuntumasta löydetty rajakivi, johon on kaiverrettu kirkon kuva. Kiven on arveltu olevan peräisin 1200-luvulta. Saaressa sijaitsee myös pieni hautausmaa, johon on haudattu Waldemar von Frenckellin perheenjäseniä.<br />
<br />
Kirkkosaari kuuluu nykyisinkin kokonaisuudessaan Anolan kartanolle, jonka tänä päivänä omistavat Asta ja Christel von Frenckell.<br />
<a href="https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_paikka/value:%22Anolan+kartano%22" target="_blank"><br /></a>
<a href="https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_paikka/value:%22Anolan+kartano%22" target="_blank">Museoviraston sivuilta</a> löytyy muutama kuva Anolan vanhasta päärakennuksesta 1800-luvulta. <br />
<br />
Lähteet:</div><div><br />
<a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=104">http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=104</a></div><div><br />
<a href="https://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf">https://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf</a></div><div><br />
Heikki Ylikangas - Nuijasota</div>
Tuomas Keskimäkihttp://www.blogger.com/profile/13214633583567798135noreply@blogger.com1