sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Ylivieskan kirkko

Tämä pääsiäinen eteni hyvin surullisissa merkeissä, sillä uutinen vuonna 1786 valmistuneen Ylivieskan kirkon täydellisestä tuhosta saavutti suomalaiset lauantaina alkuillasta. Paloa epäillään tuhopoltoksi. 
Päätin tehdä tämän päivityksen kyseisestä kirkosta, murtuneella mielellä, sillä jokainen pala maamme historiaa on korvaamatonta.


Ylivieskan ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1653 Kalajoen rannalle, samalle paikalle, jossa myös lauantaina 26.3.2016 palanut kirkko sijaitsi. Vanha kirkko oli pieni, mutta palveli kuitenkin 133 vuotta. Vähitellen se kuitenkin rappeutui ja sen tilalle päätettiin rakentaa uusi kirkko. Kirkon piirustukset laati Pekka Raudaskoski ja ne hyväksyttiin Ruotsin intendenttikonttorissa 6.7.1784. Kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1786. Kirkko oli tyypillinen pohjalainen suoranurkkainen ristikirkko. Kirkon seiniä koristivat Raamatun tapahtumia ja eri henkilöitä kuvanneet maalaukset. Niistä ehkä huomattavin oli Thomas Kiempen maalaama kolmiosainen alttaritaulu. Alttaritauluun liittyy mielenkiintoinen tapaus, sillä se kadotettiin korjaustöiden yhteydessä alttarirakennelman ja vuorilaudoituksen alle. Maalaus löydettiin vasta vuonna 1957 sen aikaisten korjaustöiden yhteydessä. Muut maalaukset olivat peittyneet seinien valkaisun vuoksi ja luultavasti vesivahinkojen myötä olivat ainakin osittain tuhoutuneet.

Ylivieskan kirkko vuonna 1912 tai 1913 


Kirkko korjattiin perustellisesti vuonna 1892, jolloin sen ulkoasu uudistettiin perusteellisesti ja samalla se sai myös kellotapulin, joka rakennettiin länsisiiven päähän. Arkkitehtina toimi tällöin Julius Basilier. Tämän korjauksen yhteydessä vanha alttaritaulu myös katosi.
Kirkon paanukatto uusittiin peltikatolla vuonna 1927. Kirkon sisärakenteet saivat yleistä tunnustusta erityisesti niiden laadukkaasta työstä. Kirkon alttaritaulun hankinnasta oli syntynyt jonkin verran erimielisyyksiä. Lopulta alttaritaulun maalasi Sigurd Wettenhovi-Aspa vuonna 1897 ilmeisesti kirkkoherra Montinin päättämänä. Taulu kuvasi vapahtajaa ristillä.

Sigurd Wettenhovi-Aspan maalaama
alttaritaulu

Kirkon kellot uusittiin vuonna 1901 ja 1910, ensin pieni ja sitten iso kello. Molemmat valettiin Berliinissä. Isompaan kelloon oli laadittu teksti ” Ylivieskan seurakunnan kirkonkello, valettu kirkkoherra Jonathan Montinin aikana 1910. Ps. 95: 1-2. Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän turvakalliomme. Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi.” 

Kirkkoon oli hankittu myös vuosisadan vaihteessa puulämmitteiset kamiinat, joihin kirkkoherra Montin oli sijoittanut huomattavat määrät omia rahojaan. Kamiinat poistettiin vuoden 1957 korjausten yhteydessä ja tilalle asennettiin sähkölämmitys. Samaan aikaan uusittiin myös kirkon sisämaalaus ja tehtiin muita pieniä muutostöitä. Paikkoja kirkossa oli n. 700 ja sen viimeisimmät urut asennettiin paikalleen vuonna 1971.

Kirkon kolmannessa kerroksessa sijaitsi kirkkomuseo, jossa säilytettiin mm. saarnatuoli, virsitaulu, sekä kirkon penkki, kaikki vuonna 1653 valmistuneesta vanhasta kirkosta. Nyt nekin ovat iäksi kadonneet.

Kirkkomueso


”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.” (5 Moos. 33:27)

Lähteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti