maanantai 11. tammikuuta 2016

Anolan kartano, Kirkkosaari ja Axel Kurck

Anolan kartano ja sen vieressä oleva Kirkkosaari ovat Satakunnan ja Suomen alueen kannalta merkittäviä historiallisia kohteita, joista kuitenkin hyvin vähän tälläkään alueella kuulee puhuttavan, tai mahdollisesti edes tiedettävän. Anolan kartano jää myös usein Nakkilan toisen kartanon, Villilän, varjoon ja hyvin todennäköisesti siksi, että Villilä on yleisölle avoinna ja sijaitsee Villilän studioiden yhteydessä. Anola taas sijaitsee hieman kauempana Kokemäenjoen rannalla, Anolan kylässä, joka ennen kuului Ulvilaan.
Kirkkosaareen, joka sijaitsee Kokemäenjoessa Anolan edustalla, pääsee kartanon pihamaalta johtavaa siltaa pitkin. Olisin itse mielelläni lähtenyt aluetta kuvaamaan, mutta koska se on edelleen yksityisomistuksessa, en lupaa kuvaamiselle saanut. Jutusta löytyvät kuvat, Axel Kurckin hautapaatta lukuun ottamatta, ovat peräisin internetistä, enkä omista niiden oikeuksia.

Anolan kartano Elias Härön kuvaamana

Vanhin säilynyt kauppakirja Anolan kartanosta on vuodelta 1488, jolloin Alissa Henrikintytär Horn myi kartanon turkulaiselle Djäknin sukuun kuuluneelle raatimiehelle Laurens Jönssonille. Kun otetaan huomioon, että Ulvilan keskiaikainen kaupunki perustettiin vähän matkan päähän vuonna 1365 on Anola ollut lähes näiltä päiviltä asti olemassa.

Vuosina 1500-1700 Anolan omisti Laukon Kurki-suku, joista ensimmäinen oli Jöns Knuutinpoika Kurjen isä. Anolan vanha allodiaalisäteri muodostettiin Kurki-suvun omistuksen aikana 1570- ja 1580-luvuilla neljästä ratsutilasta. Kartanoon liitettiin 1585 vielä Lautelan rälssitila ja vuoden 1600 tienoilla Kirkkosaaren yksinäistila.

Tunnetuin Anolan Kurjista oli nuijasotaan ja myös sen jälkeiseen Ruotsin historiaan vahvasti liittyvä Axel Kurck, joka käytti virallisesti nimeä Kurck till Anola. Kurck syntyi 1555 Laukossa ja oli paitsi ylhäisaateliin kuulunut sotapäällikkö, myös ylisen Satakunnan ja muutaman muun kihlakunnan tuomari, sekä yksi Suomen ensimmäisistä sukututkijoista.

Axel Kurck liittyy historiassa useaan taisteluun ja tapahtumaan ja on sinänsä melko suppeaa hänen kohdallaan tarttua niistä vain yhteen. Sen kuitenkin teen, sillä siihen liittyy vahvasti myös Anolan kartano.

Nuijasodan aikana 20. joulukuuta 1596 Pentti Poutun johtamat nuijamiehet ja Axel Kurckin johtama ratsuväki ottivat yhteen Ulvilassa. Tarkempaa sijaintia ei taistelulle tiedetä, mutta on sanottu, että taistelu tapahtui Anolan välittömässä läheisyydessä, mahdollisesti jopa pihapiirissä. Nuijasodassa Axel Kurck oli kuningas Sigismundin puolella, kun taas nuijamiehet olivat Kaarle-herttuan kannattajia. Axel Kurck vastusti kuitenkin valtakunnanmarski Klaus Flemingiä ja täten nuijamiehet yrittivät saada Kurckia kääntymään puolelleen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Kurck komensi 300 ratsumiestään nuijamiesten kimppuun. Taistelusta ei ole muuta tietoa, kuin sen päättyminen Kurckin joukkojen voittoon. Pentti Pouttu vangittiin, lähetettiin Turkuun, jossa hän kuoli seuraavana vuonna.

Axel Kurckin kerrotaan hirttäneen Kokemäenjoen rannalla olevaan puuhun useita kapinallisten puolelle siirtyneitä taistelijoita. Kustaa Killinen kirjoitti, että nuijamiehet polttivat Anolan kartanon. Killinen kirjoitti myös, että Anolan luodolla, kartanon kohdalta, on tavattu luita. 

Axel Kurck tuomittiin elämänsä aikana ainakin kaksi kertaa, joissain yhteyksissä jopa kolme kertaa, mestattavaksi ja yhtä monta kertaa hänet myös armahdettiin. Jo vuonna 1602 hän oli aiemmin vastustamansa Kaarle IX:n sotavoimien ylisotaeversti ja vuonna 1617 hän otti Stolbovan rauhassa vastaan Venäjän tsaarin rauhanratifikaatioasiakirjat.

Kurck kuoli 30.5.1630 Anolassa ja on haudattu Ulvilan Pyhän Olavin kirkkoon. Kurckin hautapaasi on nähtävissä kirkon asehuoneessa.

Axel Kurckin hautapaasi

Kurkien suvun jälkeen Anola kuului niin Posse-suvulle, Tukholman pormestari Olof Törnflychtille, tämän tyttären puolisolle Johannes Pauli i Lillienstedtille, Hastferin sotilasperheelle, Jonas Beckmanille tyttärineen, kuin Yyterin kartanon omistaneelle Isak Fellmanille yhdessä kolmen porilaisen liikemiehen kanssa. Viimeinen omistaja ennen nykyistä Frenckellin sukua oli August Fredrik Järnefelt, joka joutui kuitenkin rahaongelmiin, jonka myötä kartano myytiin Tampereen paperitehtaan omistajalle Frans von Frenckellille.

Kartanon nykyisen rakennuksen rakennutti Rafael von Frenckell vuonna 1938, ollen täten toiseksi viimeinen Suomeen rakennettu kartanon päärakennus. Nykyisessä kartanossa on
kaksikerroksinen tiilestä muurattu päärunko, jonka jatkeena ovat yksikerroksiset balustradikaitein reunustetut sivuosat. Muita merkittäviä rakennuksia ovat harmaakivestä ja tiilestä rakennetut karjasuojat ja meijeri. Kokemäenjokeen liittyvän puiston sanotaan olevan peräisin 1600-luvulta ja nykyisen asunsa se on saanut 1870-luvulla. Anolan kartano kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. 

Lisätietona vielä kerrottakoon C.G.E. Mannerheimin viettäneen 80-vuotispäiviään Anolassa vuonna 1947 ystävänsä Rafael von Frenckellin vieraana.

Kirkkosaari ja Anolan kartano satelliittikuvaan merkittyinä

Sitten tulemmekin Kirkkosaareen, joka on siis Kokemäenjoessa, kartanon kohdalla, sijaitseva saari; siellä on sijainnut yksinäistalo viimeistään 1500-luvulla ja vuoden 1600 tienoilla se liitettiin Anolaan. Saaren historia ulottuu kuitenkin eräiden lähteiden mukaan paljon kauemmaksi 1200-luvulle, sillä siellä on mainittu sijainneen toinen Ulvilan kahdesta kirkosta. Kuten tiedämme toinen sijaitsi Liikistössä. Kirkosta ei ole enää jäljellä näkyviä merkkejä, eikä Kirkkosaaressa ole milloinkaan tehty arkeologisia tutkimuksia, kirkon sijainnin ja olemassaolon varmistamiseksi. Tämä on omaa mieltäni kaivertanut pitkään. On jotenkin häpeällistä, että historiaamme ei tutkita, eikä siihen olla valmiita panostamaan. Perimätiedon ohella kirkosta kertoo 1980-luvulla Ulvilan Selkäkankaalta, Anolan kylän vanhan rajan tuntumasta löydetty rajakivi, johon on kaiverrettu kirkon kuva. Kiven on arveltu olevan peräisin 1200-luvulta. Saaressa sijaitsee myös pieni hautausmaa, johon on haudattu Waldemar von Frenckellin perheenjäseniä.

Kirkkosaari kuuluu nykyisinkin kokonaisuudessaan Anolan kartanolle, jonka tänä päivänä omistavat Asta ja Christel von Frenckell.

Museoviraston sivuilta löytyy muutama kuva Anolan vanhasta päärakennuksesta 1800-luvulta.

Lähteet:

Heikki Ylikangas - Nuijasota

1 kommentti:

  1. Todellakin harmi, ettei pääse selvittämään historiaa juurikin tuolta 1200-luvulta. Lisäksi harmittaa sekin, että ei pääse ihastelemaan kirkkosaaren luontoa ja todella nihkeästi edes sillalle katsomaan sieltä aukeavaa jokimaisemaa. Enemmänkin häädetään pois, eikä anneta nauttia luonnosta, tosin kukapa nyt ykstyisalueelleen ylimääräisiä haluaisi hääräilemään.

    VastaaPoista